Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko hyväksyi kokouksessaan 23.4.2020 alustavasti suositusluonnoksen, joka koskee lannerangan selkäydinkanavan ahtauman leikkaushoitoa ja sen jälkeistä kuntoutusta. Uuden suosituksen on tarkoitus korvata STM:n vuonna 2005 yhtenäisissä hoidon perusteissa antama suositus. Suositusluonnos on nyt kommentoitavana otakantaa.fi –palvelussa 19.5.2020 saakka, jonka jälkeen Palko hyväksyy lopullisen suosituksen.
Suosuksen ja valmistelumuistion luonnokset sekä muun materiaalin löydät avaamalla kohdan Näytä lisätiedot ja sieltä väliotsikon Liitteet alta. Suositusluonnoksessa on rivinumerot ja kommentoijan toivotaan merkitsevän kunkin kommentin yhteyteen rivinumerot, jota kommentti koskee.
Selkäydinkanavan ahtauma johtuu useimmiten iän myötä kehittyvistä rappeumamuutoksista, joista aiheutuu yhden tai useamman hermon puristus. Tyypillisiä oireita ovat ns. katkokävely eli kävellessä alaraajoihin tuleva kipu taikka alaraajan tuntohäiriöt.
Suositusluonnoksen lähtökohta on, että lanneselän selkäydinkanavan ahtauman hoito on ensisijaisesti konservatiivinen (ei-leikkauksellinen) ja se voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa. Palveluvalikoimaan kuuluu opastus lyhytaikaiseen lepoon, omatoimisen kuntoutumisen ohjaus, ergonominen neuvonta sekä tarvittaessa fysioterapia ja kipulääkitys.
Potilas tulee ohjata leikkaushoidon harkintaan, jos hänellä on ollut yli kuusi kuukautta kestänyt merkittävästi haittaava katkokävelyoire. Vaihtoehtoisesti ohjaus tulisi tehdä, jos potilaalla on yli kolme kuukautta kestänyt hermojuuriperäinen oire, joka voi esiintyä joko katkokävelyoireen kanssa tai ilman sitä.
Leikkaus kuuluu etenkin vaikeissa oireiden kyseessä ollessa palveluvalikoimaan ei-päivystyksellisissä tilanteissa silloin, kun konservatiivisella hoidolla ei saada riittävää helpotusta oireisiin. Näin on etenkin vaikeiden oireiden ollessa kyseessä. Leikkauksessa selkäydinkanavaa ahtauttavat rakenteet poistetaan ja siihen voidaan yksilöllisen harkinnan mukaan yhdistää luudutus.
Kaikille leikkauspotilaille ohjataan kotiutuessa omatoiminen itsehoito ja harjoittelu. Jos leikkauksessa on pelkästään avarrettu rakenteita, rutiininomainen käyntikontrolli ei ole tarpeen, vaan toipumisen etenemisen varmistamiseen voidaan käyttää sähköisiä kanavia. Luudutusleikkauksen jälkeen kontrollikäynnit voivat jatkua 1-2 vuoden ajan. Potilaalla tulee olla mahdollisuus saada yhteys leikanneeseen yksiköön, jos oireet palaavat.
Leikkauksen laajuudesta ja yksilöllisistä olosuhteista riippuen sairauspoissaolon pituus on tyypillisesti parista viikosta jopa kolmeen kuukauteen. Mahdollinen sairauspoissaolon jatkon arviointi voidaan järjestää perus- tai työterveyshuollossa. Samalla tulee arvioida mahdollinen kuntoutuksen tarve.
Jos potilaan toimintakyky ei leikkauksen jälkeen palaudu, potilas tulee selvittelyjen jälkeen ohjata yksilöllisen tilanteen mukaiseen kuntoutukseen. Leikkauksen jälkeisessä kuntoutuksessa voidaan soveltuvin osin noudattaa Palkon marraskuussa 2018 hyväksymän biopsykososiaalista kuntoutusta pitkittyvässä tai toistuvassa selkäkivussa koskevan suosituksen periaatteita.
Suositus tulee korvaamaan vuonna 2005 yhtenäisissä hoidon perusteissa julkaistun lannerankakanavan ahtauman kiireettömästä leikkaushoidosta koskevan suosituksen. Uudessa suosituksessa kuvataan koko tutkimus- ja hoitoprosessi alkuvaiheen tutkimuksesta leikkauksen jälkeisen toipumisen varmistamiseen.
Vuonna 2018 Suomessa tehtiin selkäydinkanavan ahtauman vuoksi lähes 5 000 leikkausta. Eri sairaanhoitopiirien välillä on jopa 3-4-kertaisia eroja asukaslukuun suhteutetuissa leikkausmäärissä.
Suositusluonnos on kommentoitavana Palkon otakantaa.fi-sivulla 19.5.2020 saakka. Lopullinen suositus pyritään hyväksymään ja julkaisemaan kesäkuussa 2020.