Siirry sisältöön

Palaute, kommentti tai toive tietyn alueen luonnonhoitoa koskien Itä-Espoon suunnitelma-alueella.

Kysymysmerkki 32
Kysely | Espoon kaupunki
Kysely on päättynyt

Tähän voitte antaa tiettyä suunnitelma-alueella sijaitsevaa paikkaa tai aluetta koskevaa palautetta, kommentteja tai hoitotoiveita. Voitte tarkastaa alueen suunnitelmatiedot julkaistuista materiaaleista. Jätäthän alueen paikantamiseksi kuvionumeron tai lähimmän osoitteen, löydät nämä helpoimmin Espoon karttapalvelun kautta. Kysely on auki keskiviikkoon 9.6. asti.

Perustiedot

Päättynyt: 9.6.2021

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Kyselyn pakolliset kysymykset on merkitty (*) tähtimerkillä.

Tämä kenttä vaaditaan.
Vastaukset
  • Lintuvaara

  • 1289

  • 273

  • 820.1 Painiityn ja uusmäenkentän viereinen/viereiset metsiköt

  • Leppävaaran urheilupuisto

  • Kuvionumerot 107 ja 92.

  • 635 Karakallio, Suohaukantien ja Katakalliontien välissä

  • 659

  • Lintuvaara

  • 02660 ja 02880 Espoo

Tämä kenttä vaaditaan.
Vastaukset
  • Tämä koskee nimenomaisesti koko Lintuvaaran aluetta eli Painiitty, Lintuvaara, Lintumetsä, sekä kuvionumero 827. Alueella on kaadettu niin paljon metsää ja puita viime vuosina, että hulevesi määrät ovat suuria ja liikenteen melu kasvanut merkittävästi juuri sen takia, että puustoa on hävinnyt niin paljon ja alueelle ei olla myös istutettu uusia puita. Alueella myös kaikuu kuten esimerkiksi Painiittyllä. Kuvionumero 827 ei kaadeta puun puuta hulevesien ja olemattoman hulevesiohjauksen takia.

  • Toivottvasti alue säilyisi mahdollisiman luonnontilaisena puistona ja virkistysaleena. Lintutorin lahden rantaan olisi varmasti monen mieleen. Aleella on runsaasti erilaisia lintuja, joita on pitkän kaisilikon takia melko vaikea havaita maista.

  • Lähderannan viihtyvyyttä parantaisi oleellisesti se jos niitty joka kulkee kuvionumerolla 273 leikattaisiin useammin ja sitä voisi hyödyntää ihmiset jotka siellä liikkuvat esimerkiksi pallo/frisbee syöttelyyn tai piknic paikkana. Paremman viihtyvyyden lisäksi koirat ja ihmiset jotka alueella liikkuvat saisivat vähemmän punkkeja sillä nykyinen korkea heinä on oiva paikka punkeille ja lähellä liikkuvat eläimet ja ihmiset joutuvat niiden uhriksi. Samalla alue näyttäisi paremmalta.

  • Säästetään luonnontilaisena, kiitos. Ei tarvitse tehdä ulkoiluteittejä enää enempää metsään. Siellä kulkee lukuisia polkuja joita on ihana kävellä niin lasten, aikuisten, polkujuoksijoiden kuin koirien. Plus maastopyörätkin. Juttu on juuri siinä että on juurakkoa ja kiviä. Tällaisia ei niin hoidettuja metsiä tarvitaan asutukswn lähelle. Varsinkin kun iso osa metsästä ja pellosta on jo jäänyt asutuksen alle. Painiityn/uusmäen/helmipöllön ulkoilureitit ovat hyvät tällaisenaan. Niitä voi sitten kunnostaa tai tuoda ulkoliikuntamahdillisuuksia tai penkkejä (olemassa olevien reittien varteen). Alueella on suuri virkistyskäyttöarvo. Lisäksi alueella on paljon lapsia jotka tutustuu metsässä leikkiessään luontoon.

  • Hei! En kannata alueelta yhdenkään puun kaatamista, jos se tehdään koneellisesti siten, että muutakin ympäristöä siinä tallautuu/tuhoutuu. Tietenkin on tehotonta ja aikaa vievää, jos metsurit jalkaisin käy metsänhoitoa tekemässä. Mutta suurilla koneilla metsää mylläten on mielestäni vain metsän tuhoamista. Miten siis yksittäisiä puita aiotaan kaataa? Yst. terveisin Arja L-P

  • Nämä ovat asutuksen vieressä olevia suoja-alueita Kehä III:n liikennemelulta, niitä tulee käsitellä tämä asia tarkkaan huomioiden. Alueen melutason katsotaan yleisesti kohonneen uuden Pellaksenmäen asuinalueen rakentamisen yhteydessä, kun metsää on kaadettu ja alueelle on rakennettu hiekkaväyliä. Uusia väyliä on rakennettu mm Kehä III:n suuntaan Hepokorvenportille. Sitä kautta kantautuu liikennemelu nykyisin hyvinkin vapaasti laajalle alueelle, sitä edistää myös kehän korkea korkeusasema tuossa kohdin. Raitakujan päästä ei pidä rakentaa hiekkaväylää Kehän suuntaan, ilman että Kehälle rakennettaisiin riittävän korkea ja pitkä melusuoja.

  • Suohaukantien alkupään asutus on niin lähellä Karakalliontietä, että kuviolle tarvitaan melulta, pölyltä, tuulelta ja katseilta suojaavaa puustoa ja pensaikkoa. Katupöly leviää laajalta alueelta, sekä torilta että ympäröiviltä väyliltä, tuulen mukana suuressa määrin ja pitkäkestoisesti varsinkin Suohaukantie 2:een. Ehdotan, että kuvion länsipään hoitoluokka muutetaan C1:stä C3:ksi.

    Kuvion länsipäässä kasvaa monta kaunista pihlajaa, jotka juuri nyt kukkivat runsaasti, toivottavasti ne säästetään poimintahakkuissa ja kun Karakalliontietä mahdollisesti levennettään.

    Kuvio on asemakaavassa luonnontilassa säilytettävää puistoaluetta, mutta sen länsipää on niin keskeisellä paikalla Karakalliossa, että koko Karakallion imagolle ja viihtyvyydelle tekisi hyvää, jos sen ilmettä kohennettaisiin puistomaisemmaksi, Yksi rhododendron ja berliininpoppeli ovat jo valmiina.

    Asukkaat ovat leikanneet puistossa kasvavaa kuusiaidannetta kaupungin luvalla lähes 20 vuotta mutta asukkaiden vanhetessa se pitäisi pian korvata yhtä suojaavalla aidalla.

    Kuvion länsipäässä kuusiaidanteen länsipuolella ja kuusten alla on suota, jossa vesi seisoo lammikkona runsaan sateen jälkeen. Vuosikymmeniä sitten tehty itään suuntaava oja on kasvanut käytännössä umpeen. Turve ulottuu Suohaukantie 2:n tontin pohjoisreunaan saakka. Oja pitäisi avata ettei vesi vaaranna talon perustuksia.

  • Kuvion pohjoisemmalla puoliskolla alikasvustossa on monta kymmentä hyvin kasvuun lähtenyttä tammentainta, jotka jäävät vaahteroiden ja haapojen varjoon. Suurin osa on kävelytien itäpuolella, mutta joitakin myös länsipuolella. Niiden kasvuolosuhteita pitäisi väljentää, että metsästä muodostuisi tammisto. Myös kuvion eteläpäässä olevien tammien kasvuolosuhteita pitäisi vaalia.

    Tiedoksi vielä:
    Kuvion pohjoisimmassa reunassa lähimpänä Suohaukantietä on kallionnyppylä, jonka eteläreunaan on jostain ilmestynyt marjakuusi. Samaisen nyppylän kohdalla olevan roskakorin kohdalla mutta kävelytien toisella puolella kasvaa parimetrinen sorvarinpensas. Se on siitä harmillinen, että levittää siemeniä Suohaukantien varteen, mutta syksyllä sen punaiset marjat herättävät ihastusta ja ihmetystä ohikulkijoissa.

  • Jääskelään ei pitäisi laittaa tietä Lintulaaksontielle. Mitään uutta tietä ei ole tarpeen rakentaa Lintuvaaran alueelle. Vantaan liikenne ohjautuisi uusia teitä pitkin ja liikenne lisääntyisi merkittävästi. Lintuvaarassa on jo tarpeeksi asutusta.

  • Lintuvaaran on luonnonläheinen paikka ja monipuolinen elinympäristö myös eläimiölle, kuten kettu, peura, jänis, supikoira, lumikko, siili ja monet linnut. Metsät edottomasti säilytettävä. Ne ovat myös tärkeä virkistyspaikka alueen ihmisille.

Vastaukset
  • Löysin alueen helposti 17 / 32
  • Löytäminen oli vaikeaa 7 / 32
  • En löytänyt haluaamaani aluetta 2 / 32
  • En osaa sanoa 3 / 32