Siirry sisältöön

Kysy lisää ja keskustele suunnitelmista

Puhekupla 102
Keskustelu | Sipoon kunta
Keskustelu on päättynyt

Kaavojen nähtävilläolon aikana (15.1.–15.2.2021) voit keskustella ja kysyä lisätietoja kaavoista täällä Otakantaa.fi-palvelussa. Kaavoittaja seuraa keskustelua ja vastaa kysymyksiin mahdollisuuksien mukaan jo nähtävilläolon aikana.

Saatu palaute huomioidaan suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan ja kootaan yhteenvedoksi kaavan asiakirjojen liitteeksi ja päätöksentekijöiden tietoon.

Mikäli et halua, että palautteesi näkyy julkisesti (jos se sisältää esim. henkilötietoja), palautetta voi myös lähettää suoraan kaavoittajalle (kysymykset) ja Sipoon kunnan kirjaamoon (kannanotot) viimeistään 15.2.2021. Palautetta kaavoista kerätään myös karttakyselyn avulla.

Kaava-aineistot ja yhteystiedot löytyvät kaavojen nettisivuilta:

Perustiedot

Päättynyt: 15.2.2021

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Vain kirjautuneet käyttäjät voivat osallistua tähän keskusteluun

NG8

Profiilikuvan paikka

@N
15. tammikuuta 2021 kello 20.22.23

Tämä kaavasuunnitelma on kamalaa katsottavaa.
Te yritätte tuhota Nikkilän ainoan kunnollisen virkistysalueen, kyseessä on viihtyisä, rauhallinen ja erittäin helppokulkuinen paikka.
Olette tekemässä tästä Korson kaltaista betonilähiötä ja sen myötä katoaa moni sellainen asia, minkä takia paikalliset täällä viihtyy.
Kaavoittajia ja suurinta osaa kuntapoliitikoista ei kiinnosta nykyisten asukkaiden mielipide, se on tullut jo aiemmin selväksi. Te teette näitä kyselyitä muodollisessa merkityksessä.
Sipoo ei enää edes yritä satsata laatuun, väljyyteen ja omaleimaisuuteen, te olette rakentamassa alueesta samanlaisen lähiön mitä löytyy naapurikunnista ja isoista kaupungeista. Teille näyttää olevan tärkeintä kasvu hinnalla millä hyvänsä.
Termi ”puutarhamainen pikkukaupunki” ei muuta sitä tosiasiaa, että olette viemässä erittäin suosittua ja viihtyisää ulkoilualuetta pois, että saatte kerrostaloja tilalle.
Junayhteys on vitsi, Sipoo laittaa rahaa jo pelkkään bussiyhteyteen mittavia summia, eikä julkista liikennettä käytä kuin harvat.
Jos junayhteys tulee, sillä pääsee harvakseltaan Keravalle. Kuka sinne haluaa?
Sipooseen ei muuteta kasvavien kerrostalolähiöiden takia, vaan ihan muista syistä, mutta sehän ei korruptoituneita poliitikoita pahemmin kiinnosta.


Kartanon keskuksen asemakaava (NG8)

Profiilikuvan paikka

@Jenni1
15. tammikuuta 2021 kello 23.19.43

Kaavasuunnitelma on surullista luettavaa.
Ettehän te nyt voi tuhota kuntalaisten erittäin rakasta ja paljon käytettyä ulkoilualuetta.
Tuollaisia isoja ja viihtyisiä ulkoilualueita on erittäin harvassa paikassa enää, älkää tätä pilatko rakennuksilla!
Sipooseen on viime vuosina rakennettu järkyttävä määrä kerrostaloja. Miksi Sipooseen pitää yrittää väkisin tehdä ongelmalähiöitä sen sijaan, että satsattaisiin perinteiseen tyyliin ja suosittaisiin tilavia omakotitontteja ja viihtyisiä virkistysalueita?Lapsiperheet mielellään muuttaisivat omakotitaloihin tilaville tonteille, jota ympäröi kaunis luonto, ei kerrostalokeskittymät ole mikään silmiä hivelevä komeus ja vetovoima.

Sitten Nikkilä-Kerava junayhteyteen. Mikä pakkomielle joillakin kunnanvaltuutetuilla nyt on tuohon henkilöjunaliikenteeseen?
Sipoossa kuljetaan pääosin omalla autolla.
Harvaa ensin kävelee/ajaa autolla asemalle, siitä pääsee Keravalle ja sitten pitäisi vaihtaa toiseen julkiseen kulkuvälineeseen, että pääsee jatkamaan matkaa.
Matka on todella työläs, aikaa vievä ja epäkäytännöllinen.
En usko, että junayhteys on millään muotoa kannattava, mutta laskun maksaa pääosin sipoolaiset tästä järjettömyydestä, mitä kunnanvaltuutetut nyt ovat tekemisen puutteessaan keksineet.
Sipoolla on vielä jotain ainutlaatuista verrattuna moneen muuhun kuntaan, älkää nyt hyvänen aika tehkö tällaista virheliikettä.


NG8

Profiilikuvan paikka

@Janni
16. tammikuuta 2021 kello 11.59.26

Jag tycker att det är sorgligt att förstöra friluftsområdet genom att bygga så många bostäder så där tätt. Tror inte att området kommer att locka invånare till Sibbo, man kommer väl inte hit för att bo lika tätt som i t.ex. Korso och Vanda.
Låt Sibbo förbli grönt och låt oss behålla motionsspåret!


Alueen luontoarvot

Profiilikuvan paikka

@Idako
20. tammikuuta 2021 kello 21.32.16

Kaksi kysymystä:

Onhan alueen luontoarvoista tehty kattava selvitys ennen kaavoittamista ja onhan luontoarvojen säilyminen ja luonnon monimimuotoisuus turvattu?

Eihän rakentamisen tieltä aiota hävittää metsää vaan rakentaminen keskitetään jo nyt avoimille alueille? Ilmastonmuutoksen ja kuudennen joukkosukupuuton uhkaamassa maailmassa kaikkea metsäkatoa tulisi välttää ja tämä pitäisi ehdottomasti olla kaupunkisuunnittelun keskeinen periaate.

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
27. tammikuuta 2021 kello 12.27.04

@JSL kirjoitti:

Jag kan bara hålla med användaren @JIS här. Jag har själv också försökt göra motsvarande beräkning gällande skogsarealen som går förlorad och skulle säga att 15 hektar är väldigt nära sanningen. Eventuella enstaka träd som lämnas kvar mellan tomterna och i parkområdena ändrar inte på det faktum att 15 hektar förstörs. Man kan också jämföra med hur det gick när tomterna på Humbergsbacken (Herrgårdsbrinken) såldes för några år sedan. Där inledde Sibbo kommun arbetet med att kalhugga hela området, inklusive ytor mellan tomterna, innan någonting annat gjordes på området. Är det inte logiskt att utgå från att samma sak skulle hända i Norrskogen också?

Hur man än vrider och vänder på det, är det också så att allra största delen av skogen som är tänkt att skövlas är gammal granskog. Att påstå någonting annat är direkt vilseledande. På en yta på omkring en hektar i områdets västra del samt mellan vägen till skjutbanan och elljusspåret i närheten av Norrängsvägen finns fröträdsställningar, men även på dessa ytor finns det påtagligt många gamla träd kvar. Om planläggarna har missat dessa faktum, kan man fråga sig huruvida de alls har varit och bekantat sig med terrängen i detalj. Hur kan man förresten kalla det hållbar utveckling att permanent minska skogsarealen med uppemot 15 hektar?

Vad har planläggarna för övrigt tänkt att skall hända med de stora flyttblocken i det aktuella området? Skall de helt sonika sprängas bort?

Planläggarna har vid olika tillfällen implikerat att rekreationsmöjligheterna i området inte försämras. Här vill jag poängtera att den flacka delen av Norrskogen, som är tänkt att försvinna, är den mest populära delen av hela friluftsområdet. Den nordliga mera kuperade delen, som skulle bli kvar, lämpar sig dåligt för till exempel ovana skidåkare och äldre personer. Hur har ni tänkt er att till exempel barn skall kunna åka skidor i området, då det flacka 2 km-spåret försvinner? Det blir också väldigt långt från Nickby centrum till den återstående nordliga delen av friluftsområdet. Ni kan väl inte påstå att rekreationsupplevelsen blir densamma, om man först skall ta sig igenom ett vidsträckt höghusområde, innan man når den kvarvarande delen av skogen? Några motsvarande ersättande skogsområden i närheten av Nickby finns inte heller.

Ännu om skogsytan. Man kommer ungefär fram till siffran 15 hektar om man ser på hur mycket skog som ingår i själva planområdets norra del. Eftersom planen ändå inbegriper flera hektar skog som ska bevaras är det direkt missvisande att påstå att 15 hektar skog ska huggas ner då så inte är fallet; i planområdets norra del ingår totalt 14 hektar skog, varav 5-6 hektar bevaras och i denna siffra ingår inte små partier mellan tomterna som ytterligare ökar skogsarealen en aning. Detta alltså så som det nu är planerat i planutkastet, ingenting är ju ännu beslutet. I följande skede i planeringen kommer skogytan knappast att minska ytterligare, men vi ska se om vi hittar lösningar på att utöka andelen bevarad skog.

Frågan om flyttblocken är intressant. I princip får tomtägarna själva besluta vad de gör med flyttblocken på sin tomt, men det är tekniskt möjligt att i detaljplanen bestämma att flyttblocken ska bevaras. Detta är en sak som vi kunde överväga att ta med i planen, åtminstone för de mest kännspaka flyttblocken.

Lösningar för rekreationsmöjligheterna är något som vi kommer att planera mera i detalj i planens följande skede, därför är det bra att höra vad som fungerar och vad som kanske inte fungerar så bra.

Näytä lisää vastauksia

Om vägförbindelser

Profiilikuvan paikka

@JSL
31. tammikuuta 2021 kello 14.49.14

Gällande optionen på en vägförbindelse västerut, på norra sidan av järnvägen, som eventuellt skulle förverkligas i ett senare skede och som finns inritad i generalplanen: Är det alltså tänkt att denna vägförbindelse skulle följa nuvarande Albackavägen och Mårsbackavägen? Hur har planläggarna i så fall tänkt trygga naturvärdena och kulturlandskapet längs denna vägsträckning, som bland annat kantas av många ädla lövträd? Att bredda vägen skulle oundvikligen leda till en skövling av träden samt utplåna folks trädgårdar. Eventuellt skulle man också vara tvungen att riva byggnader. Dessutom skulle förbindelsen leda till ett brett sår i Gretasbäckens unika trädzon. Att leda ut trafiken till Mårtensbyvägen känns också som ett synnerligen ogenomtänkt förslag med tanke på att trafikströmmen då skulle gå igenom de befintliga bostadsområdena i Ahjo och de planerade nya bostadsområdena i Tallmo. Hur är det tänkt att det här skall fungera i praktiken?

Överlag kommer NG8-planen oundvikligen att leda till en ökad belastning på det lokala vägnätet. Speciellt Jokivarsivägen är redan nu tidvis hårt belastad. Ytterligare trafik kommer att leda till en klar försämring för oss nuvarande Sibbobor. Realiteten är ju ändå den att en stor del av de nya invånarna kommer att pendla till jobbet med privatbil, trots allt vackert prat om en tågförbindelse.

Med tanke på hur osmidig denna tågförbindelse ser ut att bli kommer andelen privatbilister antagligen dessutom att bli påfallande hög. Jag tänker dels på att turerna knappast kommer att gå särdeles tätt och dels på att det blir många byten: förbindelsebuss till Nickby station (?), byte i Kervo och kanske ett annat byte i Helsingfors. Vill vi verkligen att Sibbo skall begå samma misstag som Esbo begick med Västmetron, det vill säga investera stort i en lösning som leder till ökad privatbilism? Och dessutom förstöra Nickby bästa friluftsområde på kuppen.

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
2. helmikuuta 2021 kello 12.10.24

Frågan om optionen på en vägförbindelse västerut är relevant, men tyvärr är det korta svaret att ingen vet, förbindelsen har inte planerats i detalj. Det lite längre svaret är att denna vägförbindelse funnits med länge, t.o.m. i planer från 1940-talet, liksom också i generalplaner på 1980-talet och den senaste generalplanen godkänd 2008. Hur vägen är dragen i dessa äldre planer ska man inte fästa sig allt för mycket vid, eftersom om man skulle planera den idag gör man det enligt dagens principer och förutsättningar. Eftersom denna vägsträckning inte är aktuell på (flera?) årtionden – om någonsin – har det inte ansetts nödvändigt att desto närmare planera sträckningen på Mårtensbysidan. Eftersom vägförbindelsen finns inritad i generalplanen måste man i detaljplanen som nu görs upp se till att denna förbindelse är möjlig i framtiden. Det enda som nu slås fast är vägförbindelsens anslutningspunkt till Nickby gårds detaljplaneområde.


Parkkipaikat

Profiilikuvan paikka

@Tiitu
1. helmikuuta 2021 kello 8.29.21

1) Toivottavasti muutatte suunnitelmat ihan kokonaan, jätätte junayhteyden pois suunnitelmista ja pienennätte huomattavasti aluetta, jolle rakennetaan yhtään mitään - yhdyn ylläoleviin kommentteihin alueen virkistyskäytöstä, vanhoista puista, luontoarvoista, lähellä keskustaa olevasta isosta ja monipuolisesta alueesta, joka tämän kaavan toteutuessa tuhoutuu. Kerrostaloalue ja minikokoiset omakotitalot eivät ole se, minkä takia me Sipooseen muutimme ja miksi haluaisimme asua täällä lopun ikämme. Suunnitelmien perusteella me emme löydä sopivaa kotia tai tonttia tältäkään alueelta: liian tiivistä, liian pientä asuntoa, liian kallista, ja maisemakin menee pilalle. Suunnitelmissa ja vastauksissa on liikaa kaunopuheisia "och man får hoppas att de kommande tomtägarna kommer att spara en stor del av trädbeståndet" -kommentteja, jotka eivät velvoita yhtään mihinkään. Grynderit rakentavat tonttinsa mahdollisimman täyteen suoralla sähkölämmityksellä varustettuja pikkukopperotaloja saadakseen maksimivoiton, jos laaturakentamista (mm. perustusten peittämistä talvikaudeksi kun kuitenkin sataa ja jos etukäteen kerrotaan vuosikymmenen lumimyrskystä, joka peittää rakenteet ja aiheuttanee ongelmia ks. Suursuontie/Metsätie) kaukolämpöverkkoon liittymistä ja sitä muuta oikeasti järkevää ei pakoteta. Luovuttakaa mieluiten tämän alueen suhteen kaikki rakentaminen, unohtakaa se junayhteys ja rakennetaan järkevämmälle paikalle, vaikka Helsingin puolelle Nikkilää, pientaloasuinalue aavistuksen isommilla tonteilla, "vanhanaikaisesti", eli enemmän Suursuon vanhojen alueiden kaltaista eikä Landbo-maista tai mitä Kartanon alueella nyt ne uudemmat ovat. Säästetään kuntoilualue, rakennetaan vihdoin muutakin kuin liian pieniä kerrostaloasuntoja.

Mutta jos (valitettavasti kun) jotain tapahtuu kuitenkin,

2) Aluetta ei voi rakentaa julkisen liikenteen varaan. Kaikki alueelle muuttavat eivät saa Sipoosta pyöräilymatkan päästä töitä tai opiskelupaikkaa, vaan kulkevat jonnekin. Se 'jonnekin' ei ole näillä kaikilla junalla Keravalle, josta suurimman osan pitää vielä vaihtaa 'johonkin', vaikka junalla Järvenpäähän töihin. Eikä se 'jonnekin' ole edes bussilla Porvooseen (sekin taitaa olla iso vitsi..). Mihin nämä uudet asukkaat siis parkkeeraavat perheen tarvitsemat kaksi autoa? Plus teinien mautot? Onhan kaikkiin asuntoihin varattu vähintään 1, mieluiten 1,5 tai 2 parkkipaikkaa? Vieraatkin tahtovat autonsa jonnekin, koska eihän lapsenlapsen synttärikahveille sunnuntaina tulla julkisilla vaikka minkä aseman ja varikon rakentaisitte junaliikennettä varten. Emmehän tahdo tännekin Taasjärven alueen kaltaista pysäköintiongelmaa?

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
2. helmikuuta 2021 kello 12.27.32

Pysäköinti on suunniteltu Sipoon pysäköintiohjeen mukaisesti. Pysäköintiohjeessa on kolme tasoa, ja Nikkilän kartanon suunnitelmissa on käytetty se taso, joka tuottaa eniten parkkipaikkoja: 1 autopaikka/75 kerrosneliömetriä tai 1 autopaikka/asunto. Omakotitaloilla on vielä oma ohjeensa, 2 autopaikkaa/asunto. Mikä lopullinen mitoitus tulee olemaan ei ole vielä päätetty, mutta olemme ainakin suunnittelun alkuvaiheessa halunneet suunnitella aluetta niin, että ei ainakaan alimitoiteta. Myös vieras- ja asiointipysäköinti huomioidaan suunnittelussa.

Kohtaan 1) ei ole juuri nyt suoraa vastausta, vaan mainitut asiat ovat sellaiset, jotka pohditaan laajemmin kun kaavan suunnittelu etenee seuraavaan vaiheeseen.


Ännu om vägförbindelserna längs järnvägslinjen

Profiilikuvan paikka

@JSL
4. helmikuuta 2021 kello 13.12.18

Vägförbindelserna för dem som bor utmed järnvägslinjen är också en relevant fråga. Tanken, som jag förstår det, är att plankorsningarna skall bort för att persontåget skall kunna trafikera. En del plankorsningar skulle ersättas med planskilda korsningar, medan andra helt enkelt bara skulle stängas. Till exempel Mårsbackavägens plankorsning skulle stängas åtminstone enligt någon av de utredningar som har gjorts. Om jag minns rätt, hade man i nämnda utredning reserverat 30 000 euro för detta ändamål, vilket kan jämföras med en totalkostnad på över 30 miljoner euro för att rusta upp järnvägslinjen. För 30 000 euro gör man nog inte så mycket annat än monterar ner bommarna. Betyder detta alltså att boende längs till exempel Albackavägen och Molnmossavägen i framtiden förväntas använda Mårsbackavägens nordvästra anslutning till Mårtensbyvägen till exempel för att ta sig till Nickby? Grovt räknat skulle detta betyda en omväg på omkring 3 kilometer jämfört med nuvarande arrangemang. Till hela Mårtensby norra väglag hör enligt min uppfattning omkring hundra hushåll, vilka nästan alla skulle få längre körväg till bland annat Nickby och Helsingfors. Är detta vad som eftersträvas? Hur vore det att först analysera vilka konsekvenser detta persontåg skulle ha för kommunens nuvarande invånare, inklusive längre restider och fler byten, och sedan överväga huruvida denna lösning verkligen är i kommunens intresse?

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
4. helmikuuta 2021 kello 16.06.04

Det här är en mycket relevant fråga, även om den egentligen faller utanför de områden som nu planeras. Det är helt riktigt att det i de tidigare järnvägsutredningarna föreslås att Mårsbackavägens plankorsning stängs. Hur det blir klarnar först då en lagakraftvunnen järnvägsplan görs upp och godkänns, men om vi utgår från att Mårsbackavägens plankorsning stängs måste alternativa rutter planeras in. Det är meningen att inleda en mera noggrann preliminär järnvägsplanering ännu detta år och i den torde det klarna hur de alternativa rutterna är tänkta att dras. När exakt denna utredning blir klar vet vi inte, eftersom arbetet ännu inte påbörjats.


Förhandsfrågorna till webbinariet?

Profiilikuvan paikka

@JIS
7. helmikuuta 2021 kello 18.33.10

Vad hände egentligen med frågorna som man kunde skicka in på förhand till webbinariet? Jag vet inte om det berodde på mina språkliga tillkortakommanden, men jag upplevde nog att åtminstone de flesta frågor som jag skickade in blev obesvarade?

Upprepar frågorna här nu då (aningen uppdaterade):

1. Signaturen JSL ställde tidigare en relevant fråga om NG8 som blev obesvarad här på dinåsikt.fi:

"Man kan också jämföra med hur det gick när tomterna på Humbergsbacken (Herrgårdsbrinken) såldes för några år sedan. Där inledde Sibbo kommun arbetet med att kalhugga hela området, inklusive ytor mellan tomterna, innan någonting annat gjordes på området. Är det inte logiskt att utgå från att samma sak skulle hända i Norrskogen också?"

I utkastet till planbeskrivningen står det på sidan 102: "Först byggs kommunaltekniken och gatunätet. Det handlar om ett omfattande lokalt byggprojekt som enligt en preliminär uppskattning kan ta 10–15 år att genomföra. I vilken ordningsföljd olika delar ska byggas blir klart i ett senare skede."

Kan man alltså förvänta sig att skogen skövlas och allting grävs upp genast som det är möjligt och sen får man vänta i tiotals år på att någon kanske bygger något på området? Kommer vi att ha ett öppet sår i landskapet de närmaste 10-15 åren? På webbinariet fick vi höra att man först kommer att bygga längst bort från stationen och arbeta sig inåt centrum med åren. Detta torde bekräfta de ovan ställda farhågorna?

2. Vilka beslut om inledande av tågtrafik har fattats - i vilket/vilka organ och när? Vem har beslutat om att man måste påskynda en tåglösning på konstgjord väg framom att låta Nickby växa i naturlig takt och återkomma till tåget när vi har en tillräcklig invånarmängd? När tänker man besluta om finansiering och med vilka medel skall investeringarna finansieras? Har man tänkt undersöka om invånarna verkligen vill ha tågbaserad trafik om priset är högt såväl i euron som i övriga förluster mätt.

3. Varför sattes KR3 och NG8 samtidigt till påseende? Ville man medvetet göra materialet så omfattande att invånarna skall ha svårt att bilda sig en tillräcklig uppfattning om helheten?

4. Hur tycker kommunens planläggning att planeringen och förverkligandet av N44 SR-Rauta-kvarteret gick? Skall slutresultatet ses som ett uttryck för var ribban kommer att ligga för framtida byggande i Nickby? Tycker ni att det som förverkligades liknar de illustrationer som ingick i planen? Kommer vi att se motsvarande glapp mellan planens vision och den krassa verkligheten även i NG8?

5. Vilka fördelar anser ni att befintliga invånare får av en förhastad ökad inflyttning och omfattande utbyggnad som NG8 möjliggör? På vilket sätt förbättras invånarnas livskvalitet och rekreationsmöjligheter genom att planerna förverkligas i den form de nu presenteras?

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
8. helmikuuta 2021 kello 17.21.39

Det kom rätt många förhandsfrågor till webbinariet och det kan vara att vissa blev obesvarade eller besvarade på ett mycket allmänt plan. Åtminstone märkte jag nu att fråga 3 nedan glömde jag att ta upp, trots att det var meningen, ber om ursäkt för det. Svar på frågorna i ordningsföljd:

1. Trädfällning på tomterna hör inte direkt till de saker som bestäms i planläggningen (i t.ex. kulturhistoriskt viktiga miljöer kan man bestämma om skydd av enskilda träd, men i det här fallet är en sådan detaljstyrning inte motiverad). Vi har ett exempel på hur det gick på Humbergsbacken, ett annat exempel är Tasträsk där kommunen sparat träden för att de nya tomtägarna själva ska kunna välja vilka träd de vill ha kvar.

Den exakta byggnadsordningen är inte ännu bestämd, men meningen är att först bygga huvudgatorna och en av huvudgatorna går genom områdets norra del. Sedan byggs husen från norr mot söder, såsom det berättades på webbinariet. Detta betyder ändå inte att inte att man bygger precis hela området exakt från norr till söder, utan detta är uttryckt i stora drag med kvarters- och områdesvis variation. En mera detaljerad utbyggnadsplan torde finnas med i planens följande skede. Målsättningen är att bygga ett område klart i taget så att hela området inte är en byggarbetsplats samtidigt.

2. Beslut om påskyndade av tågtrafiken har fattats av kommunfullmäktige i samband med fastställandet av kommunens strategi. I samma strategi fastställdes också kommunens tillväxtmål.

3. Orsaken att båda planerna läggs till påseende samtidigt är att de delvis är överlappande och påverkar varandra. Om invånarantalet ökar på det nya detaljplaneområdet i Nickby gård får det följder också på andra ställen i Nickby, vilket utvärderats och planerats i planstommen för Nickby.

4. För detaljplan N44 har inga detaljerade byggsättsanvisningar uppgjorts vilket minskar på kommunens möjligheter att påverka byggnadernas utformning. N44-planen har bara innehållit allmänna bestämmelser, t.ex. att fasaderna ska vara rappade och stödmurarna bekläs med natursten. Gällande affärsutrymmen var bestämmelsen i N44 tillåtande (”får användas för affärslokaler”), inte tvingande. Byggherren har då valt att inte bygga affärsutrymmen. I detta fall var illustrationerna ett exempel på vad planen kan möjliggöra. I NG8 är det meningen att uppgöra bindande byggsättsanvisningar, som man måste följa för att kunna beviljas bygglov. Sådana bindande anvisningar gäller bl.a. på Ådalens detaljplaneområde – men man kan ju sedan vara av olika åsikt om anvisningarnas innehåll, t.ex. byggnadernas färgsättning i Ådalen har bestämts i byggsättsanvisningarna.

5. Befolkningsökningen för mycket bra med sig bara den planeras väl. När miljön planeras omsorgsfullt så att den blir trivsam uppkommer en bra omgivning och tätortsstruktur. Att strukturen är tät har inget värde i sig, men tätheten behövs för att uppnå målen om bra offentlig och kommersiell service samt kollektivtrafik. Nuvarande invånare får ett bättre serviceutbud, bättre förbindelser och om allt går väl också nya rekreationsområden och -möjligheter. De företagare som bor och verkar i Nickby får givetvis ett utökat kundunderlag.


Ett projekt på vacklande grund

Profiilikuvan paikka

@Pirjo_a
9. helmikuuta 2021 kello 16.00.36

Hela det här projektet är vilar på en gungfly av ohållbara argument. Det finns knappast någon juridiskt bindande grund som skulle tvinga Sibbo att offra Nickby gårds unika rekreationsområde till förmån för en förhoppning om ett framtida tåg, varken i Sibbo fullmäktiges strategi för 2018-2021 eller i MAL.

Syftet med MAL är förbättra ett samhälles funktionalitet, konkurrenskraft och en balanserad utveckling. Exempelvis anges uttryckligen att kollektivtrafiken skall vara ett hållbart och användarorienterat alternativ för invånarna (alla invånare, inte endast dem som bor på framtida järnvägsstationer), att restiderna skall bli kortare mellan de städer folk pendlar emellan (i det här fallet betyder detta Nickby och Helsingfors, inte Nickby och Kervo) och att man i planläggningen skall säkerställa tillgången till goda förhållanden för närrekreation. Det faktum att Nickby- Kervo banan finns med som prioritet kan ses som en målsättning på sikt. Inkluderingen av den här meningen i avtalet innebär dock inte att avtalets målsättningar och innehåll totalt skall förbises i andra avseenden. Det är fortfarande möjligt att bygga ut Tallmo och andra områden i anslutning till banan, och att fortsätta inkludera möjligheten till spårtrafik som prioritet på sikt, om konsekvensbedömningar visar sig stödja detta alternativ.

Det faktum att fullmäktige när de tillträdde år 2017 under interna seminarier utarbetade en strategi med målsättningar, där en outredd tågprioritet (direkt nytta (i motsats till antaganden om förbättrad service på sikt), konsekvenser, kostnader) smög sig in innebär inte att just den prioriteten skall ges företräde framom alla andra målsättningar och hänsynstaganden. Enligt huvudmålet i strategin “skall kommunen främja invånarnas välbefinnande och trygghet”. Dessutom anger man att “Då kommunen växer värnar vi inom planläggning och byggande om naturvärdena och närheten till naturen i alla områden.” Man anger också att “Ekologisk hållbarhet och klimatansvar är viktiga då Sibbo växer och utvecklas” och att “Naturvärdena och den närliggande naturen är en hederssak för oss.” Låt det vara det då också.

I praktiken finns inga som helst möjligheter att rädda områdets rekreationsvärde, om NG8 förverkligas. Det är fullständigt irrelevant om garagetaken på bilderna är täckta av gräs, om husens innergårdar är gröna eller om man kan skida direkt under höghusfönstren.

Planeringen borde i den här utformningen helt stoppas, och området borde reserveras för rekreation med allt vad detta innebär. I praktiken vilar projektet i de förtroendevaldas händer.

Förhoppningsvis kan planerarna istället förverkliga sina visioner om en trivsam småstad på en annan plats som bättre lämpar sig för byggande (t.ex. kommunens ägor vid Oljevägen), där en direktförbindelse med buss till Helsingfors skulle räcka 40 minuter, och där MAL:s målsättningar och tillväxtkrav enkelt kunde uppfyllas utan man totalt raserar nuvarande invånares trivsel och välmående.

Då kan fullmäktige kanske leva upp till sin primära vision i strategin där “Sibbo är en grön oas intill huvudstadsregionen, som erbjuder en boende- och fritidsmiljö som skapar samhörighet och tryggar förutsättningar för framgångsrikt företagande.”

Profiilikuvan paikka

@masy
9. helmikuuta 2021 kello 19.31.58

Hyvä kannanotto.

MAL-sopimuksessa 2016-2019, jonka löysin verkosta, asuntotuotannossa on kunnille sovittuja tavoitteita.
Tavoitehan ei ole määräys ja pakkoasia.
Uudemmassakin sopimuksessa on varmasti samanlaisia tavoitteita.

Sipoon asukasluvun kasvu voidaan saavuttaa myös kaavoittamalla muitakin alueita eikä väen väkisin yritettävä ahtaa Kartanon nykyiselle ulkoilualueelle 3000 asukasta.
Milloin ja kenen toimesta on tehty päätös, että Nikkilän asukasmäärän lisäys tehdään pohjoista vaihtoehtoa eli Kartanon aluetta painottaen?
Kaavarunko KR3:ssa on liitteenä 5 liikenneverkkovaihtoehtojen arviointi, jossa on arvioitu Nikkilän eri alueille painottuvan asemakaavoituksen vaikutuksia. Siinä on kolme eri vaihtoehtoa, joissa asukasluvun lisäys on sama.




Hiihtoladut ja Degerberget

Profiilikuvan paikka

@masy
9. helmikuuta 2021 kello 18.29.08

Hyvä hiihtokausi antaa aihetta ajatella tulevia hiihtomahdollisuuksia Nikkilässä. Webinaarissa liikuntapalvelupäällikkö käsitteli niitä.
Kartanon alueella säilyisi hiihtolatuja, mutta ei täysin nykyisessä muodossa.

Lyhyin ja helpoin 2 km:n lenkki on poistumassa.
Toivottavasti saamme myös tälle alueelle tulevaisuudessakin lyhyen ja helpon lenkin, jotta kaikki väestöryhmät otetaan huomioon hiihtoharrastuksessa.
Nikkilään kaivataan myös pitempiä lenkkejä. Olisi ehdottomasti oltava ainakin nykyisen pisimmän lenkin, 6 km, pituinen lenkki, miksei myös pitempikin. Sellainenhan poistui susilenkin ylläpidon lakatessa.

Kartanon alueen asemakaavaluonnoksen mukaan ulkoilualue on supistumassa. Webinaarissa esitettiin vaihtoehdoksi metsäulkoilualueeksi Nikkilässä idempänä sijaitsevaa Degerbergetiä. Degerberget on nimensä mukaisesti "vuori". Pääsy sinne Nikkilästä on vuorelle kapuamista. Sellainen ei sovellu kaikkien väestöryhmien metsässä liikkumiseen, ellei sinne rakenneta jonkinlaista hissiä.

Hyvin moni on ollut huolestunut Nikkilän ulkoilualeen supistumisesta ja uhraamisesta asumiskäyttöön. Webinaarin aikana moni kommentti koski juuri ulkoilualeen menetystä. Degerberget vaihtoehtona on viranomaisten mukaan ongelmallinen yksityisomistuksen takia: Päästäänkö omistajan kanssa sopimukseen alueen käytöstä.
Jätetäänpä kunnan omistuksessa olevasta kartanon kaavoitettavasta alueesta osasta suurempi osa, mitä luonnoksessa on esitetty, ulkoiluun ja maavarantoon. Tätä jäljelle jäänyttä maavarantoa voidaan kaavoittaa myöhemmin asumiskäyttöön, jos yksityisomistuksessa ulkoilukäyttöön ajateltavissa olevista alueista ei päästä sopimukseen.

Peräänkuulutan tasa-arvoista mahdollisuutta ulkoiluun ja virkistykseen molemmissa suurissa kylätaajamissa Nikkilässä ja Söderkullassa. Tällä hetkellä ulkoilureittejä on enemmän Söderkullassa kuin Nikkilässä. Kestävän kehityksen mukaista ei ole, että nikkiläläiset pendelöivät Söderkullaan tai Sipoon Korpeen arkiliikunnan merkeissä.

Profiilikuvan paikka

@masy
10. helmikuuta 2021 kello 9.21.58

Kirjoitukseeni jäi lapsus. Toiseksi viimeisen kappaleen viimeinen lauseen tarkoitin tietenkin näin:

"Tätä jäljelle jäänyttä maavarantoa voidaan kaavoittaa myöhemmin asumiskäyttöön, jos yksityisomistuksessa ulkoilukäyttöön ajateltavissa olevista alueista päästään sopimukseen"

Eli yksityisomistuksessa olevat alueet saadaan ulkoilukäyttöön.


Pienimmät omakotitalot asemakaavaluonnoksessa

Profiilikuvan paikka

@masy
9. helmikuuta 2021 kello 20.51.52

Webinaarissa todettiin kokeiltavaan pienten omakotitalojen rakentamishalukkuutta. Jos näille ei ole kysyntää, voidaan suunnitelmia muuttaa, sanottiin myös webinaarissa. Miten tämä on mahdollista sen jälkeen, kun valtuusto on hyväksynyt asemakaavan? Tehdäänkö mahdollisesti asemakaavan muutos?
Muutoin pidän hyvänä, että kaavoitetaan myös pieniä omakotitaloja. Tosin vie tilaa asukastiheydeltä, kun alue on kaavoitettu suurelle, n. 3000 asukkaan joukolle.

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
10. helmikuuta 2021 kello 10.53.04

Mikään asemakaava ei ole pysyvä, vaan se on voimassa siihen asti kunnes tehdään asemakaavan muutos ja niitähän tehdään koko ajan kun olosuhteet ja käyttötarpeet muuttuvat. Yleensä menee kuitenkin niin, että ensimmäisessä asemakaavassa alueen päärakenne, kuten katujen paikat, lyödään lukkoon ja asemakaavamuutoksella muutetaan esim. tonttien käyttöä. On tietenkin myös mahdollista muuttaa kadun paikkaa asemakaavamuutoksella jos sellainen tarve ilmenee. Valtuusto käsittelee myös asemakaamuutokset, tai kunnanhallitus jos kyseessä on vähäinen muutos.


Henkilöjunaliikenne ja kaavoitus

Profiilikuvan paikka

@masy
9. helmikuuta 2021 kello 21.57.51

Moni ihmettelee henkilöjunaliikenteen kiirehtimistä Nikkilän ja Keravan välillä. Valtuusto ja ilmeisesti myös puolueet ovat strategioissaan tehneet tästä päätöksen.

HSL:n loppuraportissa Kerava-Nikkilä henkilöliikenteen tarkastelussa todetaan, että radan vaikutuspiirissä olisi asuttava n. 20.000 henkeä liikenteen aloittamiseksi. Tämän ei ole ajateltu toteutuvan kuin aikaisintaan vasta n. vuonna 2030. Mutta jostain syystä Sipoon päättäjät haluavat kiirehtiä henkilöjunaliikenneyhteyden alkamisen jo n. vuonna 2025.

Sipoon päättäjät ovat ilmaisseet haluavansa maksaa yhteyden aikaistamiseen vaadittavat 11 miljoonaa euroa. Kuten on kommentoitu, kaikki sipoolaiset eivät asu lähelläkään suunniteltuja Nikkilän tai Talman asemia. Myös söderkullalaiset ja pohjois-paippislaiset ovat liikenneyhteyden maksajina.

HSL:n loppuraportissa on tarkasteltu mm. ruuhka-aikoina vuoroväliä 20 min ja sen ulkopuolella 40 min.
Vuoroväliä 40 min junaliikenteessä pidettiin mahdollisesti liian vähäisenä, jotta palveluun olisi kiinnostusta.
Kilpailu on toki vapautumassa ja junaliikenteen järjestäjäksi voisi tulla jokin muukin taho. Mutta onko tämä realistista?

Matka-aika on myös HSL:n raportissa käsitelty. Nythän nopeimmillaan matka-aika Keravalta Helsinkiin Z-junalla on 24 min.
Ja matka-ajaksi Nikkilästä Keravalle on ajateltu 11 min. Tähän tulisi ilmeisesti myös vielä junien vaihtoaika Keravalla, joka ehkä n. 5 min. Loppuraportissa ei nähdäkseni nähty relevantiksi operoida samalla junalla Nikkilästä Helsinkiin.

Sähköjuna lienee myös kohtuullisen ekologinen vaihtoehto, mutta sähköbusseilla liikennöidään jo Nikkilä - Kerava väliä ja HSL:n mukaan sähköbusseja on tulossa myös Nikkilä - Helsinki välille.

Liikenne pääkaupunkiseudulle tietysti kasvaa, kun Nikkilän asukasluku kasvaa. Mutta välttämättä henkilöjunaliikenne ei ole enää ihan lähivuosien ratkaisu joukkoliikenteeseen. Päättäjien ja puolueiden olisi hyvä myös päivittää strategiansa. Korona-pandemia saattaa tuoda mukaan myös rakennemuutoksen työelämään etätyön lisääntymisenä. Joukkoliikenteelle ole käyttöä niin paljon.

Näistä liikennesyistä en pidä välttämättömänä kaavoittaa kartanon aluetta suureksi 3.000 asukkaan alueeksi. Kaavoitetaan muutakin Nikkilää, myös yksityisessä omistuksessa olevaa ja annetaan Nikkilän kasvaa tarpeeksi väljästi. Kaavoitetaan kartanon alue pienemmän asukasmäärän alueeksi jota ympäröi kauniit, ainutlaatuiset purolaaksot, peltoaukeat ja metsäiset kukkulat. Mahdollinen henkilöjunaliikenne aloitetaan sitten, kun tämä rauhallisempi kasvu sitä edellyttää.

Kuntavaalit ovat tulossa ja tuleva kartanon asemakaava tulee uuden valtuuston päätettäväksi.




Profiilikuvan paikka

@masy
10. helmikuuta 2021 kello 17.55.02

@DennisSöderholm kirjoitti:

Nyt mennään jo aika paljon aiheena olevien kaavojen ulkopuolelle, mutta ajattelin kuitenkin nostaa esille sen, että tässä suunnitellaan liikenneratkaisua pitkälle 2030-luvulle. Sipoolaisten liikkumiseen tulee vaikuttamaan monia asioita, jotka ei tapahdu eikä niistä päätetä Sipoossa: Lahdenväylän liikennekäytävään vaikuttaa myös muiden alueiden väestönkasvu kuin Sipoon ja sillä on vaikutuksia myös Sipoossa. On ehdotettu, että kaikki bussit ei jatkossa kulkisi Helsingin keskustaan asti, koska lisääntyvä bussiliikenne ei enää mahdu Rautatientorille. Seudun väestönkasvu lisää Lahdenväylän ruuhkia ja myös mahdollisella ruuhkamaksulla voi olla vaikutusta sipoolaisten liikkumiseen. Näistähän ei ole päätöksiä, eikä tiedetä esim. mitkä bussilinjat ei jatkossa kulkisi Helsingin keskustaan asti, mutta liikenneympäristöön tulevien muutosten takia kannattaa varautua myös vaihtoehtoihin.

Kiitos Dennis. Hienoa, että jollakin virkamiehellä kunnassa on selkärankaa yrittää valaista meille kuntalaisille päätösten taustoja.

Itselläni ei ollut aktiivisessa muistissa ja olenko koskaan ollutkaan informoitu bussiliikenteen mahdollisista muutoksista Helsingin keskustassa. Ruuhkat ja ruuhkamaksujen suunnittelu toki tiedossani.

Mutta nämäkään seikat eivät edellytä Sipoon kunnalta henkilöjunaliikenteen kiirehtimistä Nikkilä - Kerava radalle. Eikä Nikkilän ainoan laajahkon ulkoilu- ja virkistysalueen näin laajamittaista kaavoittamista asumiskäyttöön.

Kun henkilöjunaliikenne pääkaupunkiseudulle ja pääradan suuntaan alkaa Nikkilästä, on ilmeisesti tarvetta järjestää Nikkilään ja Talmaan ja niiden lähialueille sisäistä bussiliikennettä asemille. Näin ollen nimen omaan kartanon alueelle ei tarvitse kaavoittaa asuntoja 3.000 asukkaalle. Alueesta on tehtävä pienimuotoisempi ja kaavoitettava muualle Nikkilään halutun väestönlisäyksen mukaisesti asuntoja.


Näytä lisää vastauksia

Degerbergin virkistysalue

Profiilikuvan paikka

@ml13621
10. helmikuuta 2021 kello 9.44.02

Kaavakartassa Degerbergin alueelle on suunniteltu virkistysmetsä ulkoilureitteineen. Alueella on metsästetty sekä suur- että pienriistaa yli 80 vuoden ajan. Virallisen ulkoilualueen muodostaminen Degerbergiin saattaa muodostaa turvallisuusriskin tai alueella ei voi ehkä metsästää ollenkaan, jonka seurauksena pitkäaikaiset perinteet tulevat päätökseen. Miten aiotte sovittaa yhteen metsästysharrastuksen jatkumisen Nikkilän alueilla ja toisaalta tarjota kuntalaisille virkistysmetsiä?

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
10. helmikuuta 2021 kello 11.16.50

Juuri tästä syystä kysytään asukkaiden kommentteja kaavoista, jotta mahdollisesti huomaamatta jäänyt tieto saadaan selville. Lisäämme metsästysasian selvitettäviin asioihin.


Otakantaa ja webinaarin kannanottojen arkistointi

Profiilikuvan paikka

@masy
10. helmikuuta 2021 kello 18.24.34

Webinaarissa oli hyvin paljon kannanottoja kaavoitukseen. Tullaanko ne sekä nämä otakantaa kommentit arkistoimaan kaavasuunnittelun tausta-aineistoksi?

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
11. helmikuuta 2021 kello 15.56.25

Arkistoidaan, mutta ennen kaikkea palautteesta laaditaan raportti, joka liitetään kaava-aineistoon.


Maisemallisesti arvokkaat alueet

Profiilikuvan paikka

@masy
10. helmikuuta 2021 kello 19.27.32

Nikkilän maisemahistoriallisessa selvityksessä kaavarungon KR3 liitteessä 4A on sivulla 20 yhteenveto maisemallisesti arvokkaista alueista keltaisella vinoviivoituksella merkittynä.
Tällaiseksi maisemallisesti arvokkaaksi avoimeksi alueeksi on merkitty myös rautatien ja Ollbäckenin pohjoispuolella oleva peltoalue Nikkilän kartanon etelä- ja länsipuolella Riihimäelle ja Gretasbäckenille . Tälle maisemallisesti arvokkaalle alueelle on kaavoitettu rakennuksia, myös kerrostaloja.

Eikö tämä osa sen maisemallisuuden arvon takia ole jätettävä viher-/viljelys/-laidunnusalueeksi tai ulkoilutarkoitukseen?

Toki on hienosti aivan alueen etelälaitaan puron läheisyyteen kaavoitettu onnistuneesti ulkoilutietä.


Ihmettelen kovasti

Profiilikuvan paikka

@Sipoolainen_Mies
10. helmikuuta 2021 kello 21.47.31

Huomaan että yksi ulkoilureitti on suunniteltu menevän vanhempieni pihaan ja siitä edelleen heidän omaa tilustietäänsä pitkin heidän metsäänsä. Ihmetyttää että kukaan ei nähtävästi ole tätä huomannut kaavaa tehdessä.

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
11. helmikuuta 2021 kello 15.58.59

Tästä kannattaa lähettää tarkempi palaute kunnan kirjaamoon, jossa on mainittu esim. osoite tai kiinteistötunnus, ja mahdollisesti karttaote ongelmakohdasta, niin tutkitaan mistä on kyse.


Om problemen

Profiilikuvan paikka

@Pirjo_a
11. helmikuuta 2021 kello 1.19.09

Diskussionen här belyser på ett tacksamt sätt många av de problem som förtjänar att uppmärksammas. Mängden sidospår visar hur problematisk situationen är, eftersom det finns så mycket att ta fasta på. Men det är fint att alla frågor besvaras.

Man argumenterar konstant för att bosättningen måste ta rekreationsområdets plats, eftersom området ligger direkt intill banan. Annars är tåget inte lönsamt. Enligt ett motsatsslut bevisar det här dock även hur malplacerad spårtrafiken är för resten av Nickbys invånare. Det vill säga för oss som redan råkar bo här idag. Hur vi andra snabbt och effektivt skall ta oss till Helsingfors den framtida dag stadskärnan stängs för busstrafik och vägavgifter tömmer våra bankkonton är ett annat problem, men någon råd blir det väl.

Hela KR3, och särskilt grönområdesplaneringen, kan till stora delar ses som ett direkt försök att reparera de negativa följder storprojektet NG8 får för resten av Nickby. (Och då måste man komma ihåg att Nickby fortfarande är mitt uppe i utbyggnaden av Ådalen.) Man ändrar mindre gator genom lugna bostadsområden till genomfartsleder. Man bygger en gigantisk bro över det lilla som blir kvar av rekreationsområdet vid Klockarbacken och Ollbäcken. Man förlägger (av nöden) nya gångvägar och en frisbeegolfbana till precis de områden naturutredningen pekat ut som mest värdefulla och skyddsvärda. En med gräsmatta kantad gångväg genom bosättningsområden blir en grön korridor, alternativt ett grönt finger. Ansvaret för Nickbybornas idrottsverksamhet, friluftsliv och hobbyverksamhet vältras över på de privata markägare som har oturen att ligga närmast till, med hopp om att det antingen avtalsmässigt eller genom framtida markköp kommer att lösa sig. Att det eventuellt direkt inkräktar på dessa markägares berättigade intressen i form av jordbruk, skogsbruk eller jakt verkar komma som en överraskning.

Problemet är att den här typen av nya insikter inte borde komma i det skede planutkastet redan är framlagt. De borde ha beaktats betydligt tidigare på ett politiskt plan. Det är även problematiskt att en enskild tjänsteman är tvungen att axla rollen av ensidig politisk försvarare av ett projekt han egentligen endast är tillsatt att planera.

Den springande punkten är ändå att man inte kan planera ett litet samhälle som Nickby - där de omkringliggande områdena är landsbygd med de markägoförhållanden och intressen som präglar landsbygden - på samma sätt som man planerar en stadsdel i Helsingfors, Vanda eller Esbo. Det är inte möjligt att på ett hållbart sätt förvandla ett litet samhälle till småstad på några år, hur trevlig planen i visionsskedet än kan tänkas se ut för dem som delar planerarnas syn på trevlighet. Planerar man sedan in denna småstad i hjärtat av det rekreationsområde som hittills varit knytpunkten för invånarnas idrotts- motions- och friluftsaktiviteter — ett lockbete för inflyttare - då får man onekligen i slutändan stora problem och direkta och indirekta intressekonflikter. Hade området för detaljplanen däremot varit beläget i anslutning till stadsmiljö från tidigare, då hade också utgångspunkterna för en diskussion kring dess ändamålsenlighet och förmåga att beakta gröna värden sett helt annorlunda ut.

Problemet är att man vid planeringen av det framtida Nickby som helhet fullständigt verkar ha tappat greppet om vad människorna i Nickby med omnejd behöver och vill ha, och vad som får dem att må bra.

Allt det här talar för att Sibbo i sin planeringsiver måste ta en andningspaus. Nickbys fortsatta planering måste bottna i grundlig analys av vilka förutsättningar Nickby faktiskt har att växa när man beaktar allas intressen, och planeringen måste ske i lagom takt. Man måste låta det ta den tid det tar att bygga ett välfungerande och trivsamt samhälle. Och kanske kan man då åstadkomma ett utgångsmaterial där de beredande arbetsgrupperna och konsulterna tagit sin uppgift lite mer på allvar än att föreslå att Helsingforsbor i framtiden kan ta tåget via Kervo till småstaden Nickby för att handla (ägg och mjölk?) på farmers market på Stora Byvägen, såsom KR3 i sin nuvarande utformning gör.

Profiilikuvan paikka

@JIS
11. helmikuuta 2021 kello 20.12.41

Det här är en fantastiskt fin sammanfattning av den rådande situationen! Jag skriver under allt som framförs i texten och grämer mig närmast över att jag inte själv lyckats uttrycka mig så här strukturerat och klart.

Speciellt intressant är frågan om huruvida planen är fullständigt politiskt förankrad, eller om den egentligen bara är resultatet av en övertolkning av festliga formuleringar i diffusa styrdokument. Man kan bara förundra sig över hur få förtroendevalda (som åtminstone offentligt, under eget namn) deltagit i den pågående diskussionen om de nu aktuella planerna. Hur kan det vara möjligt att tjänstemännen ensamma skickats ut för att "ta emot folkets hyllning", medan de som de facto sitter på makten i kommunen gömmer sig i kulisserna? Vi får hoppas att det blir ändring på detta i det fortsatta arbetet med planen och att det här även blir en fråga som kommer att få stor uppmärksamhet i det stundande kommunalvalet.

Även om jag inte alls delar kommunens visioner om hur Nickby skall utvecklas vill jag passa på att framföra ett uppriktigt tack till Dennis Söderholm för att han aktivt och tålmodigt deltagit i diskussionen och bemött de flesta frågor som framförts här. Det finns nog goda element i planen som kan förverkligas – men på någon helt annan plats än vad som nu föreslås.


NG8 och Planstom

Profiilikuvan paikka

@Möller
11. helmikuuta 2021 kello 13.41.31

Följande kommentarer till NG8:
- Det är oakseptabelt att byggande inte utgår ifrån eksisterande bebyggelse. Ny förstörs kultur landskabet och den nuvarande bebyggelsen längs Gamla Byvägen blir kvar som en anakronisme, inte som en levande del av byn.
- Planen är på tok för stor!. Den bör delas i mindre enheter. Det ger ingen mening nu att slå fast vad byggnads behovet är on 10-15 år, med andra ord borde man planera egnahems/radhus tomter i för bindelse med eksisterande bebyggelse nu, och sen planera för evt. hög hus i ett senare skede. Om alt planeras nu, gör man höghusen kvalitets krav (utformning, material mm) enligt vad man tror att man nu kan få sålt idag. Detta är inte nödvändigtvis situationen om 10 år.
- Nuvarande friluft områden måste skyddas! Bygg mindre parker så att det bebygda området kan komprimeras.

Angående plan stommen bör det bostad område som är planerat längs Borgnäsvägen flyttas så att det blir en utvidgning av eksisterande bebyggelse. Man borde även fundera lite mera över om man verkligen behöver så mycket skyddat område längs Albäcken. Skulle vara bättre att konsentrera "höghus" närmare stationen.


Virkistysalue

Profiilikuvan paikka

@Leikku
11. helmikuuta 2021 kello 16.22.56

Toivoisin, että nykyinen ja toimiva virkistysalue säilyisi. Se on ainoa rauhallinen liikunta- ja luontoalue lähellä keskustaa.
Melkein kuin keskuspuisto, mutta pienemmässä mittakaavassa. Alue on tarpeellinen lähiliikuntapaikka, jolle pääsee ilman autoa vaikka päivittäin Nikkilän keskustan Suursuon , Kartanon ja Martinkylän suunnasta. Myös koulut ja päiväkodit käyttävät ao. virkistysreittiä.
Terveyden kannalta metsä ja luonto ovat tärkeitä kaikenikäisille .


Junayhteys on turha

Profiilikuvan paikka

@alpertti
11. helmikuuta 2021 kello 20.16.27

En ymmärrä, miksi minun pitäisi mennä junalla Keravalle, jos haluan mennä Helsinkiin. Bussilla pääsen sinne suoraan ja omalla autolla haluamaani paikkaan Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle tai Porvooseen.

Tuo junayhteys ei ole onni ja autuus tai houkutin muuttaa Sipooseen. Paljon suurempia vetovoimatekijöitä ovat luonto, rauha ja ihmisläheinen rakentaminen perinteitä unohtamatta. Uusimmat Nikkilän pienkerrostalot ovat kammottavaa katsottavaa ja niissä on valmiiksi tyhjiä asuntoja yllin kyllin.

Unelmat houkuttelevista erikoisliikkeistä puukaupunkimaisessa miljöössä virtaavien purojen äärellä on kuin nyyrikkimäisiä satuja. Todellisuus on tylsää lähiöasumista ja kannattamaton junayhteys, joka käy kaikkien sipoolaisten kukkaroille.

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
12. helmikuuta 2021 kello 17.03.47

@masy kirjoitti:

Hienoa, kun keskusteluun tuodaan myös junayhteyttä puolustavaa kannanottoa ja varteenotettavia näkökohtia.

Monelle nikkiläläiselle ja talmalaiselle tämä olisi varmasti ihan kätevä vaihto-ehto pääradan varteen matkatessa. Helsingin rautatieasemalle mentäessä matka-aika Nikkilästä vähenisi n. 10 minuutilla.

Epäilevä suhtautuminen johtuu varmasti siitäkin, että ei uskota junavuoroihin riittävän matkustajia tarpeeksi. Vaikka uudelle kartanon alueelle ja muuallekin Nikkilään ja Talmaan saataisiin lisää asukkaita. HSL:n lähtökohtahan on, että vähintään 20.000 asukasta pitää olla radan varrella, jotta asiaa kannattaa edes harkita. Vuorovälitkin pitäisi olla riittävät, jotta tämä vaihtoehto olisi houkutteleva asukkaille.
Koe-mielessä liikennettä ei voisi aloittaa, koska investointikustannukset ovat melkoiset. En pidä tarpeellisena Sipoon kunnan sitoutumista siihen, että ollaan valmiita maksamaan henkilöjunaliikenteen aloittaminen jo v. 2025 ja maksamaan koko rataosuuden Nikkilä - Kerava liikennöintikustannukset.

Paremmat julkiset kulkuyhteydet voidaan saada myös ilman junayhteyttäkin kehittämällä bussiliikennettä.

Juuri tämä junaliikenteen aloitustoiveesta johtuen kartanon alueelle halutaan kaavoittaa 3.000 asukkaan "kaupunki" maalaispitäjän kirkonkylän sisälle. Nykyisin Nikkilän alueella on n. 4.900 asukasta (liite 5, sivu 3 Liikenneverkkovaihtoehtojen vaikutusten arviointi kaavarunko KR3). Siihen verrattuna 3.000 asukasta on uskomattoman suuri määrä.
Siitä johtuen kartanon alueelle on jouduttu kaavoittamaan erittäin paljon kerrostaloja, jotka ovat kaupunkimaisesti suurin piirtein kiinni toisissaan.
Jostain syystä samassa liitteessä 5 tarkastellut kaksi muuta Nikkilän asukasluvun lisäämisen kaavoitusvaihtoehtoa on hylätty.

On hienoa nähdä, että kaavaselostuksia luetaan tarkasti. Kaavarungossa esitetyt kolme rakennemallivaihtoehtoa on tehty liikennemallinnuksia varten, joilla on testattu liikenneverkon kuormitusta. Mikään vaihtoehto ei ole siis tarkoitettu sellaisenaan toteutettavaksi, vaan ne ovat ääripäitä erojen esiin tuomiseksi ja vaikutusten arvioimiseksi.

Näytä lisää vastauksia

Ollbäckenin sillat ja tieratkaisut

Profiilikuvan paikka

@masy
11. helmikuuta 2021 kello 20.53.44

Ollbäckenin ylittää Nikkilässä tällä hetkellä kolme siltaa: Pornaistentien ja Vanhan Kylätien sillat ja lisäksi ulkoilutien silta lännempänä. Asemakaavaluonnoksen mukaan on suunnitteilla lisäksi kolme muuta siltaa. Lukkarin-, Ollbäckin- ja Saunamäentien sillat. Jos kaikki sillat rakennetaan Ollbäckenin ylittää kuusi siltaa n. kilometrin matkalla.

Lukkarintien siltaa ovat kannanottajat pitäneet epäkohtana. Se rikkoisi hienon Ollbäckenin purolaakson maiseman. Tästä sillasta on Nikkilän liikenneverkkovaihtoehtojen vaikutusten arviointi- raportissa kirjoitettu:
”Uusi radan ja joen ylittävä silta (pituus 200m) on hallitseva elementti nykyisessä maaseutuympäristössä. Radan alittava ja joen ylittävä yhteys johtaa suuriin maaleikkauksiin sekä pohjois- että eteläpuolella.”
Samassa raportissa mainitaan myös:”
” Yleiskaavassa ei ole osoitettu uutta tieliikenteen yhteystarvetta radan poikki.”

Nikkilän kartanon keskuksen ja aseman asemakaavan luontoselvitys- raportissa on mainittu:
”Maankäyttösuositus: Ollbäckenin varsilla ei enää esiinny arvokasta perinnebiotooppikasvillisuutta, mutta kyseessä on silti paikallisesti arvokas luontokohde. Purot ja pikkujoet on myös määritelty uhanalaiseksi luontotyypiksi. Ollbäcken ja siihen laskeva puro muodostavat keskeisen ja visuaalisesti viehättävän maisemaelementin ja ne toimivat myös ekologisina käytävinä peltoalueen ja Nikkilän taajaman välissä. Lisäksi puronvarren niityt ja pensaikot tarjoavat hyvän pesimäympäristön mm. monille yölaulajille sekä elinympäristöä ja mesikasveja perhosille sekä muille hyönteisille. Ollbäckenin arvoa voitaisiin merkittävästi kohottaa ottamalla se uudelleen laidunnukseen. Puustoa tai pensaikkoa ei tätä varten olisi tarvetta raivata. Joka tapauksessa purolaaksot tulisi säilyttää vähintään nykyisenlaisina”

Tämä maankäyttösuositus ei tule huomioiduksi, jos näin suuri silta rakennetaan puron yli.
Lisäksi Lukkarintie, joka jatkuisi Nikkiläntieltä rautatien ali ja Ollbäckenin yli on webinaarinkin kannanotoissa todettu olevan huono ratkaisu turvallisuuden vuoksi, koska se on linjattu aivan Lukkarin koulun ohitse.
Se olisi myös aikamoinen äänellinen häiriö autoliikenteineen arvokkaassa Ollbäckenin purolaaksossa.

Joten onko tämä yhteys Nikkiläntielle kartanon alueelta tarpeellinen ja eri näkökohdat huomioon ottaen aiheellinen rakentaa? Jos päätetään rakentaa, missä vaiheessa? Aluettahan tullaan rakentamaan monen vuoden kuluessa. Miten tästä tieyhteydestä saadaan turvallinen? Nopeusrajoitukset eivät rajoita kaikkien kaasujalkaa.

Eräs vaihtoehto olisi nykyisen tasoristeyksen, Vanhan-/Ison Kylätien kohdalla tehdä alikulkutie rautatien alitse. Onko tätä vaihtoehtoa pohdittu? Jos on, mihin tulokseen on sen suhteen tultu?

Entä, jos liikenneyhteys Nikkiläntielle olisi nykyisen ulkoilutien sillan paikkeilla, mahdollisesti sen rinnalla koirapuiston ohi, Lukkarin koulun ja Suursuon välistä Nikkiläntielle. Ulkoilutiellä on jo radan alitus, voitaisiinko sitä hyödyntää? Tämä vaihtoehto ei olisi maisemallisesti niin hallitseva kuin itäisempi Lukkarintien siltavaihtoehto.
Rakennettaisiin uusi autoliikennetie, rinnalla olisi ulkoilutie. Tässä yhteydessä voitaisiin myös tehdä eri väylät talvea varten hiihtäjille ja koirien ulkoiluttajille, jotka nykyisin joutuvat käyttämään samaa mäenlaskuväylää koirapuistolta päin radan alikulkuun omille kulkuväylilleen.

Lukkarintien silta voisi kenties olla vain kevyelle liikenteelle. Sipoossahan halutaan suosia kevyttä liikennettä. Sitä myöten kouluihin ja tulevalle uimahallille ja monitoimihallille olisi hyvä kevyen liikenteen yhteys.
Tämä vaihtoehto ei rikkoisi niin pahasti luonnon arvoja. Asemalle ja keskustan palveluihin olisi kuitenkin oltava autoliikenneyhteys. Autolla on helpompi kiertää pitempikin matka haluttaessa ajaa kartanon alueelta länteen.
Autoliikenteen yhteytenä olisi Ollbäckintie, Nikkilän kartanontie ja Pohjanmetsäntie ja mahdollisesti alueen kasvaessa nykyisen ulkoilutien sillan lähistölle rakennettava tieyhteys.

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
15. helmikuuta 2021 kello 9.05.12

@masy kirjoitti:

Kiitos Dennis eri tievaihtoehtojen pohdinnan avaamisesta.

Entä tulevan Ollbäckin tien silta, joka ylittäisi Ollbäckenin suunnitellulle asema-alueelle, nykyiselle varikolle. Sehän lienee myös autoliikenteelle ajateltu yhteys. Voisiko se olla vaihtoehtona liikenteelle?
Se voisi olla vähemmän maisemaa rikkova vaihto-ehto. Ehkä Ollbäckin tietä voisi myös linjata toisin.

Mielestäni on outoa, että Ollbäckenin yli menisi näinkin lähekkäin kaksi autoliikennetietä: Lukkarintie ja Ollbäckin tie.

Kaavaluonnoksen teossa on arvioitu, että Lukkarintien jatkeella on eniten käyttöä. Se siis tarkoittaa, että on arvioitu autoliikennettä kartanon alueelta/ alueelle olevan enemmän Nikkilästä länsisuuntaan eikä asemalle ja keskustan palveluihin päin. Tämähän osittain mitätöisi junaliikenteen tarvetta ja asiakkaiden houkuttelemista Nikkilän palveluiden pariin.

Alustavissa asemaselvityksissä on ajateltu, että kunnan nykyisen varikon kohdalle tulisi liityntäpysäköintialue. Siinä tapauksessa sinne ajettaisiin Olbäckintien sillan kautta. Jos liityntäpysäköintialueen suunnitelmat muuttuvat tätä siltaa ei tietäänkään tarvita. Asemanseutu suunnitellaan myöhemmin toisessa asemakaavassa. Siltoja ei sinänsä suunnitella huvin vuoksi, vaan tämä johtuu siitä, että toimintoja on suunniteltu maastossa kiertelevän puron molemmin puolin.

Lukkarintien jatkeella on arvioitu olevan eniten käyttöä verrattuna läntisempään vaihtoehtoon.

Näytä lisää vastauksia

Laaksosuontien itäpuolen suunnittelu/ KR3

Profiilikuvan paikka

@BeWe
13. helmikuuta 2021 kello 11.20.01

Kuinka vielä tänä päivänä ja tällä vuosituhannella on mahdollista aloittaa kaavoitukset ja suunnittelut
kysymättä yhtään mitään maanomistajilta?
Suunnitelmat tehdään kaikessa hiljaisuudessa ja tuodaan sitten viime hetkessä nähtäville eikä vielä tässäkään vaiheessa ole oltu yhteydessä maanomistajiin, joita suunnitelma koskee.

Olisiko käynyt niin, että tämän alueen maanomistajat joutuvat nyt sijaiskärsijöiksi Kartanon alueen ulkoilualueiden jäädessä osittain uuden asuinalueen alle? Hätäratkaisuksi on siirretty viher-/ virkistysalueet leikki-/ pelikenttineen, sekä ulkoilureitteineen Laaksosuontien itäpuolelle neuvottelematta ensin maanomistajien kanssa.

Ymmärrän, että tämä suunnitelma näyttää kuntalaisten silmissä (jotka nyt ovat pahoillaan Kartanon virkistysalueen supistuessa) siltä, että kyllä te kaavoittajat/ virkamiehet olette ottaneet virkistysalueet huomioon.
Näin suunnitellen me maanomistajat tulemme olemaan tämän jutun ”pahiksia”, kun emme haluakaan pelikenttiä, ulkoilureittejä ym. omille maa-alueille ja takapihoille.

Tällä tavalla suunniteltaessa asiat pitkittyvät, kaikkien kallista aikaa menee hukkaan ja verorahat lentävät taivaan tuuliin...
Kannattaisiko nyt tarkastella toimintatapojen muuttamista siten, että otetaan kaikki ne maanomistajat mukaan suunnitteluun, joita suunnitelmat kulloinkin koskee, heti aloitettaessa kaavoitusta?

Olisiko järkevämpi jättää kartanon alue pienemmälle kaavoitukselle sekä siellä oleva virkistysalue ennalleen ja kaavoittaa esim. pientaloja Laaksosuontien itäpuolelle vasta rakennettua vesi- ja viemäriverkostoa hyödyntäen?Tämän nykyisen suunnitelman myötä kyseinen kunnallistekniikka menee hukkaan.

Leikkikentän voitte halutessanne suunnitella alueella olevalle kunnan omalle 1ha:n tontille. Siis siihen ainoalle tontille, joka on nyt varustettu merkinnällä AP.

Toivon jatkossa Sipoon kunnalta avoimuutta sekä yhteistyötä hyvässä hengessä.

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
15. helmikuuta 2021 kello 12.02.18

Katso alempana kaavoittajan vastaus nimimerkille "LaWe", joka käsittelee tässäkin palautteessa esiin nostettuja seikkoja.

Näytä lisää vastauksia

Laaksosuontien itäpuoli

Profiilikuvan paikka

@Leikku
13. helmikuuta 2021 kello 20.21.12

Kannatan Laaksosuontien itäpuolen kaavoittamista pientaloille ja muutenkin rakentamista keskustan tuntumaan.
Nykyinen Kartanon alueelle ulottuva ulkoilualue todellakin tarvitaan liikunta- ja virkistyskäyttöön.


Bergvärme och pålning i grundvattenområdet på NG8-planområdet

Profiilikuvan paikka

@JSL
14. helmikuuta 2021 kello 1.27.04

NG8-planområdets västra del är ett grundvattenområde. Kommer det därmed att vara omöjligt att få tillstånd för bergvärmeanläggningar i detta område? Anser ni i så fall att det är förenligt med hållbar utveckling att anlägga ett stort bostadsområde i ett område där man kommer att utesluta ett av de mest klimatsmarta sätten att värma upp byggnaderna med?

I och med att klimatet blir varmare kommer kylning av bostäder sommartid antagligen att bli allt viktigare. I kombination med bergvärme kan även kyla produceras så gott som utsläppsfritt. Alternativen till bergvärme, det vill säga i praktiken fjärrvärme eller andra värmepumpslösningar, saknar långt denna fördel. Hur tänker ni kring detta, om ni ämnar utesluta bergvärme?

Likaså kan pålning på ett grundvattenområde utgöra en risk. NG8-planbeskrivningen visar att pålning kommer att behövas. Hur tänker ni kring detta?

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
15. helmikuuta 2021 kello 13.07.10

Större delen av bebyggelsen i Nickby ligger på grundvattenområde. Byggandet i Nickby gård sker med likadana grundvattenområdesbegränsningar som på andra håll i Nickby, vilket medför begränsningar i användningen av vissa tekniker, men t.ex. pålning är möjlig med rätt teknik. I ett Nickbyperspektiv ligger faktisk en förhållandevis liten del av planområde NG8 på grundvattenområde.


Virkistysalueen säilyttäminen/siirtämissuunnitelma

Profiilikuvan paikka

@Veera_Korvenkari
14. helmikuuta 2021 kello 11.19.37

Kuten monet muutkin kuntalaiset ymmärrämme, että kunnan täytyy kasvaa ja kehittyä. Mutta se, että kaavoitus tehdään kuntalaisen henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kustannuksella on järkyttävää. Nikkilän kartanon kuntorata on ainoa virkistysalue, jonne monilla kuntalaisilla on helppo pääsy ja alueella on matalan kynnyksen ulkoilua ja liikuntaa palveleva tarkoitus. Lisäksi tuntuu uskomattomalta, että sipoonkaltaisessa maalaiskunnassa ulkoilua halutaan viedä pikkukaupunkimaiseen toisten takapihoilla liikkumiseen.
Haluaisin vastaukset muutamaan. kysymykseen?
1. Jos kaavahanke esitetyn mukaisena etenee, onko olemassa vahvistettua suunnitelmaan mihin "korvaava" virkistysalue siirtyy ja millaisena? Miten pääsy alueelle ilman autoa turvataan? Onko reitit helppokulkuisia kaikenlaisille ulkoilijoille? Kuntoportaat, nykyaikaisemmat kuntoilulaitteet eivät korvaa menetettyä luontomaista turvallista liikkumista. Mielestäni, jos ja kun kaavahanketta edistetään yhtäaikaisesti virkistysalueen suunnittelua täytyy edistä, ettei se vain unohdu jää toteuttamatta.
2. Miksi alueen kaavoituksesta on tehty noin laaja juuri kartanon alueelle ja voisiko sitä siirtää, jotta virkistysalue ei noin suurelta osin tuhoutuisi? Kummankaan etu, uusien asukkaiden eikä kuntalaisten, ole se, että ulkoilureitit kulkevat jonkun takapihalla tai parkkipaikalla.
3. Onko maanomistajien kanssa neuvoteltu ja keskusteltu, miten he suhtautuvat muutoksiin, mikäli heidän panostaan vaaditaan kaavahankkeen jatkotoimenpiteissä virkistysalueen. osalat?

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
15. helmikuuta 2021 kello 13.19.57

Tässä vastauksia esitettyihin kysymyksiin:
1. Kaava ei ole vielä valmis, vaan vasta luonnosvaiheessa, joten vielä on paljon selvitettäviä asioita jäljellä. Yksi niistä on virkistysreittien muutokset, jotka tullaan suunnittelemaan paljon tarkemmin kaavan seuraavassa vaiheessa. Vielä tässä vaiheessa ei pysty sanomaan minkälaisia ratkaisuja voitaisiin esittää. Kuntalaisten palautteen perusteella meillä on nyt selkeä kuva minkälaatuisia korvaavia yhteyksiä toivotaan.
2. Sipoon kasvustrategiaan liittyy väestömäärätavoitteet ei vain Nikkilän kartanon alueella vaan koko Nikkilän alueella. Siksi kaavaluonnos on tehty tässä laajuudessa. Toki jos koko alue kaavoitettaisiin kerrostaloilla kaavoitettava alue voitaisiin pienentää, mutta on haluttu tarjota mahdollisimman laajasti erilaisia asumismuotoja omakotitaloista kerrostaloihin alueella.
3. Maanomistajien kanssa on tarkoitus neuvotella kun kaavahanke etenee. Tätä varten on ollut hyvä ensin saada kuntalaisten palautteet kaavaluonnoksesta ja heidän toiveensa virkistysalueiden suhteen.


Om tillväxtens inverkan på serviceutbudet

Profiilikuvan paikka

@Pirjo_a
14. helmikuuta 2021 kello 11.20.05

I samband med kommunens tillväxtmål kan man ännu begrunda följande:

I ”KUUMA kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset, MDI 2018” lyder en av slutsatserna: ”KUUMA-kuntien vuotuinen väestölisäys oli keskimäärin 1,16 % vuosina 2000-2016 ja 0,77 % vuosina 2010- 2016. Vaikka vuotuinen väestönlisäys on alentunut 2000-luvun ensimmäiseen vuosikymmeneen verrattuna, alueen väestönlisäys on edelleen ideaalisella kasvutasolla eli keskimäärin 0,5 -1 %:in vaihteluvälillä vuodessa. […] Vuotuinen väestönlisäys vaihteli Pornaisten 0,1 %:sta Sipoon 1,4 %:iin 2010-luvulla. Tasainen ja hallittu väestönlisäys mahdollistaa suunnitelmallisen palveluiden suunnittelun ja järjestämisen sekä investoinnit.”

I Sibbo har man däremot medvetet valt att frångå den idealiska tillväxttakten och motiverat detta med att det stöder kommunens strategiska spårtrafikprioritet, och med att det skall förbättra servicen på sikt.

Tåget som prioritet behöver inte ventileras ytterligare här. Det väsentliga har redan sagts av flera kommenterare. En liten kuriositet kan man kanske ännu lyfta fram: Ser man på kartan över prioriterade utvecklingszoner enligt MAL slås man av det faktum att Nickby på kartan är den enda tillväxtzon i hela regionen som beträffande kollektivtrafiklösningen inte ligger på en direkt rak linje till Helsingfors. För Nickbys del bildar trafiklösningen via Kervo ett L. Den här bilden borde väl egentligen säga allt.

Beträffande förhoppningen om förbättrad service finns däremot många öppna frågor. Utgångspunkten är att förskjutningen av köpkraften i Sibbo är negativ. Den går till huvudstadsregionen, Träskända, Kervo och Borgå och endast dagligvaruhandeln stannar inom kommunen. Och i KR3 intar antagandet om förbättrad service en central plats, om än i mer än lovligt flummiga drag: Det skall finnas tätt med mångsidiga stenfotsbutiker (närbutiker?) och -tjänster. Butiks och serviceutrymmen skall breda ut sig på gatan sommartid. Tiden för torgverksamhet förlängs till 9 månader. Man har enligt egen utsago inkluderat lösningar som ”stöder möten mellan människor och verksamhetsbetingelserna för handel och service”. Servicen skall vara placerad tätt och i kluster. Vidare anför man att ”Genomförandet av stationscentrum bidrar till framgången för handeln och servicen och till uppkomsten av en attraktiv blandad service- och företagskoncentration.” Den konkreta innebörden av det här är onekligen svår att greppa hur väl man än vill. Vilken service det kan tänkas vara fråga om framgår inte heller (förutom vinken att vi kan köpa det glömt att inhandla på nätet), än mindre dess förmåga att på allvar påverka den negativa förskjutningen till grannkommunerna.

Klart är i alla fall även att Sibbos tillväxt direkt används som marknadsföringsargument. För Ådalens ”Business Park” som nu finns till salu anger man t.ex.: “Sibbo växer med fart och är en av de mest köpkraftiga kommunerna i Finland. Den årliga tillväxten är 5 %, vilket är dubbelt mer än i de övriga kommunerna i huvudstadsregionen.” (I samband med det här nämns dock inga fördelar med en framtida tågförbindelse. Tvärtom marknadsförs “pendlingtiden till Helsingfors” som endast 30 minuter med bil.)

Frågan är om det faktiskt i framtiden kommer att finnas en tillräckligt stor köpkraft inom området, även med den snabbaste tillväxt, för att intressera nya service- och tjänsteproducenter. Den kartläggning från 2016 KR3 hänvisar till, enligt vilken det inte fanns några tomma affärslokaler i centrum av Nickby medan branschaktörer visat intresse att etablera sig i centrum, torde åtminstone inte stämma idag. Enligt Sipoon Sanomat 11.2.2021 verkar det idag tvärtom vara svårt att intressera företag för de affärslokaler som de facto står tomma. Det här är kanske inte helt oväntat; ser man på trenden överlag i Finland har stenfotsbutiker redan länge kämpat med utmaningar i många städer. Även i Helsingfors innerstad tvingas flera stenfotsbutiker stänga, eftersom kunderna föga överraskande flyttat över till internet. Det handlar således inte endast om köpkraft, utan framför allt om köpbeteende.

Angående köpkraften måste man däremot konstatera att den inte kan mätas endast genom antalet inflyttare. Exempelvis de översikter över inflyttares medelinkomster för olika åldersgrupper på kommunnivå som exempelvis återfinns i ”KUUMA/taloudelliset vaikutukset” ger inte heller mycket ledning. Dels är medelinkomst ofta värdelöst som verktyg, dels skiljer sig inkomsterna mellan olika områden i kommunen markant. Det man skulle behöva är en uppskattning av förväntade medianinkomster områdesvis, i det här fallet specifikt för Nickby. Här borde man även beakta målgrupperna för den bosättning som planeras. Och faktum kvarstår, att för många invånare i de norra delarna av Sibbo är avståndet till Träskända och Kervo fortfarande kortare än till Nickby, oberoende av hur serviceutbudet eventuellt förändras. Och i slutändan är det invånarnas köpbeteende, inte deras köpkraft som blir avgörande.

Men egentligen är det här resonemanget av mindre relevans för den stora bilden av Nickby. För svaret på frågan varför formuleringarna i KR3 är svävande, luddiga och huvudsakligen ägnade att väcka känslor och skapa illusioner, istället för att presentera konkreta lösningar på behovet av service, finns egentligen direkt framför ögonen på oss. I utredningen Sipoon kaupan palveluverkkoselvitys, päivitys 2016, WSP, till vilken KR3 (och planeringen av andra delar Sibbo för den delen) direkt hänvisar, står det nämligen bl.a. följande:

“Päivittäistavarakaupan ja kaupallisten palveluiden tarpeesta pääosan tavoitellaan suuntautuvan Sipooseen. Erikoiskauppa ja tilaa vaativa kauppa keskittyy suuriin keskuksiin, joten keskustan erikoiskaupan ja tilaa vaativan kaupan ostovoimaa suuntautuu myös Sipoon ulkopuolelle. Näin ollen erikoiskaupan liiketilatarve ei kokonaisuudessaan toteutune Sipoossa.
[…]
Nikkilä tulee jäämään nykyisen kaltaiseksi paikallistasoiseksi arjen palvelujen keskustaksi. Keskustassa on kehittämispotentiaalia väestön kasvun myötä, mutta erikoiskaupan laajamittainen kehittäminen on haastavaa. Nikkilän keskusta tulee olemaan kuitenkin monipuolisempi kaupan keskittymä kuin uudet keskustat Talma ja Majvik. Keskustapalveluita voi Nikkilässä sijoittua lähipalvelutyyppisesti myös Jokilaakson ja Kartanon alueille.
[…]
Palvelujen saavutettavuus tulevaisuudessa muuttuu myös muiden tekijöiden johdosta tavoilla, joita ei täysin voida ennustaa. Jo nyt käytössä olevat verkkokauppa, sähköiset palvelut ja etäasiointi videoyhteydellä sekä tulevaisuudessa esimerkiksi joukkoliikenteen ja jakeluliikenteen automatisoituminen ja palvelujen tuominen ihmisten luo voivat olla tekijöitä, jotka vähentävät tarvetta saavuttaa palvelut fyysisesti.“
[…]
”Nikkilän keskustaa kehitetään parhaillaan, mutta keskustaan syntyy hyvin vähän uutta liiketilaa. Uudet liiketilat korvaavat lähinnä palveluita, jotka ovat olleet paikalla ennen kortteliuudistusta. Keskusta-alueella on jonkin verran kehittämismahdollisuuksia voimassa olevissa asemakaavoissa. Myös Jokilaakson alueella on mahdollisuuksia kaupan kehittämiselle ja jatkossa myös Kartanon alueella tulee luoda mahdollisuuksia lähipalveluille. Tulevaisuudessa Nikkilä tulee säilymään nykyisen tasoisena paikallispalveluiden keskuksena, mutta merkittäviä kasvumahdollisuuksia erikoiskaupalle ei keskusta tarjoa. Näin ollen erikoiskaupan asiointia tulee jatkossakin suuntautumaan kunnan ulkopuolelle.”

Så beträffande frågan om vi faktisk får en Alepa, en R-kiosk, mera lunchrestauranger etc. kan man kanske sluta sig till att utgången är osäker, riskerna stora och insatserna för oss nuvarande invånare, ifall ett värdefullt rekreationsområde offras, oproportionerligt och oförsvarligt höga.


Som användarnamnet antyder

Profiilikuvan paikka

@Exodus
14. helmikuuta 2021 kello 13.10.23

De här planerna är helt förskräckliga! Först planerar man att slakta ett välfungerande rekreationsområde och bygga någon slags betongförort med "fungerande förbindelser" (för att inte tala om parkeringen längs med gatorna som här i Finland är en fröjd för alla involverade under vinterhalvåret...). För att sedan råda bot på att man förstör både flora och fauna på ett ställe ska man sedan ytterligare offra Degerberget! I sin iver över att locka nya invånare (var finns alla dessa människor som vill/kan flytta in i dyra hus och vara beroende av tågtrafik???) finns det risk för att Nickby tappar många av sina nuvarande invånare. Jag är knappast den enda som valt att bosätta mig i Nickby (Sibbo) tack vare närheten till naturen. Om de här planerna går igenom förstörs charmen med Nickby! De som vill bo tätt och enbart ha s.k. välansade grönområden i sin närhet har nog valmöjligheter här i Nyland.


Kaavarunko on karmeaa luettavaa

Profiilikuvan paikka

@TW
14. helmikuuta 2021 kello 14.20.43

Suurin osa täällä onkin näköjään jo sanottu, mutta vaikea keksiä miten tuon kaavarungon olisi voinut suunnitella huonommin.

Rakennetaan taloja pururadalle, uusi pururata metsästysmaille, muutama talo kunnan yhden hehtaarin tontille, yksityisten maanomistajien maille ylimitoitettu leikkikenttä ja kerrostalolähiö kylälle jonka pitäisi houkutella tilalla sekä luonnonläheisyydellä. Unohtuikohan jotain?

Nykyiset kuntalaiset (maanomistaja tai ei) eivät ole enää kasvusuunnitelmia vastaan. Ennen taisi olla toisin. Lienee kuitenkin näidenkin kommenttien perusteella selvää että kaavarunko edustaa kaikkea muuta kuin minä nykyiset asukkaat kuntansa sekä asuinalueensa mieltävät.

Eikä kyse edes ole vain järkyttävän surkeasta ehdotuksesta vaan myös menettelytavasta. Ensin käytetään muutama vuosi näin surkean ehdotuksen suunnitteluun ja sitten aloitetaan perinteinen (arviolta vuosikymmenen kestävä) ralli maanomistajien kanssa ja ihmetellään kun ei asiat etene. Syytetään todennäköisesti tuttuun tapaan maanomistajia vetkuttelusta.

Kuntalaiset ovat muuttuneet mutta kunta ei, tämä on äärimmäisen surullista. Luulisi olevan verorahoille parempaakin käyttöä!? Olisiko vielä mahdollista tehdä suunnitelma joka palvelisi sekä nykyisiä että tulevia kuntalaisia!?

Profiilikuvan paikka

@masy
14. helmikuuta 2021 kello 15.15.04

Hyvä tiivistelmä. Puuttuisiko vielä tulevaisuuden kuusi siltaa Ollbäckenin yli kilometrin matkalla.

Nikkilä facebook - sivulla oma keskustelunsa kaavoituksesta. Mutta ne ei varmaankaan raportoidu kaavakäsittelyyn.


KR3-Laaksosuontien itäpuolen suunnittelu

Profiilikuvan paikka

@FarvälNickby
14. helmikuuta 2021 kello 16.39.49

NG8 Nikkilän kartanon keskuksen asemakaavaluonnos sekä KR3 Nikkilän kaavarunkoehdotus ovat mitä surullisinta luettavaa. Kommenttien perusteella sekä entiset, nykyiset, tulevat ja potentiaaliset sipoolaiset ovat yhtä pettyneitä suunnitteluun.
Tämäkö oli Sipoon kunnan tavoite?

Nykyisten suosittujen ja toimivien ulkoilualueiden huomattava supistaminen (Nikkilän kartanon alueella) ei saa kenenkään kannatusta. Sitä kompensoimaan kunta ehdottaa virkistysalueita Laaksosuontien itäpuolelle ja Degerbergetin alueille, missä kunta omistaa vain 1ha maata ja yksityiset valtaosan. Suunnittelu on tehty kaikessa hiljaisuudessa maanomistajia kuulematta. Ei uskoisi, että moderni demokratia voi toimia näin ylimielisesti.

Näyttää siltä, että kaavarunkoehdotukseen on sijoitettu giganttisen kokoinen peli/leikkikenttä, joka silpoo kiinteistöjä mielivaltaisesti jättäen maanomistajille täysin arvottomia suikaleita sinne tänne. Alueelta lähtevät virkistyspolut halkovat maanviljelyksessä olevat pellot ja koko konsepti estää alueen käyttämisen väljään omakotirakentamiseen, mikä olisi Sipoon suurin kilpailuetu ja tässäkin foorumissa useasti mainittu syy Sipooseen muuttamiselle tai tänne jäämiselle. Kartalle on jopa suunniteltu ulkoilureitti, joka kulkee erään kiinteistön etupihan läpi noin 2m etuovesta.
Uskomatonta epäpätevyyttä!

Onkohan niin, että kaavarungon laatija ei ole jalkautunut maastoon tai edes käyttänyt ajan tasalla olevaa karttaa!

Pettymys on lievä ilmaus kuvaamaan tunteitani. Ehdotan, että Sipoon kunta ottaa lusikan kauniiseen käteensä ja aloittaa yhteistyön ja avoimen kommunikoinnin asukkaiden ja maanomistajien kanssa. Yksisuuntainen sanelupolitiikka ei ole nykypäivää.

Yhdessä voimme luoda kunnan, jossa on tilaa asua ja nauttia luonnosta, jopa aivan luonnontilaisesta luonnosta, johon ei ole rakennettu valmiita polkuja ja portaita.

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
15. helmikuuta 2021 kello 8.53.05

Katso alempana kaavoittajan vastaus nimimerkille "LaWe", joka käsittelee tässäkin palautteessa esiin nostettuja seikkoja.


Maanomistajien mielipide Degerbergin ja Laaksosuontien itäpuolen kehityksestä

Profiilikuvan paikka

@LaWe
14. helmikuuta 2021 kello 17.30.32

Ulkoilureittejä, virkistysmetsiä tai -alueita ei tulisi Nikkilän taajamassa suunnitella yksityisten maanomistajien maille heitä kuulematta ja ilman sopimusta maankäytöstä heidän kanssaan. Mikäli konflikteilta halutaan välttyä, tulisi kaikki virkistysreitit sijoittaa kunnan (eli yhteiskunnan, jota reitit palvelevat) maalle. Näin myös virkistysreittien ympäristömetsät olisivat kunnan eli meidän kuntalaisten yhteistä virkistysaluetta. Luonnollista eikö ?
Degerbergin alueella kunta ei omista metsää lainkaan ja Laaksosuontien itäpuolella vain 1ha suuruisen peltoalueen. Loput maat ovat yksityisomistuksessa.
Ulkoilureittien suunnitteleminen yksityisen maanomistajan maalle hänen omaa kuljetusreittiään (esim. maa- ja metsätalouden kuljetusreitit) pitkin on paitsi röyhkeää ja töykeää myös epäviisasta. Uskomme, että ulkoilureitin pitäjälle tulee vahingonkorvausvastuuta, jos jotain sattuu eli jos vaikka hiihtäjä tai kulkija tällaisella kunnallisella virkistysreitillä yksityisen metsänomistajan metsässä kännykkää selatessaan jää kaadettavan puun tai tukkirekan alle.

Roskaaminen ulkoilureittien varrella, yksityisten maalla.
Valitettavasti parhaimmankin virkistysreitin varrelle jätetään roskia. Kenen vastuulle jää niiden siivoaminen luonnosta?

Tällainen epäviisas suunnittelu on myös omiaan aiheuttamaan konflikteja maanomistajien ja asiasta tietämättömien ulkoilijoiden välille. Konflikteja syntyy mm. tie- ja polku-urien tarkoituksenmukaisesta käytöstä eri käyttötarkoituksiin vrt. ulkoilutarpeet/puutavarakuljetukset sekä myös siitä miten kulkureittien ympärillä olevaa metsää tulisi hoitaa ja vaalia.
Maanomistajat ovat myös vuokranneet koko Degerbergetin alueen metsästysseuralle metsästys- ja riistanhoitotarkoituksiin. Tällä aktiivisella harrastuksella on alueella vuosikymmenten perinne. Laajamittainen ulkoilureitistö ja alueen tiivis lisääntyvä ulkoilukäyttö sopii hyvin huonosti yhteen riistanhoidon ja aktiivisen metsästyksen kanssa.

Peltoalueille suunniteltu leikkipuisto ja pelikenttäalue ja siitä eri suuntiin risteilevät ulkoilureitit estävät alueen käytön asuntorakentamiseen tulevaisuudessa. Alue on suhteettoman suuri ja sekin on suunniteltu täysin yksityisten maanomistajien alueille. Tämän lisäksi alueelta lähtevät ulkoilureitit halkovat maanviljelyksessä olevia peltoja, hankaloittaen maanviljelystä.

Suunnitelma Degerbergin ja Laaksosuontien itäpuolen peltoalueiden soveltuvuudesta virkistysmetsäksi ja suuriksi virkistysalueiksi ylimitoitettuine virkistysreitteineen ei saa alueen yksityisten maanomistajien tukea. Päinvastoin. Kaavoittaja ja kunta on toimillaan menettänyt luottamuksemme toimiessaan ns. sammutetuin lyhdyin tässä kaavoitusprosessissa, joka on edennyt täysin kuulematta meitä maanomistajia. Vain sattumalta saimme tällä viikolla kuulla koko kaavoitusprosessista maillamme ja nyt on jo kiire saada äänensä kuuluviin. Olisiko syytä jatkossa aloittaa suunnittelu/kaavoitusprosessi kuulemalla maanomistajien mielipiteitä ja tahtotilaa lähiympäristönsä käytöstä? Tällä säästettäisiin sekä kuntalaisten että virkamiesten aikaa ja rahaa.

Maanomistajien ja kunnan välinen hyvä yhteistyö ja yhteisymmärrys kaavoitusasioissa luo hyvän pohjan lastemme tulevaisuuden rakentamiselle. Toivottavasti kunta ottaa opikseen ja muuttaa toimintatapojaan sanelupolitiikasta yhteisymmärryksen tielle myös meitä maanomistajia kuunnellen.

Olemme valmiita kehittämään aluettamme väljään omakotiasumiseen tarkoitetuksi alueeksi, jossa pikkulapset voivat turvallisesti leikkiä myös omalla pihallaan eikä vanhempanakaan tarvitse luoda lunta naapurin pihalle oman liian pienen rakennuspaikan johdosta. Laaksosuontien itäpuolella on jo olemassa kunnallistekniset vesi- ja viemärijohdot tulevaisuuden tarpeisiin.



Alueen maanomistajat

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
16. helmikuuta 2021 kello 16.18.54

@LaWe kirjoitti:

Koskien tuota "epäreilua" lainausta olin vilpittömästi siinä uskossa että Nikkilän kartanon alueen kaavoituksella ja meidän alueellamme olisi jotain yhteistä. Onhan virkistysreittejä piirretty näiden alueiden väliseen kulkuun.

Hieman on kyllä meillä maallikoilla vaikea ymmärtää milloin kaavoittaja tarkoittaa mitä piirtää ja milloin vain piirtää tarkoittamatta juuri mitään. Kaavoitettujen virkistysreittien ja alueiden osalta on huojentavaa kuulla että tarkoitat jälkimmäistä. Toivottavasti päättäjille kuitenkin valkenee tahtotilamme. Degerbergin alue ei sovellu yleiseksi virkistysalueeksi. Onneksi muita hyviä lähiulkoiluvaihtoehtoja on sekä kauniissa jokilaaksossa että ns. Ruxin mäessä jossa on jo pururata ja kunnalla enemmänkin omistusta mikäli pidempää lenkkiä halutaan rakentaa. Sipoonkorpeenkaan ei Nikkilästä ole pitkä matka jos erämaita haluaa kunnolla koluta.

Se että alueemme kaavoitusprosessi on kunnan mielestä alkanut oikein mallikkaasti, ei ole jäänyt epäselväksi.

Ylempien tasojen kaavojen yleispiirteisyys (yleiskaavat, maakuntakaavat, kaavarungot) onkin tuottanut monelle ongelmia kaavan tulkinnassa ja ymmärtämisessä, koska niihin piirretyt uudet merkinnät eivät loppujen lopuksi ole tulossa ihan siihen kohtaan kartalle mihin viiva on piirretty, koska tässä vaiheessa suunnittelua ei ole usein vielä tarkkoja suunnitelmia. Maanomistaja haluaa tietenkin tietää tarkasti mihin jokin asia on suunniteltu, kun taas suunnittelija haluaa vielä pitää mahdollisuudet avoimena, kun kaikki seikat ei ole vielä tutkittu. On vielä kahdenlaisia yleispiirteisiä kaavoja: oikeusvaikutteisia kaavoja, joiden merkinnät ovat maanomistajia sitovia, vaikka ei tiedetä tarkalleen mihin esim. uusi tie on tulossa; ja sitten oikeusvaikutuksettomat kaavat kuten tämä Nikkilän kaavarunko, jossa esim. tieyhteydet eivät ole sitovat, vaan enemmän tavoitteelliset.

Näytä lisää vastauksia

Dags att tänka om?

Profiilikuvan paikka

@elias_kot
14. helmikuuta 2021 kello 20.23.04

Att vi skulle leva i en post-satirisk värld håller jag inte med om. Det verkar ju bara som om satiren flyttat till kommunplaneringen nuförtiden, i stället för att bo kvar i litteraturen. För att läsa det här som ett seriöst förslag bidrar ju bara till att man tappar tron på mänskligheten i största allmänhet. Fruktansvärt att skåda. Det väsentliga i frågan har redan tagits upp av flera olika vältaliga viljor här i tråden, men man undrar ju verkligen varför det är så tyst från politikernas sida? Var gömmer de sig medan tjänstemän får den otacksamma uppgiften att urinera i en burk och sälja det som honung? Min familj hade som mål att flytta tillbaka till mina barndomstrakter under det kommande året, men nu undrar jag verkligen varför vi skulle vilja flytta till en kommun som så uppenbart arbetar emot invånarnas välbefinnande och vilja? Nickby lär det i varje fall inte bli, som det ser ut just nu. Den föreslagna "trevliga" visionen är inte förenlig med den verklighet som jag vill att mina barn växer upp i.


Laaksosuontien itäpuolen maanomistajat

Profiilikuvan paikka

@Mos
14. helmikuuta 2021 kello 21.34.20

Yhdyn myös maanomistajien mielipiteeseen tässä asiassa. Asumme perheeni kanssa Degerberg "vuoren " kupeessa ja järkytyimme luettuamme mitä sinne suunnitellaan. Sen sijaan,että halutaan käytännössä pilata hieno metsäalue kuntoradalla niin keskityttäisiin jo olemassa olevien kuntoratojen parantamiseen, jos nyt joku haluaa kuntoradalle mennä. Ihmiset osaavat kyllä kuntoilla ilman kuntoratojakin. Näköalatorni... hihhih, siitä 15 metrin tornista voi katsella samalla korkeudella olevia puunrunkoja. Ei kehitys ole sitä että rakennetaan kaikenlaista mitä ei todellakaan välttämättä tarvita milloin milläkin syyllä. Alueella on myös lintuja sekä muita eläimiä mm. kauriita, peuroja, kettuja, näätiä, ym. Suunnitelmissa täytyisi ottaa huomioon myös se että lähialueella asuu isomäärä ihmisiä joille Degerbergin olemassa oleva tilanne on virkistysarvona täysin tyydyttävä. Olisi sääli jos näiden hienojen luonnoneläimien sijasta joutuisi katselemaan jotain aivan muuta. Vaikuttaa vähän siltä että suunnitelma on tehty hyvin hätiköidysti sen enempiä miettimättä ja maanomistajia kuulematta.


Baanaa baanan perään

Profiilikuvan paikka

@Friidu
15. helmikuuta 2021 kello 9.31.32

Ensinnäkin haluan kiittää kaavoittajia siitä, että asukkaiden näkemyksiä on kuunneltu tässä parannellussa versiossa. Toki parannettavaa on edelleen, kuten herännyt keskustelu kertoo.
Sitä ihmettelen eniten, että alueelle on kaavoitettu pitkiä suoria ajoteitä, jotka ovat ongelmallisia Nikkilässä jo ennestään. Asukkaat kärsivät ylinopeutta ajavista kohtuttomasti eikä tämä ole voinut mennä kunnalta ohi. Nyt sitten kaavoitetaan samanlaisia baanoja hurjasteltavaksi sen sijaan, että olisi piirretty serpentiinimäisempää tieverkkoa, jossa kaasujalkaa on pakko keventää.
Kunta ei käytännössä tee mitään teille, joissa ajetaan jatkuvasti ylinopeutta, vaikka tien varressa olisi päiväkoti. Jo nyt on selvää, että näillä piirretyillä baanoilla tullaan alentamaan asukasviihtyvyyttä merkittävästi. Toivottavasti virkistysalueet saadaan kauas tieverkosta.

Profiilikuvan paikka

@masy
15. helmikuuta 2021 kello 17.36.46

Kiitos Dennis jälleen kerran vastauksistasi ja selvennyksistä kaavaan.

Olen varma, että monet kannanotot tulevat huomioiduiksi ja toivottavasti näkyvät myös lopullisessa asemakaavassa sekä kaavarungossa.
Tuleva valtuusto loppujen lopuksi tekee päätöksen.

Ja kohta pääsemme valitsemaan nämä päättäjät.

Näytä lisää vastauksia

15. helmikuuta 2021 kello 9.52.07. Kommentti poistettu.


Rinnakkaistodellisuus

Profiilikuvan paikka

@ABj
15. helmikuuta 2021 kello 10.09.55

Koko ehdotus kielii dogmaattisen retardismin muodosta jota ei ihan joka päivä kohtaa. Tämä todistaa jälleen miksi historia on mielenkiintoisempaa kuin kaunokirjallisuus koska kirjailija ei voi keksiä tällaisia aivokäpyjä, mikään kustantaja ei ainkaan sitä tukisi juttelematta ensin kirjailijan hoitajan kanssa.

Tässä ehdotetaan samanlaista yhteiskuntaa mitä Vantaa jo toivoo että olisivat jättäneet suunnittelupöydän alla olevaan tietosuojaroskikseen. Uusi Kivistö rakennettiin vanhaan kylämaiseen ympäristöön ja puhtaasti Pisararadan varralle. Lopputulos on pysäköintipaikkaton alue missä auto on perusedellytys mutta niitä ei saa mihinkään. Palveluita ei ole joten kaiken pitää hakea muualta, junalla, jotka ei kulje, ja jos kulkeekin niin ei ainakaan IKEA:lle, Jumboon tai mihin ihminen nyt haluaakin suunnata nokkaansa työmatkojen ulkopuolella.

Työmatkaliikenteen varaan suunniteltu ratahanke kertoo minulle vain sen että suunnittelijat/rummuttajat/päättäjät eivät ole joko tutkiskelleet kuumeuniaan ihan loppuun asti tai sitten heitä ei kiinnosta lainkaan. Junallako pitäisi viedä lapset harrastuksiin Suurmetsään ja kuljettaa sohvat Varistosta? Kävelenkö talvipakkasilla kilometrejä junaseisakille ja odotan junaa mikä ehkä tulee? Haluaisin nähdä tässä vähän rakentavaa johtavuutta esimerkeillä ja ehdotankin että kunnantalon pysäköinnit muutetaan virkistysalueiksi, koska eihän Teknisen lautakunnan jäsenet käytä autoa, eihän?

Ja sitten varsinaiseen naurukohtauksen aiheutaneen suunnitelmaan: Korjataan ongelmaa mikä ei ole luomalla korjaamattomissa olevaa ongelmaa - Puretaan/tuhotaan olemassa olevaa ja rakastettua virkistysaluetta ja luvataan tilalle suunnitelmaa mitä ei voida toteuttaa.

Mutta ei hätää, kyllähän Degervuoren 45° nousulla olevaa rinnettä voidaan tasata ilman maanomistajien lupaa ja tehdä siitä liikuntarajoitteisillekin sopivaa ulkoilualuetta. Ja kaikille Nikkilän länsipuolella asuville jotka miettivät että autollako pitäisi nyt mennä pururadalle, heillekin on vastaus: Kohta pääsee junalla!


Asukastiheys Nikkilän eri alueilla

Profiilikuvan paikka

@masy
15. helmikuuta 2021 kello 10.37.32

Haluan kiinnittää huomion Nikkilän eri alueiden tulevaan asukastiheyteen ja sen sopivuuteen. Suunniteltu Kartanon alueen asukastiheys on huomattavan suuri verrattuna muihin Nikkilän alueisiin. Tämä aiheuttaa varmasti monia ongelmia alueelle.

Kaavarunko KR3:n liitteenä on Liikenneverkkovaihtoehtojen vaikutusten arviointi - raportissa sivuilla 3 ja 4 vertailtu asukasmääriä Nikkilän eri alueilla.

Sen mukaan suunnitellusta Nikkilän kartanon alueesta on tulossa Nikkilän tiheimmin asuttu alue. Raportin mukaan 4.500 asukasta. Alueen kokohan on 45 ha. Esimerkiksi Jokilaakson alueella tulee olemaan noin 1.000 asukasta.
Suursuolla samoin sen rakentamisvaihtoehdon mukaan, jossa asukasmäärän lisäys suurin. Laaksosuontien itäpuolella maksimilisäys asukasmäärässä olisi 1.000 asukasta.

Esitetyissä kolmessa vaihtoehdossa Nikkilän asukasmäärän lisäys kaikissa vaihtoehdoissa on 7.000 asukasta.

Profiilikuvan paikka

@masy
15. helmikuuta 2021 kello 17.25.17

Tiedän, että nykyinen asemakaavaehdotus perustuu 3.000 asukkaalle. Halusin vain ilmaista tuon 4.500 asukasta, koska se on raportissa.

Myös 3.000 asukkaan määrä verrattuna muihin Nikkilän alueisiin, joita raportti esitti on huikea Kartanon alueelle.
Johonkin yritin tätä asukastiheyttä verrata.

Näytä lisää vastauksia

Marskattan

Profiilikuvan paikka

@JSL
15. helmikuuta 2021 kello 13.18.39

I Sibbo Generalplan 2025 finns en grönförbindelse utritad genom Marskattan. I KR3-planen talas det ändå om bostäder och arbetsplatser för 1000 personer även i detta område. Hur går det här ihop? Massiva höghus och stora industrihallar passar absolut inte in på Marskattan heller, eftersom även det är en del av det känsliga kulturlandskapet runt Ollbäcken. Byggnationen måste vara småskalig även här för att passa in.

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
15. helmikuuta 2021 kello 13.35.37

Grönförbindelsen i generalplanen har beaktats i planstommen: den ligger väster om det område som planerats för byggande. En hurdan bebyggelse som kan tänkas på området klarnar först då detaljplaneringen inleds, men planstommens beteckningar hänvisar till småhusbebyggelse och mindre bebyggelse i bolagsform (radhus, låghus) och arbetsplatser.


Kaavarungon roolista

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
15. helmikuuta 2021 kello 16.44.43

Vaikuttaa siltä, että on syytä tarkentaa, mikä on kaavarunko ja sen tarkoitus. Kaavarunko ei ole kaava, joka saa lainvoimaa, vaan se voidaan nähdä strategisena asiakirjana, joka kertoo suunnittelun tavoitteista. Kaavarunko ei ole siis vielä päätös jonkun asian toteuttamisesta, vaan sitova päätös tehdään vasta kun laaditaan lainvoimainen asemakaava. Laatimalla kaavarungon kunta myös toteuttaa avoimuuden periaatetta, koska kaavarungossa pitkän tähtäimen kaavoitukselliset tavoitteet ovat kaikkien kuntalaisten nähtävillä jo varsin alkeellisessa vaiheessa. Monet ratkaisut kaavarungossa ovat ajankohtaisia vasta vuosien päästä ja tällä tavalla kunnan pitkän tähtäimen tavoitteet ovat avoimesti nähtävissä kaavarungossa. Maanomistajan näkökulmasta kaavarunko kertoo sen mistä asioista kunta on halukas aloittamaan neuvottelut. Vasta maanomistajien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen tiedetään, onko kaavarungossa suunniteltu asia toteutettavissa vai ei. Samalla kuntalaisilla on nyt mahdollisuus kommentoida näitä pitkän tähtäimen suunnitelmia jo ideavaiheessa eikä vasta asemakaavoituksen alkaessa vuosien päästä. Kaavarungon hyväksymisestä asemakaavoituksen pohjaksi tehdään lopuksi poliittinen päätös kunnassa.

Nyt nähtävillä olevat kaavat eivät ole valmiit, vaan Nikkilän kaavarungosta on julkaistu ehdotus, mikä tarkoittaa, että maanomistajien kuuleminen tehdään juuri nyt kaavaehdotuksen perusteella. Vasta tämän kuulemisen jälkeen kaavasta laaditaan lopullinen versio.

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
16. helmikuuta 2021 kello 16.43.56

@BeWe kirjoitti:

Onko nyt ymmärrettävä, että ns. kaavarunko kumoutuu omistamani maa-alueen osalta, mikäli en hyväksy suunnitelmaa? Ja älä nyt vastaa, että tämä on vain alustava suunnitelma! Tämäkin oltaisiin voitu aloittaa toisin alusta asti yhdessä maanomistajien kanssa.
Tässä suunnitelmassa maa-alueeni käytännössä kaapataan ulkoilu- ja virkistysalue käyttöön. Näiden suunniteltujen alueiden jälkeen omistamastani maa-alasta ei jää juurikaan sopivaa tonttialaa asuntorakentamiseen.
Mielestäni olisi edelleen vähintäänkin hyvän tavan mukaista ollut, että olisitte kysyneet mielipidettäni suunnitelmastanne ennen sen toteuttamista paperille kuntalaisten kommentoitavaksi.
Kyllä tuossa suunnitteluprosessissa on palanut sekä teidän aikaa että meidän kuntalaisten verorahoja aivan turhaan jo tässä alkuvaiheessa, kun asiat olisi voinut aloittaa toisin. On ylipäätään hämmästyttävää, että voitte suunnitella mitä vaan yksityisten maa-alueille kysymättä!?
Pitäsikö teidän vihdoinkin päivittyä nykypäivään ja aloittaa prosessit toimintatapojen uudelleen suunnittelulla ottamalla asianosaiset mukaan suunnitteluun heti alussa!
Kelvottomasta suunnitelmasta ei millään saa priimaa pienillä viilauksilla.
Ei voi olla oikein, että meidän pitää puolustaa omaisuuttamme kunnan kaavoittajia, virkamiehiä ja politikkoja vastaan.
Enkä hyväksy tuota vastausta avoimuudesta, koska se ei todellakaan ole toteutunut asianmukaisesti meidän maanomistajien osalta.
Ja kyllä nämä kaavarungot liittyvät vahvasti toisiinsa eli Kartanon virkistysalueet siirretään Laaksosuontien itäpuolelle...

Ylempien tasojen kaavojen yleispiirteisyys (yleiskaavat, maakuntakaavat, kaavarungot) onkin tuottanut monelle ongelmia kaavan tulkinnassa ja ymmärtämisessä, koska niihin piirretyt uudet merkinnät eivät loppujen lopuksi ole tulossa ihan siihen kohtaan kartalle mihin viiva on piirretty, koska tässä vaiheessa suunnittelua ei ole usein vielä tarkkoja suunnitelmia. Maanomistaja haluaa tietenkin tietää tarkasti mihin jokin asia on suunniteltu, kun taas suunnittelija haluaa vielä pitää mahdollisuudet avoimena, kun kaikki seikat ei ole vielä tutkittu. On vielä kahdenlaisia yleispiirteisiä kaavoja: oikeusvaikutteisia kaavoja, joiden merkinnät ovat maanomistajia sitovia, vaikka ei tiedetä tarkalleen mihin esim. uusi tie on tulossa; ja sitten oikeusvaikutuksettomat kaavat kuten tämä Nikkilän kaavarunko, jossa esim. tieyhteydet eivät ole sitovat, vaan enemmän tavoitteelliset. Jos maanomistajan kanssa ei päästä sopimaan jostain ratkaisusta kaavarunko ei kumoudu, se vain jää toteuttamatta. Kun katsoo vanhoja yleiskaavoja voi huomata, että niissä aika moni ratkaisu on jäänyt loppujen lopuksi toteuttamatta tai että se on seuraavassa kaavassa suunniteltu vähän eri tavalla.

Yleispiirteisten kaavojen osalta menetellään juuri vastaavalla tavalla kuin Nikkilän kaavarungossa, että yhdyskuntarakennetta tarkastellaan kokonaisuutena ja ehdotetaan ratkaisuja, joista pyydetään asukkaiden kommentit. Koska yleispiirteisessä kaavoituksessa suunnitellaan yhdyskuntarakennetta kokonaisuutena, kaavoihin otetaan mukaan aina aluekokonaisuus maanomistuksesta riippumatta.

Näytä lisää vastauksia

NG8

Profiilikuvan paikka

@VMP
15. helmikuuta 2021 kello 20.00.15

Uskomattoman kamalaa katsottavaa. Luontoarvot ja ulkoilumahdollisuudet unohdettu tyystiin. Slummia keskelle maalaismaisemaa, ja täytyy oikeasti toivoa, että kunta saa tästä riittävän määrän negatiivista palautetta, jotta heräätte. Lohdutellaan, että "ei tää nyt välttämättä näin toteudu", mutta samalla myönnetään, ettei ole hajuakaan, etteikö näin tehtäisi. Täydellisen vastuutonta työskentelyä!


Henkilöjunaliikenteen korvaaminen

Profiilikuvan paikka

@masy
15. helmikuuta 2021 kello 20.21.59

Nikkilän kartanon keskuksen suunnittelu 3.000 asukkaalle perustuu tukeutuen Nikkilä - Kerava rataosuuden avaamiselle.

Joukkoliikenne Nikkilästä Keravalle ja sieltä eteen päin muille rautatieasemille pääradalla voidaan järjestää myös huomattavasti kevyemmin kustannuksin ja ekologisemmin.
Sähköbussit voisivat ajaa Nikkilästä Keravan asemalle niin, että lähtöpaikka on Nikkilän terminaali ja ainoa pysähdyspaikka Talmassa yhdellä pysäkillä ja mahdollisesti Ahjossa myös yhdellä pysäkillä. Tämä pikalinjavaihtoehto keräisi siis samat asiakkaat kuin junavaihtoehto.

Ekologisuutta on radan avaamisen vaatimien investointien päästöjen säästö. Lisäksi myös bussien paino vähäisempi kuin junien.
Näin voitaisiin myös Kartanon alue kaavoittaa pienemmälle asukasmäärälle.


Muuttoaikeet jäihin?

Profiilikuvan paikka

@HkmM
15. helmikuuta 2021 kello 22.15.29

Harkitsemme vakavasti muutavamme synnyinpaikkakunnalleni Sipooseen, vieläpä Nikkilään.
Asumme uudella miellyttävällä vehreällä pientaloalueella Espoon ja Helsingin rajalla, mutta kaipaamme väljempää asumista ja parkkipaikkoja vieraille. Ajattelimme että Nikkilä olisi ratkaisu.
Eipä nyt vaikuta siltä. Esimerkiksi mielestämme arvokas jokilaakson alue on jo pilattu huonolla suunnittelulla ja huolimattomalla viimeistelyllä.
Mitä tämä povaa nikkilän kartanon suunnitelmalle?
Hoitakaa nyt asia kerrallaan kunnolla maaliin enneuni aloitatte uutta suunitelmaa.
Mitä junayhteyden tulee, niin toki on järkevää pitää se optiona tulevaisuudessa, mutta se että kiireessä kaavoittaa alueen vain sen tähden että saisi junayhteyden jota harva tulisi käyttämään? Siis oikeasti, junayhteys joka on hitaampi ja joustamattomampi kuin bussi?
Enpä tiedä, jotenkin tulee Kivistön epäonnistuminen mieleen.
Suunnitelkaa niin, että saisimme pihan, parkkipaikkoja, väljyyttä ja vehreyttä. Lisäksi valokuidun ja omistustontin( miksi ihmeessä Sipoon kunta vuokraa omakotitalotontteja!?) Ennen sitä emme näe syytä kiikuttaa muuttokuormaa ja veroeurojamme Sipooseen.


Kaiken tasapaino

Profiilikuvan paikka

@HyhMi
15. helmikuuta 2021 kello 22.15.58

Sipoon kunnan kaavoitus on mielestäni onnistuneesti huomioinut Envibio Oy:n vuonna 2019 tuotetun luontoselvityksen pohjalta asioita asemakaavassa. Purolaakso jätetään pääosin rakentamisen ulkopuolelle, Bybergetin luontoarvot on huomioitu merkkaamalla ko. alue asemakaavaan luonnonsuojelualueeksi ja koillispuolelle on jätetty sopiva suojelukaista.
Olisi hienoa, jos jokilaakson toiselle puolelle saataisiin rakennettua aitaukset Sipoon kunnan toimesta ja alue saataisiin laidunnukseen ja sitä kautta elvytettyä purolaaksoa ja entistä perinnebiotooppia. Laidunaluetta voisi jakaa eri osiin ja pohtia jopa sekalaidunnusta. Lehmät ja lampaat toimivat loistavasti perinnebiotooppien elvyttäjinä sekä ylläpitäjinä. Samalla purolaakso olisi osittain luonnollisella hoidolla.
Kunnan olisi hyvä satsata aitauksiin, jolloin kynnys eri toimijoille lähteä mukaan laiduntamiseen madaltuisi ja ko. toiminnan kautta päästäisiin jatkojalostamaan koko yhteisöä hyödyttävää toimintaa (mm. Green Care). Bybergetille olisi myös hyvä ihan virallisesti hakea luonnonsuojelualueen status.

Albackan tielle suunnitellun yhteyden (VE A tai VE B) toteuttamiseen on syytä panostaa sen suhteen, että purolaakson ylittävä väylä olisi silta eikä suinkaan halvalla ja helpolla toteutettu ojarumpu, jotta ko. paikan luontoarvoja ja luonnontilaisuutta ei heikennettäisi. Myös etelämpään purolaakson yli voisi toteuttaa kulun toiselle puolelle kevytrakenteisella sillalla (riippusilta tms.), jolloin purolaaksosta saataisiin nykyinen kulutus ja paine kokonaan pois.
Mitä tulee muutoin polkuihin Bybergetillä, Norrskogenissa jne. niin luontoselvityksen mukaisesti olisi hyvä ylläpitää jo syntyneitä kulkureittejä, jotka ohjaavat kulkijoita tehokkaasti.

Viheraluesuunnittelussa toivoisin, että purolaakson pohjoisosaan suunniteltu viljelypalsta jätetään toteuttamatta (lue, sijoitetaan jonnekin muualle), jotta kyseiselle alueelle ei syntyisi tarpeetonta painetta ja kulutusta.

Ymmärrän ihmisten huolen virkistysalueen supistumisesta, mutta kyseessä on maa-alueet, joilla ei ole mitään luontoarvoja. Suosittelenkin tutustumaan tehtyyn luontoselvitykseen sen suhteen.
Virkistysalueita on mahdollista kehittää rakentamisen ja kasvun myötä ja niiden eteen tulisikin tehdä aktiivista työtä, jotta korvaavia mahdollisuuksia on sitä myötä, kun rakentaminen etenee. Myös mm. Sipoonkorven saavutettavuuteen olisi syytä panostaa siinä missä kevyenliikenteen väyliinkin (esim. Nikkilä-Söderkulla välille).

Kiitos vaativasta ja jo tehdystä työstä, nyt jatko jalostakaamme asiaa eteenpäin. :)

Profiilikuvan paikka

@JSL
15. helmikuuta 2021 kello 23.34.49

Jos hankkeen alle jäävässä kulttuurimaisemassa ja 15 hehtaarin kokoisessa metsäalueessa ei näe luontoarvoja, niin missä niitä sitten kirjoittajan mielestä on? Kyseessä on enimmäkseen vanhaa metsää, jota ei edes korvattaisi uudella metsällä.

Näytä lisää vastauksia

Ulkoilualueista

Profiilikuvan paikka

@McP
15. helmikuuta 2021 kello 22.35.18

Suunnitellessa olisi hyvä muistaa että monille kunnassa asuville ja kuntaan muuttaville metsät ja maalaismaisemat ovat tärkeä osa Sipoon vetovoimaa. Jos Helsingistä muuttaessani olisin kaivannut rakennettua ympäristöä tai valaistuja polkuja sitä olisi löytynyt pääkaupunkiseudulta runsaasti. Itse ulkoilen, kuten useat muutkin tuntemani sipoolaiset, mieluiten rakentamattomassa ympäristössä. Ymmärrän kyllä että asukasmäärän lisääntyessä maisema muuttuu ja osa asukkaista haluaa helppokulkuisia reittejä, mutta rakennetut ulkoilualueet ja valaistut polut olisi järkevintä perustaa alueille jossa ei enää yhtenäisiä metsäalueita ole. Olisi tärkeää pohtia miksi ihmiset haluavat asuinpaikakseen Sipoon, luontoarvot ja eräänlainen maalaismaisuus ovat kunnan valtteja. Kannattaako Keravan tai Korson kanssa kisailla radanvarsiunelmasta..


Huomioita kaavaehdotukseen

Profiilikuvan paikka

@jessee
15. helmikuuta 2021 kello 22.52.57

Arkkitehtuurin suhteen kaipaan kovasti mielikuvituksellisempaa ja vaihtelevampaa suunnittelua. Useat vierekkäiset kerrostalorivistöt eivät sovi maalaismaisemaan vaan tekevät siitä enemmän lähiön kaltaisen alueen. Osa Kartanon alueen rakennuksista on suojeltuja, miten kerrostalorivistöt sopivat tällaisten viereen? Voisiko yksitoikkoiset, identtiset kerrostaloalueet palauttaa suunnittelupöydälle ja etsiä monipuolisempia ratkaisuja, mm. kerrostaloja ja pientaloja enemmän sekaisin, eikä niin että tehdään isot alueet pientaloille ja viereen iso alue kerrostaloja.

Asukasluvun kasvattaminen on mahdollista varmasti muutenkin kuin änkemällä tämä kaava-alue täyteen rakennuksia. Ymmärrän että sijainti tulevan juna-aseman läheisyydessä houkuttaa, mutta miksi yksi alue pitää seuraavan 10 vuoden aikana änkeä täyteen rakennuksia, kun keskustan tuntumassa olisi reilusti tilaa rakentaa "sinne tänne". Lisäisi kaikkien kuntalaisten hyvinvointia jos Nikkilän aluetta rakennettaisiin kokonaisvaltaisesti, eikä yksi alue vuosikymmen kerrallaan.

Virkistäytymismahdollisuuksia tulee olla kaikille asukkaille tasapuolisesti pienellä kynnyksellä. Webinaarissa mainitut kuntoportaat eivät palvele huonokuntoisten tai ikääntyvän väestön tarpeita. He tarvitsevat nimenomaan pienen kynnyksen ulkoilupaikkoja, jotka nyt ollaan vielä suurelta osin täydennysrakentamassa esim. Pornaistentien ja Paippistentien varrelta. Tällä hetkellä pienet viheralueet palvelevat loistavasti esim. lasten leikkipaikkojen muodossa sekä koiranulkoiluttajien 'käyntipaikkana'. Tämä näkyy varmasti myös taloudellisena hyötynä pitkässä juoksussa, kun ikääntyvä väestö pysyy paremmassa kunnossa pienen kynnyksen liikunta- ja ulkoilupaikkojen ansiosta.

Luonnon monimuotoisuus kärsii tällaisesta rakentamisesta, jossa ulkoilu ja luonto keskitetään yhteen paikkaan. Monet pölyttäjät eivät ylitä suuria asutettuja alueita ilman pienviheralueita, esim. kärpäset ja mehiläiset. Samaten ne vähäiset pieneläimet mitä Kartanon seudulla tällä hetkellä näkyy, tulevat vähenemään radikaalisti suunnitellulla rakentamistavalla.

Tutkimusten mukaan valtaosa kuntalaisten ulkoilutarpeista täytetään nimenomaan matalan kynnyksen lähialueen ulkoilupaikoilla. Monille se vieressä oleva pieni metsä tai viheralue on alue johon mennään ulkoilemaan, JOS mennään. Jos vaihtoehtona on 100m päässä pieni metsikkö, versus kilometrin tai kahden päässä oleva suuri ulkoilualue, niin monilla ulkoilu jää kokonaan toteuttamatta, kun ensin pitäisi siirtyä pitkä matka että pääsee ulkoilemaan luontoon.

Pienen kynnyksen ulkoilualueet ovat todella tärkeitä kaikille kuntalaisille, ja olen tästä erittäin huolissani nykyisen kaavaehdotuksen suhteen.


Bevara Nickby

Profiilikuvan paikka

@Ha_Ma
15. helmikuuta 2021 kello 23.17.21

Sibbo (Nickby) måste växa har blivit som ett upprepande mantra. Men varför måste det växa? Eller varför måste Nickby växa explosionsartat på bekostnad av det enda friluftsområde som finns?Utveckling är bra och framåtanda är bra, men med dessa planer verkar det som om vi som bor och lever här körs över totalt. Vi vill bo på landsbygden, inte i en småstad. Varifrån kommer idén att Nickby skall bli en småstad???

Låt Nickby växa men i lagom takt. Att med våld bygga upp ett område för tusentals personer på kort tid säjer sig självt att det kommer att vara svårt att genomföra. Låt Nickby behålla det lättillgängliga friluftsområde som är något genuint och äkta Nickby. Använd området för allt vad det är värt i marknadsföring av Nickby istället för att förstöra det till ett oigenkännligt, opersonligt och massproducerat område.

Låt Nickby vara Nickby; låt Nickby få behålla sin charm som en liten landsby. Opersonliga småstäder finns det redan för många av


Hyvin suunniteltu olisi ollut puoliksi tehty

Profiilikuvan paikka

@NW
15. helmikuuta 2021 kello 23.58.32

Tässä tapauksessa suunnitelmat ovat valitettavasti edenneet aivan omaa vauhtiaan ilman minkäänlaista loogista menettelyä.

Veronmaksajana minua kiinnostaa tietää onko ulkoilureittien, virkistysmetsien tai -alueiden suunnittelu yksityisten maanomistajien maille heitä kuulematta ja ilman sopimusta maankäytöstä heidän kanssaan yleensä johtanut toivottuun lopputulemaan? Tämä vaikuttaa erittäin epätodennäköiseltä.

Kaavoitusarkkitehti Dennis Söderholm kirjoitti muun muassa että "Nyt nähtävillä olevat kaavat eivät ole valmiit, vaan Nikkilän kaavarungosta on julkaistu ehdotus, joka tarkoittaa, että maanomistajien kuuleminen tehdään juuri nyt kaavaehdotuksen perusteella. Vasta tämän kuulemisen jälkeen kaavasta laaditaan lopullinen versio."

Tämä on varmasti tullut kaikille selväksi, se mikä on edelleen täysin käsittämätöntä on se että miksi ylipäätänsä käyttää aikaa ja rahaa suunnitelmiin joille ei ole ensin saatu maanomistajien hyväksyntää. Lisäksi tämä edellä mainittu maanomistajien kuuleminen oli lähellä jäädä toteutumatta, jota on vaikea uskoa sattumaksi, sillä kyseinen asemakaava tuli sattumalta maanomistajien tietoon vain muutamia päiviä sitten.

"Tällä tavalla tiedotetaan kaikista yleiskaavatasoisista suunnitelmista Sipoossa." Ehdotan että Sipoon kunta siirtyy ensitiedottamisessa nykyaikaan ja käyttää jatkossa asianomaisille henkilökohtaisempaa lähestymistapaa kun on kyse heidän yksityiselle maa-alueelle suunnittelusta. Kuulutukset, lehdistötiedotteet, kunnan nettisivut ja sosiaaliseen mediaan tiedottamisen voisi korvata puhelinsoitolla tai sähköpostiviestillä, näin voitaisiin varmistaa että asianomaiset saadaan ajoissa tavoitettua.

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
16. helmikuuta 2021 kello 17.15.11

Kuten näissä keskusteluissa on aiemmin todettu, kaavarunko ei ole vielä päätös esim. ulkoilureittien toteuttamisesta, vaan päätös tehdään vasta ulkoilureittitoimituksella tai asemakaavalla. Jotta tällainen päätös voidaan tehdä, pitää ensin sopia asiasta maanomistajien kanssa. Kaavarunko ilmaisee maankäytölliset tavoitteet, ja varsinaiset päätökset tehdään neuvottelujen jälkeen vasta myöhemmin.

Kaikkien tavoittaminen onkin kaavoituksessa välillä ongelma. Tässä on kuitenkin pidettävä mittakaava mielessä: Nikkilän kaavarunkoalueella on yli 1300 kiinteistöä. Jollakin kiinteistöllä voi olla useampi omistaja ja joku voi omistaa useamman kiinteistön, mutta voimme tämän luvun perusteella tehdä arvion, että maanomistajia tai heidän edustajiaan on yli 1000, jolloin esim. henkilökohtainen puhelu jokaiselle ei ole realistista. Toivottavasti tulevaisuuden sähköiset viranomaisviestintäpalvelut tuovat tähän sujuvia ratkaisuja.


Kaavoittaja kiitää! Planläggaren tackar!

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
18. helmikuuta 2021 kello 15.46.50

Kiitos kaikista kommenteista ja mielipiteistänne! On ollut hyvä kuulla ajatuksistanne näin laajalla osallistujajoukolla ja toivottavasti tällainen palautekanava on osaltaan auttanut vuorovaikutuksessa koronapandemian estäessä julkisia yleisötilaisuuksia. Jos kaavoittajan vastauksia ei oteta huomioon, tähän Otakantaa-keskusteluun on tullut noin 70 kommenttia ja erilliseen karttakyselyyn tuli noin 80 vastausta. Lisäksi olemme saaneet palautetta sähköpostilla ja kirjeillä kunnan kirjaamoon, joiden rekisteröinti on vielä kesken. Nyt alkaa palautteiden läpikäyminen ja analysointi, ja millä tavalla ne huomioidaan asemakaavan suunnittelussa. Kaikista tulleista palautteista laaditaan lopuksi raportti, joka julkaistaan kaavaehdotuksen yhteydessä.
*****
Tack för era kommentarer och åsikter! Det har varit fint att höra era tankar med så här många deltagare. Vi hoppas att den här responskanalen för sin del har underlättat kommunikationen då coronapandemin satt stopp för publika möten. Ifall man bortser från planläggarens svar har denna Dinåsikt-diskussion fått ca 70 inlägg och på den skilda kartenkäten har vi fått ca 80 svar. Dessutom har vi fått åsikter med epost och brev till kommunens registratur, vilkas registrering ännu är på hälft. Nu inleder vi genomgången och analyserna av all inkommen respons och hur den påverkar detaljplanen. Av all respons görs till slut en rapport som publiceras i samband med planförslaget.