Siirry sisältöön

Miten yksityistielakia tulisi uudistaa?

Kysymysmerkki 155
Kysely | Liikenne- ja viestintäministeriö
Kysely on päättynyt

Kysely on päättynyt. Näytä lisätiedot -kohdasta löydät yhteenvedon kyselyn vastauksista. Kiitos kaikille vastaajille! 

Perustiedot

Päättynyt: 30.6.2016

Liitteet

Ilmianna

Kyselyn pakolliset kysymykset on merkitty (*) tähtimerkillä.

(Esim. avustukset, tiemaksut ja käyttömaksut sekä niiden suhde)
Vastaukset
  • Tienkäyttäjäkiinteistöille määrättävä tiemaksu tulisi säilyttää päärahoituskeinona. Avustukset tulisi kohdentaa elinkeinoelämän kannalta merkityksellisille yksityisteille, joita ovat metsäautotiet. Käyttömaksut soveltuvat satunnaiskäyttäjille, suunnistuskilpailujen tai pilkkikilpailujen järjestäjille jne. Suurta muutosta nykyiseen ratkaisuun en hae, koska julkishallinnon mahdollisuudet osallistua verovaroin rahoitukseen ovat rajalliset.

  • Kesämökkikiinteistöt maksavat korkeaa kiinteistöveroa olisi kohtuullista, että tienpidon avustuksia myönnettäessä kriteeriksi ei oteta yksin pysyvien talouksien ( YksTL 93§, vähintään3 kpl) lukumäärää. Avustuksia myönnettäessä kesämökkikiinteistöt voitaisiin rinnastaa pysyviin talouksiin esim. siten, että 20 kesämökkiä vastaa yhtä pysyvää taloutta, jolloin 60 kesämökkikiinteistön tie olisi oikeutettu avustukseen. Muutoin yksityistien rahoitus nykyisen kaltaisena.

  • Yhteiskunnan tuki edelleen tarpeen. Syrjäseutujen asukkaille tulee tienpidosta liian raskasta, jos avustukset pienenevät. Käyttömaksujen perintää voisi tehostaa/uudistaa.

  • Ensisijaisesti tieosakkaiden tiemaksuilla tai käyttömaksuilla. Jos kunnilla on varaa, niin lisäksi osittain niiden avustuksilla. Valtio pois avustustahona, koska yksi luukku riittää.

  • Varsinkin jos tien varrella on asutusta, tulisi tien hoitoon saada avustusta, koska kiinteistöistä maksetaan kiinteistövero. Yksityisteiden ja metsäteiden kunnolla on suuri merkitys metsäteollisuudelle.

  • Pääsääntö pitäisi olla tien käyttäjien eli tiekunnan oma rahoitus. Yhteiskunnan avustus olisi riippuvainen siitä, miten tie palvelee ns. yleistä tarvetta esim. läpikulkutapauksissa. Tämä harkinta pitäisi perustua yhtenäiseen linjaan koko valtakunnassa, ei kuntakohtaisesti kovasti vaihdellen niin kuin nykyisin.

  • Avustukset ovat tarpeen, samoin kuin tiemaksut - ja käyttömaksut. Suhde voisi olla esimerkiksi avustus 50 %, tiemaksu 15 % ja käyttömaksu 35 %.

  • Yksityistiet palvelee myös yhteiskunnan tarpeita, siten on kohtuullinen tiekuntien avustaminen ehdottomasti tarpeen. Maksujen suhteesta lakiperustaisesti, nykyinen peruskunnostus ehdot täyttävä järjestelmä on toimiva kunhan on varoja toteuttaa ne. Kunta puolella on liian monimutkaisia avustus järjestelmiä, yksinkertaisuus perusteisiin on hyve, eli kuntoluokat teillä avustus x euroa/km ja max avustus prosentti kunnossapito menoista.

  • Valtiolta avustusta myös kunnossapitoon, perusparannusten lisäksi. Kunnille lakimääräinen velvoite avustaa yksityisteitä, esim. haja-asutusalueiden kiinteistöverojen suhteessa. Toki tiemaksuja edelleen on perittävä.

  • Tiemaksulla, ei avustusta. Tiemaksu vähennyskelpoiseksi verotuksessa.

Vastaukset
  • Nykyisenkaltaiseen tiekuntaan ollaan jo totuttu. Yhteisaluelain mukaisen osakaskunnan hallinnon, ks. yhteisaluelaki 758/1989, yhdistäminen tiekuntiin olisi otettava harkintaan. Osakaskunnan sääntöjen vahvistamismenettelyä ilmeisesti ollaan keventämässä. Tiekunnalle voitaisiin ainakin tarvittaessa vahvistaa säännöt, mikä ei ole nykyisin mahdollista.

  • Lakeja pitäisi muuttaa siten, että esim. yhteisen vesialueen osakaskunta voisi hoitaa myös yksityistien tiekuntaa. Nykyisenlainen järjestäytymismuoto muutoin hyvä.

  • Tiekunta -organisaatio toimiva. Jos alle 1o käyttäjää, voisi olla joku muukin tapa.

  • Tiekunta monella tapaa yksinkertainen, suora ja demokraattinen tapa hallinnoida tienpitoa. Tiekuntia voidaan yhdistää, jolloin samalla hallinnolla voidaan ylläpitää isompaa kokonaisuutta.

  • Tiekunta on hyvä, jos tiellä useampi käyttäjä.

  • Tiekunta on toimiva järjestelmä. Helppo, käytännöllinen ja asiansa ajava. Muut "kylän yhteiset" asiat voidaan käsitellä eri foorumeilla.

  • Nykyisin tiekunnat eivät toimi ja asioiden hoito on puutteellista. Kokoontuminen kerran vuodessa pitäisi olla pakollista.
    Lain pitäisi määrätä tiekunnalle ulkopuolinen toimija, mikäli tiekunta ei pysty asioita ja kokouksia hoitamaan.
    Tiekunnan puheenjohtajan roolia pitäisi korostaa ja samalla tehdä hänet asioista vastuulliseksi.

  • Nykyinen on melko hyvä, mahdollistaa jopa hallinnon ulkoistamisen mutta ei lopullista päätäntävaltaa

  • Ei ainakaan yhdistetä teiden hallintoon vesiosuuskuntia, tietoliikennekaapeleita tai vastaavia asioita. Ei missään tapauksessa osakeyhtiötä tai muuta liiketoimintamallia.

  • Yritysmuotoinen tie vaikka osakeyhtiö. Mallissa tulee huomioida nykyisenkaltainen tasapuolisuus.

Vastaukset
  • Tämä tuntuu hyvältä idealta yhä. Jos tähän mennään, niin tiekunnan ulkopuolisille tulisi tarjota samoja palveluja vapaaehtoista tietä.

  • Oman tiekunnan sisällä em. toimenpiteet tulisi tehdä mahdolliseksi. Ainakaan aluksi palveluja ei tulisi tarjota muualle.

  • Tiekunnan tilalle voisi vaihtoehtoisesti perustaa "Kyläkunnan", joka vastaisi kaikkien kylän asukkaiden kannalta tarpeellisten palvelujen tarjoamisesta.

  • Alueellisessa mielessä kyllä ainakin jätehuollon osalta, koska mukana ovat samat osakkaat. Veden ja energian osalta epäilen asiaa vahvasti, koska ovat paljon laajempia kokonaisuuksia. Vesiosuuskuntia varten on oma lainsäädäntönsä ja organisaationsa. Energia-asiat ovat yhtiöiden hoidossa. Osuuskuntamuotoisia lienee hyvin vähän, enkä oikein näe tarvetta.

  • Koska kyseessä on usein samoja kiinteistöjä koskevia asioita niin miksei!

  • Pitäytyisin siinä, että tiekunta vastaa ko. tien tai tieverkkokokonaisuuden tienpidosta. Muut kysymykset voi organisoida erikseen.

  • Täysin mahdollista ja ajatuksena hyvä. Saataisiin ainakin kerran vuodessa kokous pidettyä.

  • Minusta ainakin tiekunnan osakkaille pitäisi saada tarjota yhteiskunta palveluita

  • Ei, koska hallinto menisi monimutkaiseksi ja esim. vesiosuuskunnat varmasti ovat toimivat usein monenkin tiekunnan alueella.

  • Jos tiekunta olisi kuten yritys -> voi toimia haluamallaan alalla.

Vastaukset
  • Tielautakunnan YksTL:ssa säänneltyjen asioiden siirtäminen pääsääntöisesti yksityistietoimitukseen on paikallaan. Julkisavustusasiat kuuluvat tosin muualle. Muuhun yhteisölainsäädäntöön nähden "synkroonissa" olisi tiekunnan kokousten mahdollisten valitusasioiden (ks. YksTL 70 §) muuttaminen moitekanteella ratkaistaviksi käräjäoikeuksissa. Tämä nostaisi valituskynnystä.

  • Kaikki yksityistieasiat, kunnossapitoavustuksia lukuun ottamatta pois kunnista Maanmittauslaitokselle.

  • Yksityisteitä koskevat toimitukset yksiin käsiin eli Maanmittauslaitoksen hoidettaviksi.

  • Kaikki yksityisteitä koskevat toimitukset Maanmittauslaitoksen tehtäväksi, jolloin ne voidaan hoitaa kokonaisvaltaisesti: perustaa uusia oikeuksia ja lakkauttaa entisiä, jolloin kiinteistörekisteri pysyy hyvin ajan tasalla. On turhaa hoitaa asioita kahta kautta eli tielautakunnan kautta, koska useimmiten kunnissa ei löydy edes riittävää osaamista asioiden ratkaisemiseen. Valitusasiat tiekunnista suoraan Maaoikeuteen.

  • Kuntien tielautakuntien osaaminen on erittäin kirjavaa, tiehen liittyvät toimitukset maanmittauslaitokselle.

  • Kuntien tiealautakuntien käsittely- ja erityisesti maksukäytäntö on erittäin kirjava. Siihen pitäisi saada korjaus.

  • MML voisi tarjota kokouspalveluja. Käytettäisiin omia tiedostoja ja tietotekniikka avuksi. Toimipisteissä voisi yksi henkilö hoitaa asian.
    Auttaisi myös toimitusten tiedottamisessa kun tiedot olisivat ajan tasalla.

  • Kuntien ja Maanmittauslaitoksen rajan selventäminen sekä toiminnan henkilöpoikkeamien kaventaminen

  • Tietoimitukset eivät saa maksaa liian paljon. Jos ja kun tielautakunnat lakkautetaan, todennäköisesti tilalle tulevan maanmittauslaitoksen toimitukset maksavat liikaa.

  • Kunnan tielautakunnan rooli, onko tarkoituksenmukainen. Voisiko sama asia hoitua maanmittaustoimistossa ?

Vastaukset
  • Vuodelta 2008 on olemassa maakuntalaki (ruotsiksi) Ahvenanmaalta. Sen sisältö on YksTL:a aika lähellä. Ko. laki voisi olla yhtenä esimerkkinä uudelle yksityistielaille.

  • Myös kunnossapidon osittelu tulisi käydä läpi ja tehdä nykyistä yksinkertaisemmaksi.

  • Edustan tahoa, joka järjestää asumisen jätehuollon järjestämistä. Säännöllisesti tulee eteen tilanteita, joissa yksityisen pitäjä ilmoittaa, että heidän tietään ei saa jäteautolla ajaa, koska tie ei kestä jäteauton pianoa, ei ole kääntöpaikkaa tms. Tämän varjolla jätehuollon järjestäjältä eli kunnalta vaaditaan sitten vaihtoehtoista palvelua sille, että jätteet noudetaan kiinteistöltä. Toisinaan tulee eteen myös tilanteita, joissa joku tieosakas on jätekuljetuksen omalle kiinteistölleen jätelainsäädännön mukaisesti järjestänyt, mutta muut tieosakaat painostavat tätä yhtä lopettamaan kuljetuksen, jotta tietä ei tarvitsisi pitää jäteuton liikennöitävässä kunnosssa.

    Olen ymmärtänyt, että yksityistielaki kyllä edellyttää yksityisteiden pitämistä sen tarkoitusta vastaavassa kunnossa ja että tällä tarkoitetaan esim. sitä, että asumisen kuljetukset (jäte- ja loka-autojen kuljetukset) on kyettävä hoitamaan, jos tien varressa asumista on.

    Jos mahdollista, tulisi lain uudistamisessa jotenkin varmistaa se, että tiekunta saadaan huolehtimaan tien kunnossapitoon liittyvistä velvoitteistaan sen sijaan, että se pyrkii ja voi tien huonoon kuntoon vedoten estämään kuljetukset, jotka yhteiskunta on velvollinen järjestämään. Jos tienpitäjät eivät huolehti tienpitovastuustaan ja sen aiheuttamista kustannuksista, siirtyvät esim. jätehuollon osalta nuo kustannukset ainakin osittain kunnalle, joka voi joutua järjestämään vaihtoehtosta mutta kalliimpaa palvelua.

  • Tieoikeuksien muuttaminen/lakkauttaminen tulisi saada yksinkertaisemmaksi, jos olosuhteet ovat muuttuneet. Muutoksenhakumahdollisuus kuitenkin turvattava.

  • Lain vanhuus ei ole ongelma, koska lakia on uudistettu moneen kertaan. Nykyisen lain mukaiset säädökset toimivat pääosin em. tielautakunnan roolia lukuun ottamatta. Tielautakunnat voidaan lakkauttaa, jolloin myös kunnallinen hallinto kevenee. Tiekuntia, tieoikeuksia ja tienpitoa koskeva lainsäädäntö on vakiintunut ja toimiva.

  • Huomattavan haitan ja tärkeyden selventäminen.

  • Yksityistielain uudistamistyön yhteydessä pitäisi keskustella ja pohtia tieoikeuksiin liittyvät uudistamis- ja päivittämistarpeet. Tällaisia ovat mm. tieoikeuden perustamisen siirtämisen ja lakkauttamisen edellytykset, tieoikeuden sisältö, lisätieoikeus, rajoitettu tieoikeus, muut yksityistielain mukaiset käyttöoikeudet, tien satunnainen käyttäminen ja tieoikeudesta sopiminen. Esimerkiksi tieoikeuden perustaminen rantaan pääsemiseksi ja siihen liittyen venevalkama, pysäköinti ja laiturinpito-oikeuden kaipaa selventämistä.

  • Pitäisi olla sanktiot jos määrättyjä asioita ei hoideta ( esim. kokoukset).

  • Selkeyttä kokonaisuuteen jotta ei tarvita käsikirjaa tulkinnoista

  • Lain hengesä pitäisi olla esillä yksityisteiden tärkeys Suomen taloudelle.