Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko) hyväksyi alustavasti kokouksessaan 4.9.2018 selkäkivun biopsykososiaalista kuntoutusta koskevan suositusluonnoksen. Ennen suosituksen lopullista hyväksymistä PALKO antaa asiasta kiinnostuneille mahdollisuuden kommentoida luonnosta. Suositusluonnoksen ja taustamuistion löydät avaamalla kohdan Näytä lisätiedot ja sieltä väliotsikon Liitteet alta. Ennen vastaamista tutustu sekä suositusluonnokseen että taustamuistioon. Liitteistä löydät myös Palkon taustaksi hankkiman kirjallisuuskatsauksen.
Kommentointiaika päättyy 7.10.2018.
Suositusluonnoksen keskeinen sisältö on se, että selkäkivun pitkittyessä tai toistuessa tulee henkilön tilanne arvioida terveydenhuollossa yksilöllisesti huomioiden biopsykososiaaliset tekijät selkäkivun kroonistumisen ehkäisemiseksi. Perinteinen biolääketieteellinen toimintamalli, jossa huomio keskittyy kehon rakenteeseen ja toimintaan, ei tutkimusten mukaan ole riittävä selkäkivun kroonistumisen estämiseksi. Biopsykososiaalisessa mallissa huomioidaan lisäksi sekä psykologiset että sosiaaliset tekijät.
Psykologiset tekijät voivat luoda potilaalle oletuksia kivun aiheuttamista rajoituksista ja seurauksista sekä vaikuttaa yksilön motivaatioon ja kykyyn sitoutua omatoimiseen harjoitteluun sekä aktiiviseen toimintaan. Sosiaalisten tekijöiden huomioimisella pyritään vaikuttamaan sekä ympäristöön että henkilön toimintaan omassa arjessa ja työympäristössä.
Selkäkivun pitkittyessä kuuden viikon kestoiseksi ilman lievenemisen merkkejä tai sen toistuessa ja toiminta- ja työkyvyn ollessa selkäkivun johdosta uhattuna, tulee suositusluonnoksen mukaan tehdä yksilöllinen arvio tarvittavista toimenpiteistä huomioiden potilaan elämäntilanne ja biopsykososiaalisen kuntoutuksen osa-alueet. Tämä voi alkuvaiheessa edellyttää aiempaa pidempiä vastaanottokäyntejä, mutta voi vähentää myöhempien käyntien määrää.
Palko otti aiheen käsiteltäväkseen, koska selkäkipu on yleinen vaiva, josta kärsii kuukausittain lähes puolet ihmisistä. Vaikka suurimmassa osassa tapauksista oireet ovat ohimeneviä, osalla ne kroonistuvat tai toistuvat ja voivat johtaa pitkäaikaiseen tai pysyvään työ- ja toimintakyvyn alenemiseen. Yli 20 000 henkilöä saa vuosittain sairauspäivärahaa selkäkivun takia ja saman verran on työkyvyttömyyseläkkeellä sen takia.