Kysely: Elintapamuutosta tukevat tekijät elintapaohjauksen ja omahoidon tuen menetelmissä tupakoinnin aiheuttaman sairastumisriskin pienentämiseksi

nainen 73 v

nainen 73 v

Va terveysjohtaja

Mervi Hara

Martti Vastamäki

Reetta-Maija Luhta, kehittämissuunnittelija, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiriri

Hanne Munter, Nikotiinihankkeen projektipäällikkö EHYT ry

Mirkka Järvinen, toiminnanjohtaja

Anna Maria Heikkinen, dosentti, erikoishammaslääkäri

Matti Rautalahti, LT

Kuopion kaupunki

Suomen ASH ry

Raittiuden Ystävät ry

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Ehkäisevä päihdetyö, EHYT ry

Suun terveydenhoidon ammattiliitto STAL ry

Hämeenlinnan kaupunki

Duodecim

THL

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT-verkosto): 55 valtakunnallista järjestöä

AIKUISIA IHMISIÄ EI VOI VALVOA. jOS EI OMAA TAHTOA OLE SITÄ EI VÄKISIN SAA.

AIKUISIA IHMISIÄ EI VOI VALVOA. jOS EI OMAA TAHTOA OLE SITÄ EI VÄKISIN SAA.

Perusteet kunnossa

Palkon tehtävänä on antaa suosituksia, mitkä palvelut kuuluvat julkisin varoin rahoitettuihin terveydenhuollon palveluihin. On erittäin hyvä ja tarpeellista, että tällainen suositus annetaan, sillä tupakointi on väestömme suurin yksittäinen terveysriski ja ennenaikaisen kuolleisuuden aiheuttaja.

Suomalaiset käyttävät terveydenhuollon palveluja keskimäärin kolme kertaa vuodessa, tupakoivat tätäkin useammin. Terveydenhuolto ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat avainasemassa väestön tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön vähentämisessä. Terveydenhuoltohenkilöstön rooli perustuu ammatilliseen osaamiseen, tietoon tupakka- ja nikotiinituotteiden terveysvaikutuksista ja toistuvaan mahdollisuuteen rohkaista tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen.

Suomea sitoo myös WHO:n tupakoinnin torjuntaa koskeva puitesopimus Framework Convention on Tobacco Control, jonka Suomi ratifioi vuonna 2005. Sopimus on ensimmäinen kansanterveyteen keskittyvä kansainvälinen sopimus, joka on vahvistettu 181 maassa. Tämän juridisesti sitovan sopimuksen tavoitteena on suojella nykyisiä ja tulevia sukupolvia tupakan kulutuksen ja ympäristön tupakansavun aiheuttamilta haitoilta. Sopimus perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja vahvistaa kaikkien oikeutta korkeaan kansanterveyden tasoon.

Puitesopimuksen artikla 14 mukaan sopimuksen ratifioineiden maiden tulee kehittää ja levittää tarkoituksenmukaisia, kokonaisvaltaisia ja tieteelliseen näyttöön ja parhaisiin käytäntöihin perustuvia ohjeita, joissa otetaan huomioon kansalliset olosuhteet ja prioriteetit. Lisäksi maiden on toteutettava tehokkaita toimenpiteitä tupakan käytön lopettamisen ja tupakkariippuvuuden riittävän hoidon edistämiseksi.

Selkeä ja hyvä. Toivottavasti motivoi terveydenhuoltoa tarjoamaan potilaalle elintapaohjausta tupakoinnin lopettamiseksi. Selkeä kehotus siitä sisältyy tekstiin.

EHYT ry kiittää suositusten laatimisesta ja pitää suositusten perusteluita hyvinä.

Ei lisättävää

Olisi toivottavaa, että käsiteltäisiin tupakkatuotteita. Tällöin tämä suositus koskisi myös nuuskaa ja sähkötupakka, joilla tiedetään olevan haitallisia vaikutuksia.

Perusteet ovat riittävät.

Suosituksen tulisi koskea kaikkien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinituotteiden käyttöä. Esimerkiksi nuuskan päivittäinen käyttö on kasvanut nuoremmissa ikäryhmissä ja eteenkin ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla nuorilla (14–20 -vuotiaat) päivittäinen nuuskan käyttö on lisääntynyt. Nuuskaa pidetään suussa pitkiä aikoja ja haitallisia aineita imeytyy sekä suoraan suun limakalvojen läpi, että syljen mukana nieltynä. Nikotiinimäärät ovat nuuskatessa keskimäärin tupakointia suuremmat. Myös sähkösavukkeissa oleva nikotiini on riippuvuutta aiheuttavaa. Vaikka sähkösavukkeiden käyttö on verrattain pientä, vaarana on, että käyttäjät kiinnostuvat sähkösavukkeista yhä enemmän sitä mukaan, kun niiden markkinointi kehittyy.

ON PANIOSETTAVA LAPSIIN JA NUORIIN ESIM KOULUSSA JO VIIM. 10V. SITÄ KAUTTA MENEE VANHEMPIIN JA ISOVANHEMPIIN.

ON PANIOSETTAVA LAPSIIN JA NUORIIN ESIM KOULUSSA JO VIIM. 10V. SITÄ KAUTTA MENEE VANHEMPIIN JA ISOVANHEMPIIN.

Oikea kohderyhmä

Suositus tulee kohdentaa kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäjille ja työntekijöille riittävän velvoittavana koskien jokaista tupakka- ja nikotiinituotteita käyttävää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasta/potilasta. Lopettamisen tuen tulee olla kiinteä osa hänen hoitoaan ja hoitosuunnitelmaansa, erityisesti, jos tupakka- tai nikotiinituotteiden käyttö on hoidettavan sairauden riskitekijä tai hoidon ja toimenpiteen (esim. leikkaus) onnistumiselle.

Suurin osa tupakoijista haluaisi lopettaa, mutta ei pysty siihen voimakkaan riippuvuuden takia. Tupakoinnin lopettaneet ovat yrittäneet lopettaa tupakoinnin keskimäärin 3–4 kertaa ennen pysyvää onnistumista.

Tupakoitsijat kuolevat keskimäärin 10 vuotta tupakoimattomia nuorempina, ja noin 10 prosenttia kaikista kuolemista johtuu tupakoinnista. THL:n julkaiseman tutkimuksen mukaan vuonna 2012 tupakoinnin arvioidaan aiheuttaneen noin 8,5 prosenttia kaikista kuolemista sekä noin 13 prosenttia 35-84-vuotiaiden kuolemista. Työikäistä väestöä tarkastellessa tupakoinnin arvioidaan olleen syynä vuonna 2012 noin 1450 kuolemassa, joka vastaa suhteutettuna noin 17 prosenttia 35-64-vuotiaiden kuolemista. Lisäksi tupakoinnin arvioidaan aiheuttaneen yli 700 uutta työkyvyttömyyseläkejaksoa ja noin 340 000 vuodeosastohoitopäivää.

Hyvä. Tällä hetkellä terveydenhuolto ei tarjoa aktiivisesti tupakastavieroituksen tukea eikä potilas osaa sitä kaivata. Tähän on saatava muutos.

Terveydenhuollon järjestäjät sisältävät toki myös suun terveydenhuollon järjestäjät, mutta olisiko se silti lisättävissä tähän? Varsinkin kun valmistelumuistiossa viittaus, että hammaslääkärit kysyvät tupakinnista harvoin.

Tässä puhutaan nikotiiniriippuvuudesta. Näin ollen tulisi käsitellä myös muita nikotiinipitoisia tuotteita kuin tupakka. Kts. yllä.
Lause tulisi korjata: "Suositus on kohdennettu..., tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoitamiseksi ja potilaiden tupakkatuotteiden käytön lopettamiseksi."

Kohderyhmät on kuvailtu oikein.

Suositus on kohdennettu terveydenhuollon järjestäjille tupakka- ja nikotiiniriippuvaisten hoitamiseksi ja potilaiden tupakoinnin lopettamisen tueksi. Se koskee potilasryhmää, joka tupakoi ja, jolla on siten korkea sairastumisen riski ja jotka eivät ole ilman ulkopuolista tukea pystyneet lopettamaan tupakointia.

EPT-verkoston mielestä on hyvä, että korkean sairastumisen riskiryhmissä olevien tupakoinnin lopettamisen tukea kehitetään. Ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta olisi tärkeää, että suositus koskisi myös niitä ihmisiä, joiden riski sairastua ei ole vielä merkittävästi kohonnut, mutta joiden tupakointi on jo säännöllistä. Näin vakavamman riippuvuuden syntymistä on mahdollista ennaltaehkäistä. Käyttämällä hyväksi todettuja menetelmiä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, on myös mahdollista vähentää inhimillistä kärsimystä, sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta sekä pienentää väestöryhmien välisiä terveyseroja. Erityisen tärkeää on vaikuttaa nuorten tupakointiin ja nuuskan käyttöön.

-

NE JOTKA ON JO LÄÄKEHOIDOISSA TAPAAVAT KYLLÄ LÄÄKÄREITÄ ,SANALLISTA INFOO SEKÄ PAPERI INFO KUOLLEISUUDESTA JA SAIRAUKSISTA KÄTEEN.

NE JOTKA ON JO LÄÄKEHOIDOISSA TAPAAVAT KYLLÄ LÄÄKÄREITÄ ,SANALLISTA INFOO SEKÄ PAPERI INFO KUOLLEISUUDESTA JA SAIRAUKSISTA KÄTEEN.

Näyttöön perustuvat menetelmät

Menetelmiä ja niiden vaikuttavuutta pohdittaessa tulisi myös miettiä sitä, mitä tilastollisesti ei merkittävä ero rajallisessa tutkimusjoukossa esimerkiksi vuoden seurannassa interventio- ja vertailuryhmän välillä merkitsee johtopäätösten kannalta. Jos tilastollisesti merkittävää eroa ei saada esimerkiksi tupakoinnin lopettamiskehotuksen antamisen kohdalla, merkitseekö se sitä, ettei siihen tulisi lainkaan kehottaa.

On hyvä saada tutkimustietoa vaikuttavista menetelmistä ja ottaa ne käyttöön

Mielummin "tuetaan motivaatiota ja pyritään sitouttamaan", koska motivoitumista tai sitoutumista ei voi tehdä tehdä toiselle.

Tupakkatuotteiden käytön lopettamiseksi.

Käytettävissä olevat menetelmät sisältyvät suositukseen.

-

Lähestymistapa, jossa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen kautta taustoitetaan ja määritellään teoriaa henkilön motivoimisesta ja sitouttamisesta elintapojen muutokseen sekä tupakoinnin lopettamiseen, on mielestämme hyvä. Ei kommentoitavaa.

OMATAHTO SAA KYLLÄ LOPETTAMAAN KUN SEINÄÄN . 79 V JOKA JOUTU SAIRAALAAN TYTÄR OLI HUOLISSAAN TUPAKOINNISTA JONKA OLI ALKANU 20 V. PYYSI LÄÄKÄRIÄ SANOMAAN ETTÄ TUPAKOINNIN LOPETUS VAIKUTTAA PALJON TERVEYTEEN. TUPAKOINTI LOPPUU HETI VAIKKA OLI HALPAA TUPAKKAA VARASTOSSA.

OMATAHTO SAA KYLLÄ LOPETTAMAAN KUN SEINÄÄN . 79 V JOKA JOUTU SAIRAALAAN TYTÄR OLI HUOLISSAAN TUPAKOINNISTA JONKA OLI ALKANU 20 V. PYYSI LÄÄKÄRIÄ SANOMAAN ETTÄ TUPAKOINNIN LOPETUS VAIKUTTAA PALJON TERVEYTEEN. TUPAKOINTI LOPPUU HETI VAIKKA OLI HALPAA TUPAKKAA VARASTOSSA.

Perusteet ok

Nikotiinia sisältävät tuotteet eroavat muista markkinoilla olevista hyödykkeistä myrkyllisyytensä ja riippuvuutta aiheuttavien ominaisuuksiensa vuoksi.

Tupakkariippuvuudella tarkoitetaan tupakoinnin aiheuttamaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen riippuvuuden muodostamaa oireyhtymää. Tärkein fyysistä riippuvuutta ylläpitävä kemikaali tupakkatuotteissa on nikotiini. Nikotiiniriippuvuus syntyy nopeasti ja se selittää pitkälti nikotiinituotteiden käytön jatkamista.

Nikotiini on hyvin myrkyllinen kemikaali, joka aiheuttaa erilaisia haittoja elimistössä jo pieninä pitoisuuksina. Vaikka nikotiinin osuutta eri tupakkasairauksiin ei tunneta tarpeeksi hyvin, jo nykytiedon valossa on selvää, etteivät nikotiinituotteet ole haitattomia. Nikotiini synnyttää nopeasti riippuvuuden, jonka vaikutusta voimistetaan tupakkatuotteisiin lisättävillä kemikaaleilla. Nikotiinituotteiden valmistajat tuovat markkinoille jatkuvasti uusia tuotteita, jotka perustuvat nikotiiniriippuvuuden synnyttämiseen ja ylläpitoon.

Merkittävimmät tupakoinnin aiheuttamat sairaudet ovat syöpä-, hengityselin- ja verenkiertoelimistön sairaudet. Tupakointi heikentää merkittävästi monien sairauksien hoitojen tehoa, lisää hoitoihin tai toimenpiteisiin, kuten leikkauksiin, liittyvien komplikaatioiden riskiä ja hidastaa mm. haavojen ja murtumien paranemista. Tupakointi heikentää myös monien lääkehoitojen tehoa nopeuttamalla tiettyjen lääkeaineiden metaboliaa. Tupakoinnin lopettaminen sen sijaan parantaa sairauksien hoidon ennustetta ja vähentää merkittävästi komplikaatioriskejä.

Tupakointi aiheuttaa lisäksi passiiviselle tupakoinnille altistuvien sairastumista sydänsairauksiin ja syöpään. Tupakoinnista jää myös nikotiini- ja muita myrkkyjäämiä erilaisille pinnoille (third hand smoke), ja ne ovat haitallisia erityisesti lapsille.

Olisi varmaankin hyvä lisätä faktana esim. seuraavaa: Tupakka on kaikkialla maailmassa samanlainen myrkky, joka tappaa puolet käyttäjistään 10-20 vuotta tupakoimattomia kanssaihmisiään aikaisemmin.

Selkeä kohta

Tästä puuttuu parodontiitti (hampaiden kiinnityskudossairaus). Tupakointi on parodontiitin riskitekijä ja parodontiitti taas riski monelle muulle sairaudelle. Lähde löytyy esim. Parodontiitin Käypä hoito suosituksesta.

Tulisiko puhua tupakka- ja nikotiiniriippuvuudesta kuitenkin sairautena eilä terveysongelmana?

Kuvaus on riittävä.

EPT-verkosto haluaa painottaa, että tupakkariippuvuudella tarkoitetaan tupakoinnin aiheuttamaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen riippuvuuden muodostamaa oireyhtymää. Tärkein fyysistä riippuvuutta ylläpitävä kemikaali tupakkatuotteissa on nikotiini. Nikotiiniriippuvuus syntyy nopeasti ja se selittää pitkälti nikotiinituotteiden käytön jatkamista. Tupakointi ei ainoastaan ole henkilökohtainen ongelma, vaan se aiheuttaa lisäksi passiiviselle tupakoinnille altistuvien sairastumista sydänsairauksiin ja syöpään.

Asialliset perustelut ja johtopäätökset

Tupakoinnin lopettamisessa tiukan tutkimusnäytön vaatiminen vieroituskokonaisuuden jokaisesta osasta on ongelmallista. Kun on kysymys laajemmasta interventiokokonaisuudesta eri kulttuuriolosuhteissa, tutkimusasetelmissa on suuria rajoituksia ja kulttuuriolosuhteet vaikuttavat, niin ei voida vetää sellaisia johtopäätöksiä kuin satunnaisteluista trialeista. Kun suositukset koskevat sarjaa toimenpiteitä, on vaikea sanoa yksittäisten osien vaikutuksesta.

Keskeisenä on kuitenkin suositussarja: Informointi, tavoitteenasettelu, suunnitelman tekeminen, seuranta ja palaute. Koska lukuisten suositusten joukossa perussuositusten pitäisi jäädä iskevänä työntekijöiden mieleen, esittäisimme harkittavaksi, että suositus toisi ainakin rinnalle ns. ”kuuden K: säännön”. Tämän monet tupakasta vieroittavat muistavat hyvänä nyrkkisääntönä: Kysy, Kirjaa, Keskustele, Kehota, Kontrolloi (=seuraa) ja Kannusta. Lisäksi kuuden K:n säännössä toimenpiteet on ilmaistu englanninkielistä viiden A:n toimintamalia (Ask, Advise, Assess, Assist, and Arrange) selkeämmin ja suomaiseen yhteiskuntaan paremmin sopivana. Esimerkiksi tupakoinnin kirjaaminen potilastietoihin pitäisi ehdottomasti olla mukana.

OK (voitaisiinko suomeen saada käyttöön Tanskan mallin mukainen seurantajärjestelmä)

En tiedä, miksi rajattu lähinnä Pohjoismaihin. Motivoivasta haastattelusta löytyy paljon hyvää tutkimusta Pohjoismaiden ulkopuolelta.

Tässä puhutaan edellisistä kappaleista poiketen tupakkatuotteiden käytöstä.

Tulisi mainita myös vertaisartioitu nuorille tehty suomalaoinen interventiotutkimus, jossa moniammatillisesti saatu lupaavia tuloksia. Löytyy pubmedistä:
Randomized Controlled Trial
Anna Maria Heikkinen 1 , Ulla Broms, Janne Pitkäniemi, Markku Koskenvuo, Jukka Meurman.
Key Factors in Smoking Cessation Intervention Among 15-16-year-olds. Behav Med. Fall 2009;35(3):93-9. doi: 10.1080/08964280903232035.

Tulisiko myös mainita lääkehoito?

Affiliations Expand

Vaikuttavuuteen ja turvallisuuteen liittyvät tiedot vastaavat tieteellistä näyttöä.

Suosituksessa on kuvailtu vaikuttavaksi todettuja menetelmiä, jotka ovat käytössä muutamissa Pohjoismaissa. Toivottavaa olisi, että kansallisia palvelusuosituksia laadittaessa huomioitaisiin muut samaan aihepiiriin liittyvät suositukset ja suosituksissa pyrittäisi sisällölliseen yhdenmukaisuuteen. Tämä palvelisi parhaiten niin ennaltaehkäisevän työn järjestämisestä vastaavia tahoja, terveydenhuollon ammattilaisia, asiantuntijoita kuin asiakkaitakin.

Kansainvälinen näyttö tässä suosituksessa jää hieman ohueksi esim. verrattuna vuonna 2018 julkaistuun Käypä hoito suositukseen: Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Mainitun Käypä hoito suosituksen tavoitteena on tehostaa juuri terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisyssä ja hoidossa ja edistää vaikuttaviksi todettujen hoitomuotojen käyttöä.

Suositusluonnoksessa ja valmistelumuistiossa nostetaan motivoivan keskustelun keskeinen merkitys esiin kaikkia sairausryhmiä koskevassa elintapaohjauksessa, mikä on motivaation sekä muutoksen syntymismekanismeissa tutkimusten mukaan tärkeää. EPT-verkosto toivoo kuitenkin vahvemmin korostettavan motivoivan keskustelun sisältöä, jossa empatia on suurin ennustaja elintapoja koskevissa muutoksissa (esim. Hankonen ym. 2014). Potilaan vapaus valita (autonomia), pystyvyydentunne sekä sosiaalinen hyväksyntä tulisi saavuttaa motivoivan haastattelun menetelmässä potilaan omaehtoisen motivaation syntymiseksi. Vaikuttavuuden kannalta onkin olennaisinta potilaan kohtaaminen hyväksyvässä, ymmärtävässä ja luottamusta herättävässä ilmapiirissä, jolloin potilaan omat ajatukset muutoksesta pääsevät esiin ja ohjaus tukee hänen itsemääräämisoikeuttaan (esim. Absetz & Hankonen 2017 *.)

Suositusluonnoksessa esitelty viiden A:n toimintamalli (Ask, Advise, Asses, Assist ja Arrange) on mahdollista sovittaa suomen kieleen paremmin sopivaksi. Kuuden K:n toimintamalli (Kysy, Kirjaa, Keskustele, Kehota, Kontrolloi ja Kannusta) saattaisi olla potilastyössä helpommin muistettava ja eroaisi vain hiukan suositusluonnoksessa mainitusta mallista.

Epävarmuustekijöinä on huomioitava, että elintapaohjauksessa ja terveyden edistämisessä on terveydenhuollon toiminnan rinnalla tärkeä rooli myös muilla julkisilla toimijoilla. Eri toimijoiden välille, niin terveydenhuollon sisälle kuin sen ulkopuolelle, on luotava toimiva yhteys, jotta potilas saa tarvitsemansa riittävän tuen ja mahdollisuudet elintapojensa muuttamiseen.

Myös järjestöt tekevät erilaisten toimintojensa kautta tärkeää elintapaohjausta ja terveyden edistämistä. Yhteistyön ja toimivan yhteyden tärkeys terveydenhuollon, julkisten toimijoiden ja kolmannen sektorin välillä olisi hyvä nostaa suosituksessa esiin.

* Pilvikki Absetz ja Nelli Hankonen (2017): Miten auttaa potilaita omaksumaan ja ylläpitämään terveellisiä elämäntapoja? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2017;133(10):1015-21.

-

Tekstissä olisi hyvä ottaa kantaa myös nikotiinikorvaustuotteiden ja reseptilääkkeiden käytöstä elintapamuutosta ja tupakoinnin lopettamista tukevina menetelminä.
Vertaistuen vaikutuksesta elintapamuutokseen on positiivista tutkimusnäyttöä, ja vertaistukea onkin jo testattu Suomessa myös tupakoinnin lopettamisessa, terveydenhuollon antaman tuen rinnalla.

Tekstissä olisi hyvä ottaa kantaa myös nikotiinikorvaustuotteiden ja reseptilääkkeiden käyttöön tupakasta vieroituksessa elintapamuutosta ja tupakoinnin lopettamista tukevina menetelminä.
Vertaistuen vaikutuksesta elämäntapamuutoksessa on näyttöä ja vertaistuki on jo jonkin verran käytössä myös tupakoinnin lopettamisen tukena terveydenhuollon antaman tuen rinnalla Suomessa.

NUORET JOTKA PÄÄTTÄVÄT LOPETTAA PYSTYY SIIHEN , VAIKKA OLIS HYPNOOSIA JA LAASTAREITA EIVÄT KYKENE KUN EIVÄT SITÄ OIKEASTI HALUA.

NUORET JOTKA PÄÄTTÄVÄT LOPETTAA PYSTYY SIIHEN , VAIKKA OLIS HYPNOOSIA JA LAASTAREITA EIVÄT KYKENE KUN EIVÄT SITÄ OIKEASTI HALUA.

Oikeat johtopäätökset

Tupakka- ja nikotiinituotteista lopettamisen tuen tulee olla kiinteä osa jokaisen tupakka- ja nikotiinituotteita käyttävän sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan/potilaan hoitoa ja hoitosuunnitelmaa.

Lääkärin lopettamiskehotuksen onnistumisen osoittaminen trialilla on hankalaa, kun vaikutus on suhteellisen pieni ja sen osoittaminen vaatii suurta tutkimusjoukkoa. Kuitenkin Harvardissa tehty katsaus arvioi, että lääkärin tupakoinnin lopettamiskehotus on preventiivisen terveydenhuollon kustannus-vaikuttavin keino. Ei sen vuoksi, että se olisi kovin vaikuttava, vaan koska se on niin halpa.

Tupakointi on yksi merkittävimmistä, ellei merkittävin yksittäinen ennenaikaisen kuolleisuuden ja sairastavuuden aiheuttaja länsimaissa. Tupakointi kuormittaa erityisesti matalammin koulutettuja väestöryhmiä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toisena päätavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Vaikka väestön terveydentila on kohentunut, kaikki väestöryhmät eivät ole hyötyneet kehityksestä ja joiltain osin terveyserot näyttävät jopa kasvaneen. Tupakoinnin vähentämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi on tärkeää kohdentaa toimia niihin ryhmiin, joissa tupakoidaan ja käytetään nikotiinituotteita paljon.

Ammattiin opiskelevista tupakoi päivittäin 30 %, kun lukiolaisista päivittäin tupakoi 6 %. Luvut ovat viime vuosina tulleet alaspäin, mutta samalla nuuskan ja sähkösavukkeen käyttö on lisääntynyt heidän keskuudessaan. Erot lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien elämäntavoissa heijastelevat tulevaa terveyttä ja johtavat väestöryhmien välisten terveyserojen kasvamiseen.

Eettisen näkökulman lisäksi sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen on tärkeää myös taloudellisesta näkökulmasta. Julkisessa keskustelussa on jatkuvasti esillä työurien pidentäminen ja työssä jaksaminen yhä pidempään. Ammattiin opiskelevat ovat keskeisessä asemassa siinä, millaiseksi työtä tekevän väestön terveys tulevaisuudessa kehittyy. Suuri osa ammattiin opiskelevista tulee työskentelemään vaativissa ammateissa, joissa työssä jaksaminen korostuu. Ammatillisen koulutuksen suosion yhä noustessa tulee entistäkin tärkeämmäksi panostaa terveyserojen kaventamiseen.

Myös ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmaan on kirjattu kehittämiskohteeksi tupakkatuotteiden käytön vähentäminen koulutusryhmien välisten terveyserojen näkökulmasta.

OK

EHYT toivoo, että suosituksessa tuotaisiin selkeämmin esille nuorten tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoito. Vaikka nuorten tupakointi on vähentynyt, on nuuskan käyttö kasvanut. Nuuskan käyttö aiheuttaa ja ylläpitää nikotiiniriippuvuutta. Nuorten tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoitaminen on tärkeää, jotta ehkäistään tupakoinnin jatkuminen ja siitä myöhemmin mahdollisesti aiheutuvat kansansairaudet.

Ei lisättävää.

Höyrytupakka? Sähkötupakka lienee oikeampi termi. Lääkitys on keskeinen osa tupakkavieroitusta, sem merkitystä tulisi myös pohtia.

Johtopäätökset ovat oikein.

Luonnoksessa hoitajista mainitaan vain psykiatrinen sairaanhoitaja, vaikka kyseinen psykiatristen sairaanhoitajien erikoistumiskoulutuskin on jo lopetettu. Nykyisin valmistuu sairaanhoitajia, joilla on mahdollisuus valita 15-30 opintopisteen osuus tutkintoon johtavista opinnoista valinnaisina opintoina (esim. mielenterveystyöhön painottuvina). Tutkinnon jälkeen on mahdollista hankkia täydennys- ja jatkokoulutusta aiheeseen liittyen, mutta ammattinimike ei tuolloin ole psykiatrinen sairaanhoitaja.
Terveydenhoitajia ei suosituksessa mainita lainkaan, vaikka terveydenhoitajat ovat maassamme juuri se ammattiryhmä, jotka tekevät pääsääntöisesti elintapaohjausta sekä tupakanvierotustyötä eri ikäisten asiakkaiden keskuudessa (neuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, aikuisneuvoloissa, seniorineuvoloissa, työttömien terveystarkastuksissa ja avoterveydenhuollon vastaanotoilla.) Suosituksessa tulisikin tarkentaa, mitä ammattiryhmiä ja palvelukokonaisuuksia se koskee.

Oleelliset asiat sisältävä

Palvelujen järjestäjien tulisi huolehtia siitä, että annetut ohjeet ja suositukset ovat riittävän velvoittavia, jotta tupakoinnin ja nikotiinituotteiden vieroitus toteutuu käytännössä ja Käypä hoito- suositusta noudattaen.

Lyhytneuvonnan tulisi mielestämme pohjautua 6 K:n toimintamalliin. Suosituksen tulisi mielestämme koskea kaikkien tupakka- ja muiden nikotiinituotteiden käyttöä.

Näkemyksemme mukaan suosituksissa tulisi kertoa selkeämmin, että sosiaali- ja terveyskeskuksen tulisi laatia toimintasuunnitelma, josta selviävät tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamisen toimintamallit. Sairaaloissa lääkärien ja hoitajien tulee aktiivisesti puuttua potilaiden tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön ja kannustaa heitä lopettamaan. Väestölle tulisi olla tarjolla helposti saatavilla olevia maksuttomia palveluja, joissa on lopettamisen tuen erityisosaamista ja käyttäytymistieteellistä asiantuntemusta.
Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettaminen onnistuu parhaiten moniammatillisena yhteistyönä, jossa jokainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen tietää sekä omat että muiden tehtävät ja mahdollisuudet hoitopolun eri vaiheissa.

Hoitopolussa on myös tärkeää olla toimiva palautejärjestelmä.

Oikein hyvä ja napakka. Keskeinen sanoma on tässä.

EHYT ry pitää erityisen tärkeänä, että elintapaohjauksen ja omahoidon tuen toteuttamisessa tehdään yhteistyötä eri toimijoiden välillä, jotta kaikille tupakkatuotteiden käyttäjille on tarjolla vieroituspalveluja. Etenkin terveyskeskusten suun terveydenhuollossa, opiskelu- ja kouluterveydenhuollon yksiköissä ja äitiys- ja lastenneuvoloista tulee järjestää lopettamisen tukipalveluita nykyistä laajemmin.

-

Tähän tulisi sisällyttää tupakatuotteiden vieroitushoitosuunnitelma-termiä ja avata sitä.

Yhteenveto antaa oikean kuvat suosituksen sisällöstä.

Suomessa tupakasta vieroituksen Käypä hoito -suositus suosittelee mini-interventiota 5A-mallin mukaisesti ja seurantakontaktien järjestämistä 1–2 viikon, 1 kuukauden ja 3 kuukauden päähän vieroituksen alusta. Seurantavälejä muokataan yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Palkon suositusluonnoksessa tuodaan esiin pohjoismaisten vieroitustutkimusten pohjalta Tanskassa käytössä oleva Gold Standard Programme (GSP), jossa on mukana myös 5A-mallin mukaiset elementit.

GSP:ssä keskeistä on kuitenkin intensiivinen ohjaus ja seuranta, 5 ohjauskertaa kuuden viikon aikana, joko ryhmä- tai yksilöohjauksena. GSP:ssä intensiivisen ohjauksen rakenne on seuraavanlainen (kuvaus tässä artikkelissa: http://clinhp.org/ifile/Vol6_Iss2_p36_p41.pdf). Kahden ensimmäisen viikon aikana käydään läpi lopettamiseen ja tupakoimattomuuteen valmistautumista, sisältäen ohjelmaan tutustumisen, tupakointiprofiilit, epävarmuudet ja motivaatiotekijät, tupakoinnin jatkamisen ja lopettamisen hyödyt ja haitat, nikotiiniriippuvuus, vieroitusoireet ja lääkehoidon tarve. Lisäksi asetetaan lopettamispäivä. Lopettamisen ajankohta ajoitetaan toisen ja kolmannen tapaamisen väliin.

Kolmannesta viikosta eteenpäin käsitellään lopettamisen ylläpitoa, riskitilanteita ja niiden hallintaa, palkitsemista ja sosiaalisten verkostojen hyödyntämistä, tupakoinnin lopettamisen terveyshyötyjä, fyysistä aktiivisuutta, mielialan vaihteluita, stressiä, retkahtamisen estoa, vieroituslääkkeiden lopettamiseen valmistautumista ja tupakoimattoman elämän hallintaa.

Intensiivisen ohjauksen aloittamisen GSP-ohjelmassa voidaan katsoa asettuvan kansainvälisen standardin (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK63948/#A28253) mukaisesti 5A mallin kolmanteen vaiheeseen (Assess):
”Assess patient's willingness to quit: “Are you willing to give quitting a try?”
• If the patient is willing to make a quit attempt at the time, provide assistance.
o If the patient will participate in an intensive treatment, deliver such a treatment or link/refer to an intensive intervention.
o If the patient is a member of a special population (e.g., adolescent, pregnant smoker, racial/ethnic minority), consider providing additional information.
• If the patient clearly states that he or she is unwilling to make a quit attempt at the time, provide an intervention shown to increase future quit attempts.”

Edellä kuvatuista syistä suositusluonnoksessa olisi tarpeen tuoda paremmin esiin myös tarve rakentaa terveyspalveluihin intensiivisen ohjauksen malleja ja integroida niiden tarjoaminen lyhytneuvonnan osaksi. Se toteutuisi seuraavilla muutoksilla:
• Rivi 258, keskeiset vaikuttavan menetelmän osatekijät: osana potilaan informoimista, lisätään ”arvioidaan riippuvuus ja tarjotaan lopettamisesta kiinnostuneille myös mahdollisuutta intensiiviseen ohjaukseen”
• Rivi270, tutkimusnäyttö: tupakoinnin puheeksi otto on osa 5A-mallin mukaista lyhytneuvontaa, joten sitä ei ole välttämätöntä nostaa omaksi kohdakseen. Uudeksi alakohdaksi olisi tarpeen lisätä GSP-mallin pohjalta ”intensiivinen yksilö- tai ryhmäohjaus, jonka tarjoaminen voidaan integroida osaksi 5A-mallin mukaista lyhytneuvontaa”.
• Rivi 284, hoidon yksilöllisyys ja räätälöiminen potilaan tarpeisiin: tuen toteutustavan jälkeen olisi hyvä myös lisätä että ”Kaikille lopettamisesta kiinnostuneille tarjotaan mahdollisuutta intensiiviseen tukeen, jossa ohjausta ja tukea on saatavilla säännöllisesti, lähes viikoittain ensimmäisen kuuden viikon aikana.”

Suosituksissa tulisi kertoa selkeästi, että sosiaali- ja terveyskeskuksien tulisi laatia toimintasuunnitelma, josta selviävät tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen valitut toimintamallit. Sairaaloissa lääkärien ja hoitajien tulee aktiivisesti puuttua potilaiden tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön ja kannustaa heitä lopettamaan. Väestölle tulisi olla tarjolla helposti saatavilla olevia maksuttomia palveluja, joissa on lopettamisen tuen erityisosaamista ja käyttäytymistieteellistä asiantuntemusta.

Hoidon yksilöllisyys ja räätälöiminen potilaan tarpeisiin
Potilaan tilanne on aina yksilöllinen ja hoidon sekä tuen tulisi joustaa potilaan tarpeiden mukaan. Useille heikommassa sosioekonomisessa asemassa oleville yksilöllinen tuki on erityisen tärkeää vieroituksen onnistumisen kannalta.
Erityisryhmille tulee tarjota ensisijaisesti menetelmiä, joiden kohdentamisesta heille löytyy vaikuttavuusnäyttöä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toisena päätavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Vaikka väestön terveydentila on kohentunut, kaikki väestöryhmät eivät ole hyötyneet kehityksestä ja joiltain osin terveyserot näyttävät jopa kasvaneen. Tupakoinnin vähentämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi on tärkeää kohdentaa toimia niihin ryhmiin, joissa tupakoidaan ja käytetään nikotiinituotteita paljon. EPT-verkoston kanta on, että suosituksessa tulisi huomioida eri vähemmistöjen ja erityisryhmien tarve yksilölliseen tukeen. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi kulttuuriset vähemmistöt, vammaiset ihmiset, kriminaalihuollon piirissä olevat sekä vailla vakituista asuntoja olevat henkilöt.

Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmaan on kirjattu kehittämiskohteeksi tupakkatuotteiden käytön vähentäminen koulutusryhmien välisten terveyserojen näkökulmasta. Ammattiin opiskelevista tupakoi päivittäin 30 %, kun lukiolaisista päivittäin tupakoi 6 %. Tupakointi on tilastojen mukaan laskenut, mutta samalla nuuskan ja sähkösavukkeiden käyttö on lisääntynyt. Erot lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien elämäntavoissa heijastelevat tulevaa terveyttä ja johtavat väestöryhmien välisten terveyserojen kasvamiseen, minkä takia koulutusryhmien välisiin eroihin tulee kiinnittää huomiota.

Mukaan pitäisi ottaa koko moniammatillinen hoitoketju järjestelmällisesti perusterveydenhuollosta aina erikoissairaanhoitoon asti. Lisäksi mukana tulisi olla yksityinen sektori ml. apteekit. Myös järjestöissä on tarjolla palveluita ja ennen kaikkea järjestöt voivat tarjota tupakasta vieroitukseen tarvittavaa vertaistukea, jonka arvosta ja tuloksellisuudesta saadaan kaiken aikaa lisää tietoa.

Tarpeellista toimintaa

Palvelujen järjestäjien tulisi huolehtia siitä, että annetut ohjeet ja suositukset ovat riittävän velvoittavia, jotta tupakoinnin ja nikotiinituotteiden vieroitus toteutuu käytännössä ja Käypä hoito- suositusta noudattaen.

Lyhytneuvonnan tulisi mielestämme pohjautua 6 K:n toimintamalliin. Suosituksen tulisi mielestämme koskea kaikkien tupakka- ja muiden nikotiinituotteiden käyttöä.

Näkemyksemme mukaan suosituksissa tulisi kertoa selkeämmin, että sosiaali- ja terveyskeskuksen tulisi laatia toimintasuunnitelma, josta selviävät tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamisen toimintamallit. Sairaaloissa lääkärien ja hoitajien tulee aktiivisesti puuttua potilaiden tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön ja kannustaa heitä lopettamaan. Väestölle tulisi olla tarjolla helposti saatavilla olevia maksuttomia palveluja, joissa on lopettamisen tuen erityisosaamista ja käyttäytymistieteellistä asiantuntemusta.

Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettaminen onnistuu parhaiten moniammatillisena yhteistyönä, jossa jokainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen tietää sekä omat että muiden tehtävät ja mahdollisuudet hoitopolun eri vaiheissa.

Hoitopolussa on myös tärkeää olla toimiva palautejärjestelmä.

Ok

-

Myös Hammaslääkäripäivät on hyvä foorumi suosituksen esittelemiseksi.

Implementaatio on - tässäkin - suurin haaste.

Rivi 330: Tässä yhteydessä olisi tarpeen ilmaista vielä selkeämmin, että vieroituksen tuloksellisuutta tulee seurata ja vieroituspalveluja tulee edelleen kehittää seurantatiedon pohjalta.

EPT-verkosto pitää hyvänä, että terveydenhuollossa käytetään sovelluksia hoidon tukesi. Niiden tulisi olla saavutettavia, helppokäyttöisiä, maksuttomia ja kaikkien saatavilla. Sovellusten ei tule korvata hoitoa, vaan täydentää sitä. On myös tärkeää huomioida, että kaikilla ryhmillä ei ole yhdenvertaisia digivalmiuksia tai pääsyä digilaitteisiin. Erityisesti haavoittuvissa asemissa olevilla, kuten esimerkiksi asunnottomilla ihmisillä, vammaisilla ihmisillä, ikäihmisillä ja kriminaalihuollon piirissä olevilla voi olla valtaväestöön verrattuna heikommat digitaidot ja resurssit.

IMPLEMENTAATIO:

EPT-verkosto haluaa tässä yhteydessä nostaa esille järjestöjen roolin yhteistyökumppaneina ja tiedon levittämisessä. Järjestöillä on hyvät verkostot sekä terveydenhuollon ammattilaisiin, että erilaisiin asiakas- ja potilasryhmiin. Esimerkiksi järjestöjen uutiskirjeet ovat kustannustehokas tapa levittää tietoa. Myös sosiaalista mediaa tulisi hyödyntää, jotta kaikki tupakoivat osaisivat hakeutua tarvittaessa tuen piiriin. Lisäksi tupakoinnin lopettamisen tukea tarjoavia palveluja (mm. Stumppi-neuvontapuhelin, tupakoinnin lopettamisen verkkosivut), viranomaisia sekä muita sosiaali- ja terveyspalveluita tulisi käyttää tiedon levittämiseen.

SUOSITUSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA

Suositusten vaikutusten seurannassa on avainasemassa elintapaohjauksen ja tuen kirjaaminen potilastietojärjestelmään. Edelleen tulisi laatia erillinen arviointisuunnitelma, joka perusteella suositusten toimeenpanon onnistumista voitaisiin arvioida ja suosituksia päivittää.

Mobiilisovellusten kehittäminen omahoidon tueksi on tärkeä. Digitaalisia palveluita tulisi kehittää osana kokonaishoitoa, joka voi sisältää myös muita interventioita. Uusien tupakasta vieroitusmenetelmien testaamiseen, seurantaan ja arviointiin terveydenhuollossa tulisi rohkaista.

Mobiilisovellusten kehittäminen omahoidon tueksi on tärkeää. Nykyisiä sovelluksia käytetään niukasti ja vaikuttavuudesta ei ole tarpeeksi tietoa. Digipalveluita tulisi kehittää osana kokonaishoitoa, joka voisi sisältää myös muita interventioita. Uusien tupakasta vieroitusmenetelmien testaamiseen, seurantaan ja arviointiin terveydenhuollossa tulisi rohkaista.

EDELLÄ MAINITUT

EDELLÄ MAINITUT

Tupakointi on yksi merkittävimmistä, ellei merkittävin yksittäinen ennenaikaisen kuolleisuuden ja sairastavuuden aiheuttaja länsimaissa.
Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö on eriasteinen riippuvuussairaus, jonka hoito edellytää terveyspalvelujärjestelmän palveluita.

Tupakastavieroituksen tuki tulisi saada tasalaatuiseksi koko Suomessa. Seuranta: säännöllisiä seurantakontakteja järjestetään 3-5 kertaa 3 kuukauden sisällä vieroituksen alusta. Seurannan tarjoaminen ei toimi tällä hetkellä. Se pitää mahdollistaa palvelujärjestelmässä ja sitä pitää markkinoida potilaille positiivisena mahdollisuutena. Henkilökunnan osaamista tulee vahvistaa. Kaikista maakunnista tulee löytyä taho, joka vastaa tästä. Tälläinen taho on ollut täällä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuodesta 2004.

EHYT pitää tärkeänä, että julkisessa terveydenhuollossa tarjotaan potilaille vaikuttavia elintapaohjauksen ja omahoidon tuen menetelmiä.

Suositus itsessään ei kerro ammattilaisille juurikaan menetelmistä, joita he voisivat hyödyntää. Ehkä uutiskirjeissä ja mahdollisesti muuten esittelemällä voidaan tuotakin puolta avata.

Tupakoinnin lisäksi tulee tarkastella tupakkatuotteita kokonaisuudessaan. Lääkehoito uupuu, se tulisi sisällyttää mukaan osana vieroitushoitoa. Nuorten tupakkatuotteiden käyttöön tulisi paneutua tarkemmin.

Pahimpia kansanterveysriskejä, jolle oikeasti voidaan tehdä jotain.

Tupakasta vieroitus on erittäin kustannustehokasta elintapaohjausta eikä se toteudu Suomessa vielä riittävissä määrin. Se kytkeytyy vahvasti myös muiden sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon, mm. diabeteksen hoitosuosituksessa.

On hyvä, että elintapaohjauksesta tupakoinnin lopettamisessa annetaan kansallisia suosituksia. Erityisen tärkeää se on kansalaisten tasa-arvon kannalta.

on ymmärrettävä

Johtopäätökset olivat selkeästi ilmaistu, muut osat hieman vaikemmin ymmärrettäviä.

Mielestäni se on ymmärrettävä ja hyvää on myös se, että se ei ole liian pitkä. Kiitos työryhmälle. Tätä tarvitaan.

On kyllä.

On ymmärrettävä!

Suositusluonnoksessa olisi hyvä asemoida suosituksen suhde muihin suosituksiin nähden. Tämä selkeyttäisi kommentointia.

Suositus on kirjoitettu selkeästi.

Suositus on selkeä ja ymmärrettävä.

Kyllä.

Suositus on selkeä ja ymmärrettävä.