Keskustelua Niipperi-Juvanmalmi koira-aitauksesta

Toivon kiinnitettävän huomiota aitauksen pohjaratkaisuihin niin että vesi ei pääsisi seisomaan missään. Suolistoloiset mm. giardia viihtyy ja leviää helposti kosteissa paikoissa.

Alueella on lähellä päiväkoti ja lapset vierailevat metsässä, miten varmistetaan etteivät jätökset leviä maastoon aitauksen lähettyville? Lisäksi miten varmistetaan tarvittava parkkitila etteivät ihmiset parkkeeraa tienreunaan ja miten varmistetaan ettei aitaus aiheuta meluhaittoja lähellä asuville (useita koteja vieressä ja esimerkiksi lapset nukkuvat päiväunia)

Valaistu reitti tuo valosaastetta, joka haittaa talvisin ja syksyisin Alajuoksun varrella olevia omakotitalotontteja. Valosaasti haittaa myös metsää asuttavia lintuja ja pikkunisäkkäitä. Tällä hetkellä metsä on puskuri asuinalueen ja teollisuusalueen välissä, ja jos metsän puustoa harventaa, puskurialue ei toimi enää asianmukaisella tavalla.
Tällä hetkellä maapohja on kulunutta vain Juvantien läheisyydessä, Niipperin päiväkodin jälkeen metsä on enemmän oikea metsä. Metsässä on runsas linnusto, palokärjistä korppeihin. Metsässä on myös näköhavaintoja liito-oravista.
Pysäköintimahdollisuudet metsäalueen vieressä ei ole mitoitettu autolla paikalle saapuville ulkoiluttajille ja Alajuoksun liikennemäärä kasvaisi nykyisestä, jos ainoa pysäköintipaikka olisi Alajuoksun asukkaille tarkoitettu pysäköintialue/kääntöpaikka.

Niipperiläisenä koiranomistajana toivon, että hanke toteutuu mahdollisimman pian. Ehdotettu sijainti on keskeinen ajatellen niipperiläisten asukkaitten sijoittumista alueella. Alue on metsäinen, jolloin koirillekin on mahdollisuus järjestää luonnollista ympäristöä puineen ja kivineen yms. Niipperin koirakanta on lisääntynyt viime vuosina näkyvästi. Koirille tarvitaan omaa tilaa.

Ehdotan, että ulkoilureitti aitaukselle toteutettaisiin polkumaisena ja valaistuksen tarvetta harkittaisiin huolellisesti.

Mielestäni Juvanmalmin koirahallien läheisyys olisi loogisempi paikka koirapuistolle. Nyt kaavailtu sijainti Niipperin päiväkodin kupeessa vie päiväkodin ulkoilumahdollisuuksia. Samoin lähiluonnon väheneminen hankaloittaa asukkaisen, eläinten ja ihmisten luonnossa viihtymistä. Valosaaste, lisääntynyt liikenne ja koiran jätökset vähentävät ympäristön viihtyisyyttä. Koiraparkin lisäksi parkkeeraaminen tiiviillä asuinalueella on vie tilaa.

Ei muuta ku hanketta vaan eteenpäin!Täällä on koirapuistoa odotettu toistakymmentä vuotta. Paikka on mitä loistavin joka suunnalta katsottuna. Metsää jää kyllä käyttöön päiväkodin lapsillekin. On selvää, ettei kaikki ole iloisia sijainnin suhteen, varsinkin jos sattuu asumaan siinä lähellä. Mutta se on ihan sama, mihin sen sijoittaa, ei se tilanne siitä miksikään muutu. Koirapuistossa jätökset korjaa jokainen koiranomistaja itse, kuten ne muutenkin tulisi korjata. Ei se paska sieltä leviä.

Tuleehan puistoon omat alueet pienille ja isoille koirille?
Hienoa, että puisto vihdoin toteutuu!

Niipperiin voisi tehdä toisen koirapuiston perusmäen mammanmäen läheisyyteen puron viereen jommalle kummalle puolen tietä. Tällä alueella paljon koiraharrastajia. Ettei tarvitsisi tosiaan autoilla juvanpuiston koirapuistoon.

Metsässä vapaana pidettävät koirat juoksevat jo nyt pihallemme tekemään tarpeitaan. Emme halua kotimme takapihan lähelle lisää valaistusta emmekä lisää koiria. Alajuoksulla on jo nyt päiväkotien takia liikaa ajoneuvoliikennettä.

Alajuoksun ja teollisuusalueen välinen pieni metsä on ollut todella tärkeä virkistysalue ja minulle tärkein syy miksi haluan lähistöllä asua. On todella kummallista miksi jokaiseen pieneenkin metsään pitää mennä puita kaatamaan tai jotain muuta rakentamaan. Käyn metsässä pari kertaa päivässä koiran kanssa ja niin tekee moni muukin koiranulkoiluttaja. Tästä ei tule meteliä lähistön taloihin. Eikö metsä voitaisi pitää luonnontilassa ja muidenkin ulkoilijoiden virkistyskäytössä. Ei haittaa juuret poluilla eikä metsän märkyys. On kiva risteillä polkuja ristiin rastiin koiran kanssa. Pimeällä otan taskulampun käyttöön. Olen vieraillut naapurikunnassa neljässä eri koirapuistossa ja ne kaikki on rakennettu paikkaan jossa ei ole asuntoja lähellä. Nykyisen suunnitelman mukaan koirapuisto tulee todella lähelle taloja ja meteli tulee varmasti häiritsemään asukkaita kovasti. Alajuoksun parkkipaikka on aivan täynnä iltaisin. Jo nyt päiväkodista lapsiaan hakevat vanhemmat parkkeeraavat autonsa osittain jalkakäytävälle josta syntyy vaaratilanteita tien mutkassa.

Iso kiitos kommenteistanne jo tässä vaiheessa! Tulemme vastaamaan niihin koostetusti kommentointiajan päätyttyä.

Suunnitellusta alueesta on nähtävillä kaksi erilaista kuvaa, mutta koirapuisto näyttää osuvan päällekkäin Niipperin päiväkodin käyttämän metsäalueen kanssa. Vaikuttaa lyhytnäköiseltä ja vastakkainasettelua lisäävältä, että lasten ympäristökasvatukseen käytettävä metsä saisi väistyä koirien tieltä. Lisäksi alueelta on löytynyt liito-oravan jätöksiä, joista on asianmukaisesti ilmoitettu Uudenmaan ELY-keskukseen. Positiivista on, että puustoa aiotaan jättää paikoilleen, negatiivista on puistosta väistämättä aiheutuva melu lähiympäristöön ja jo nyt ruuhkaisen pysäköintialueen osoittaminen koirapuiston käyttäjille.

Tuossa metsässä näkyy paljon lapsia leikkimässä ja nuoria liikkumassa aamusta iltaan. Miksi lapsilta ja nuorilta halutaan viedä pois aito luonnonmetsä? Minne lapset ja nuoret sitten menevät oleskelemaan? Kadulle?

En myöskään ymmärrä Alajuoksun kautta rakennettavaa puistoraittia. Alajuoksulla liikkuu paljon lapsia ja nytkin on usein autoja parkeerattuna osittain jalkakäytävälle, jolloin jalkakäytävällä taistelevat tilasta autot ja lapset. Alajuoksun varrella on kaksi päiväkotia, jonne lapsia tuodaan ja haetaan. Mikäli koiran ulkoiluttajat vielä tuovat ja vievät koiransa koirapuistoon niin liikenne Alajuoksulla tulee kasvamaan erittäin paljon. Lasten turvallisuuden nimissä Alajuoksu on päättyvä katu, johon ei saisi aiheuttaa enään yhtään ylimääräistä liikennettä, joka vaarantaa lapset ja muut tiellä liikkuvat.

Laitniemen metsässä asuu runsaasti mm. eri lajien lintuja, oravia, rusakoita, kettuja, lepakoita ja menneenä kesänä siellä on oleskellut myös metsäkauris kahden vasan kanssa. Metsässä käy myös koiran ulkoiluttajia ja myös muita, jotka nauttivat luonnosta (mm. lähellä olevien päiväkotien lapset). Nämä kaikki ovat tulleet hyvin toimeen keskenään, koska kaikille jää riittävästi tilaa.

Koira-aitaukset tarkoittaisivat, että Laitniemen tasapainotila järkkyisi ja hyötyjänä on yksinomaan koiran ulkoiluttaja, jos hänkään, koska läheskään kaikki koirat eivät tule keskenään toimeen (etenkään aitauksessa). Tällöin viedään tila ja luonnollinen metsäympäristö myös koiranulkoiluttajilta. Lisäksi suunnitellut koira-aitaukset ovat liian suuria suhteutettuna Laitnimen metsän kokoon.

Miksi asutettuun Laitniemeen pitäisi rakentaa koira-aitaus, kun se on jo 100 % hyötykäytössä ja vielä sellaisenaan. Eikö mm. aiemmin mainitussa kommentissa Juvanmalmin koirahallin läheisyydessä olisi sopivampi paikka?

Aluella asuu lepakkoyhdyskuntia (jo vuodesta 2001 lähtien), jotka syövät alueelta paljon hyttysiä yms. Suunnittelussa kartoitettava lepakoiden tilanne ja otettava huomioon lepakoiden elintila.

Koirapuisto on kallis investointi, joka tulee kohdentaa koirapuiston käyttäjille mm. autovero ei ole kohdistettu kuin auton käyttäjille. Koirapuistoon on suunniteltu käyntiportti, jota voisi hyödyntää tässä. Käyntiportissa voisi olla lukulaite, jossa voisi maksaa kertakäyttöveloituksen tai sitten osoittaa hallussa olevan kuukausi- tai vuosimaksuveloituskortin tms. . Näillä katetaan pitkällä aikavälillä koirapuiston toteutuskustannukset sekä tulevat ylläpidon kustannukset.

Koiran omistajat käyvät yleensä todella lyhellä lenkillä koiran tarpeiden vuoksi, 500m (kun ei jakseta kävellä), jonne ns. jätökset jätetään (ei noudateta säädäntöä).

Minustakin koiran omistaminen olisi hienoa, mutta tiedän, että se vaatii tiettyä vastuuta ja säännönmukaisuutta, jota itse en voi taata, joten en hanki koiraa vaikka se olisi aivan ihana ja kiva.

Toivon, että koirien omistajat huomioivat tämän tuodessaan koiria mahdolliseen koira-aitaukseen ja eivätkä anna koiriensa kusta jokaisen postilaatikon sekä jätelaatikon juureen. Koiranomistajia tulee velvoittaa ja opettaa koiransa siten, että koirat kusee ja tekevät jätöksensä koira-aitauksessa, jossa koiran omistaja/huolehtia voi kerätä jätökset. Tällöin voidaan turvata lapsilla vapaa ja turvallinen liikkuminen muualla, kun kadunvarret eivät ole täynnä koiran virtsaa ja ulostetta. Tämä on perusoikeus.

Espoon kaupunki teki noin vuosi sitten asukaskyselyn, jossa alueen asukkaat saivat äänestää kolmesta eri puistoalueesta uudelle koira-aitaukselle sijoituspaikkaa.
Asukaskyselyssä Laitniemi niminen puisto sai 130 ääntä, Juvanpuisto 73 ääntä ja Juvanmalminpuisto 43 ääntä. Näin ollen koira-aitauksen paikaksi valikoitui Laitniemi.
Koira-aitausohjelmassa 2018–2028 on linjattu, uusien, purettavien sekä perusparannettavien koira-aitausten toteutusaikataulu kymmenvuotiskaudelle. Niipperi -Juvanmalmin alueelle on koira-aitausta toivottu asukaspalautteissa jo useita vuosia.
Alue on laaja, joten koira-aitauksen tulee sijaita sellaisella paikalla, että sinne pääsee kohtalaisen matkanpäästä alueen joka suunnalta.

Koronatilanteen vuoksi palautteita ja mielipiteitä pyydettiin Otakantaa.fi palvelun kautta sekä sähköpostilla.

Laitniemi puistossa käy nykytilanteessakin paljon koiran ulkoiluttajia. Suunnitelmasta voidaan todeta, että koira-aitaus vie metsiköstä noin 2700 m2 aidattua aluetta, jonka sisään jää runsaasti puustoa. Päiväkodin, asutuksen ja koira-aitauksen väliin jää noin 10 000 m2 metsäaluetta, jota yhä edelleen voi käyttää ulkoiluun ja päiväkodin tarpeisiin tuossa kyseisellä kohdalla. Koira-aitaus ei katkaise kulkua metsän pohjoisosaan. Koira-aitauksen itäreuna rajoittuu teollisuusalueeseen ja eteläreuna kaavassa ET alueeseen, jonne voi sijoittaa esim. muuntamon tai jonkun muun yhdyskuntatekniikkaa palvelevan
rakennuksen.
Aina kun luonnonalueita korvataan ihmisen rakentamalla alueella, menetetään luontoarvoja. Laitniemen metsäinen puistoalue on osa laajempaa metsäverkostoa, joka ei kuitenkaan katkea tässä kohtaa kokonaan. Puustoa ollaan säästämässä alueella reilusti, joten suojaa jää hyvin ja eläimet pääsevät yhä liikkumaan alueella ja alueen läpi muille metsäalueille. Yksittäisille eläinyksilöille elinympäristön menetys koira-aitauksen takia voi olla merkittävä tappio, mutta lajien laajemman esiintymisen tai säilymisen kannalta vaikutukset jäävät vähäisiksi.

Suunnitelmassa on osoitettu koirien jätöksille aitauksen sisään kannelliset roska-astiat. Pienempiä roskiksia voidaan sijoittaa myös koira-aitaukseen johtavalle puistoraitille.
Kannelliset roska-astiat käydään tyhjentämässä muutaman kerran vuodessa HSY:n huoltoautolla. Näille ajoneuvoille tulee olla riittävän leveä kulkureitti, jotta koira-aitauksen luokse pääsee ajamaan. Pieni polku ei valitettavasti kestä huoltoauton painoa, jolloin metsänpohja rikkoontuisi.

Pidemmältä aitaukseen autolla saapuvat voivat pysäköidä esim. Juvanpuro nimisen kadunvarteen, tai Alajuoksu kadun paikoitusalueelle, josta pääsee tulevaa kevyenliikenteen raittia pitkin koira-aitaukselle. Meluhaittojen osalta voidaan todeta, että koira-aitauksen käyttö on vilkkaimmillaan klo 16 jälkeen ja iltaisin. Koira-aitauksen ja raitin valaistus sammuu 22.00.

Palautteissa oltiin huolissaan valon määrän lisääntymisestä. Valosaasteen minimointi otetaan huomioon alueen valaistussuunnittelussa. Valosaastetta voidaan minimoida käyttämällä kohteeseen sopivaa valaistustehoa ja valitsemalla sellainen valaisinmalli, joka kohdistaa valon keilamaisesti alaspäin, tässä tapauksessa raitin pintaan. Tällöin valoa ei kohdisteta suoraan ylöspäin puiden latvoja kohti tai suoraan sivuille rakennuksia kohti. Lisäksi valaisinpylvään korkeudella voidaan vaikuttaa valon määrän leviämiseen alueella. Käyttämällä matalampia puistovalaisimia puiden latvustoon jää paljon hämärää aluetta. Puistovalaistuksella ei ole todettu häiriötä liito-oravan esiintymiseen tai liikkumiseen. Mahdollinen liito-oravan esiintyminen otetaan huomioon jatkosuunnittelussa.

Tarkemmassa suunnitteluvaiheessa valaistu puistoraitti ja koira-aitaus suunnitellaan siten, että ensisijaisesti vältetään puiden kaatoa ja pyritään kiertämään puita. Joissakin kohdissa tämä ei valitettavasti ole mahdollista, mutta silloinkin kaadettavat puut valitaan harkiten. Nykyistä puustoa säilytetään myös aitausten sisäpuolella. Tällöin asuinalueen ja teollisuusalueen väliselle suojavyöhykkeelle jää reilusti puustoa ja muuta kasvillisuutta. Lisäksi linnustolle, mahdollisille liito-oraville ja muille pieneläimille jää runsaasti puustoa suoja- ja pesäpakoiksi. Puistoraitti suunnitellaan kivituhkapintaiseksi ainoastaan koira-aitauksille asti. Muut metsänpolut jäävät ennalleen.

Koira-aitausta toivottiin Juvanmalmin koirahallien läheisyysteen. Asiaa tutkittiin, esteeksi tuli luontoarvot, korkeuserot, ja hankala pääsy sekä rakennettavuus. Sijainti palvelisi lähinnä autolla koira-aitaukseen tulijoita. Myös Niipperistä tuleville koira-aitauksen on oltava kohtuullisen välimatkan päässä.

Espoon luontotietojärjestelmässä tai Suomen Lajitietokeskuksen havainnoissa ei ole tietoa lepakkohavainnoista tai -alueista suunnitellun koira-aitauksen alueella. Alue, jossa lepakko havainnot on tehty, sijaitsee saman metsäalueen pohjoisemmassa osassa. Juvanmalmin koirahallin länsipuolella.

Kiitos kaikista palautteista!