Keskustelua Sentraalinpellon ja Hyljemäenpellon puistosuunnitelmasta

Alueen äärimmäisen arvokkaat jättimäiset monihaaraiset raidat tulee EHDOTTOMASTI säilyttää. Ne ovat tärkeitä niin liito-oravalle kuin huomattavalle määrälle eliölajistoa. Biodiversiteetin säilyttäminen on tässä maailman tilassa ensisijaisen tärkeää. Biodiversiteetin köyhtyminen on myös ihmiselle PALJON SUUREMPI VAARA kuin ilmastonmuutos. Jos lajisto köyhtyy liikaa, häviää myös ihmislaji.

Baana on mielestäni hulevesienkin kannalta haastavalla alueella turha. Se lisäksi tuhoaa jo nyt tuhoutuvaa lajistoa/luontoa/hiilinielua ja vettä imevää pintaa/juuristoa turhaan. Pyöräily ym. baanaliikenne voidaan ohjata teiden varteen. Ylimääräisiä teitä tulee välttää. Kuusia, leppiä ja haapoja alueella täytyy lisäta liito-oravaa varten. Eritoten Kaitaantien varren nurmiaavikot ja todennäköisesti vieraslajeja olevat pensastot tulee muuttaa kuusikoksi antamaan suojaa liito-oravan lisäksi myös ihmisille/asukkaille melulta, saasteilta ja tuulelta. Alueen eteläpäässä on Kaitaan kartanon siperianpihta-aidasta villiintynyt siperianpihtoja kentän ympäristön metsään, joten niitäkin voisi suosia istutuksissa historiallisessa mielessä ja suojapuustona.

Baana on turha rakentaa keskelle metsää vettä imevää kasvustoa tuhoamaan ja hulevesiongelmallisen alueen vedenhallintaa vaikeuttamaan. Pyöräreitit voidaan ohjata mm. Kaitaantien varteen, missä on jo valmiiksi leveät reitit. Samalla vettäimevän kasvuston määrä/pinta-ala lisääntyy ja jo nyt liian pieneksi kutistunut luontoalue säilyy mahdollisimman suurena. Alueen arvokkaimmat puut ovat suuret, monihaaraiset arvokkaat raidat, jotka ovat eliölajiston kannalta Suomen kolmanneksi arvokkain puu kuusen ja haavan jälkeen. Tammi on runsaslajinen, mutta ei Suomessa niin merkittävässä roolissa kuin nämä muut puut. Istutuksiin täytyykin ehdottomasti saada liito-oravan kannalta kuusia, haapoja ja leppiä sekä raitojakin. Suojaa antavat ikivihreät puut täytyy istuttaa suojaa vaativiin paikkoihin kuten Kaitaantien reunaan ja alikulun lähelle. Siellä ne antavat luonnolle ja ihmisille suojaa tuulelta, tuiverrukselta, sateelta, melulta ja saasteilta. Liito-oravaa varten haapojen ja kuusien pitäisi sijaita lähellä toisiaan ja istuttaa mahdollisimman suurina taimina sekä huolehtia niiden pärjäämisestä. Viherkäytävän/liito-oravien ym. eläinten kulkureitillä tulee olla suojakasvustoa. Vieraslajeja ei tule suvaita esim. pensaissa, mutta siperianpihdan villiintynyt esiintymä kentän ympärillä olisi hyvä huomioida ehkä tässä suunniteltavalla alueellakin. Se on myös hyvin suojaa antava puu ja jäänne Kaitaan kartanon istutuksista. Metsää=hiilinielua=biodiversiteetin runsastajaa täytyy suosia mahdollisimman paljon. Nurmikkoaavikoita, hiekka/kivettyjä/asvaltoituja kenttiä tulee välttää sekä luonnon että viihtyvyyden sekä hulevesien hallinnan takia. Puut ovat hyviä imemään hulevesiä, minkä tietää jokainen, joka on pihastaan liikaa esim. koivuja kaatanut.

Kiitämme Sentraalipellon ja Hyljemäenpellon puistosuunnitelmasta saaduista palautteista.
Palautevastauksissa korostui huoli ja vastustus esitetystä pyöräilybaanasta, palautteessa nousi myös esille valaistujen, turvallisten ja talvisin aurattavien kulkureittien merkittävyys koululaisille. Ekologisen yhteyden parantamiseen ja säilyttämiseen Hannusmetsän suuntaan toivottiin riittävää ja kestävää ratkaisua sekä hulevesien ohjaaminen niin, että ei synny tulvariskiä rakennettuun ympäristöön. Kulkureittien valaistuksesta oli myös toive, että sitä ei esitetä. Muun rakennetun ympäristön ja lisärakentamisen myötä tulee olemaan jo sen verran valoa, että se häiritsee yöeläimiä kuten lepakoita ja liito-oravia.
Suunnittelun ohjausryhmä päätti esittää, että pyöräilybaanaa ei esitetä Sentraalipellon ja Hyljemäenpellon puistosuunnitelmassa, koska pyöräilybaana on jo esitetty hyväksytyssä Hyljetien katu- ja puistosuunnitelmassa 16.10.2017 (6844/016).
Koululaisille ja muulle kevyelle liikenteelle on esitetty valaistu, turvallinen ja talvisin aurattava reitti Iivisniemen koulun tontin koillisreunalta Hyljetielle, jossa alustavan aikataulun mukaan vuoden 2022 aikana rakennetaan suojatie sekä kadun länsireunaan jalkakäytävä Kaitaantielle päin ja muutetaan itäreunalla oleva yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie erotelluksi.
Valaistuksen osalta tutkimme mahdollisuutta käyttää valaisimia, joissa on liiketunnistimet ja yöaikana himmennystä niin että valaistus himmenee esim. 50 % tasoon keskiyöllä.
Ekologinen yhteys kohti Hannusmetsää on esitetty tässä puistosuunnitelmassa säilytettäväksi ja parannettavaksi. Ekologisen yhteyden painopiste on esitetty puiston länsipuolelle, jossa puistosuunnitelmassa on esitetty täydentäviä monilajisia puuistutuksia.
Puiston hulevedet kertyvät laajalta alueelta ja erityisesti puiston pohjoisosa on kostea. Djupsundsbäckenin kaupunkipuron tulvakuormaa ei voida kasvattaa. Lisäksi puiston pohjoisreunalla olevan raitin rumpuun on asennettu takaisinvirtauksen esto, joka suojaa Sentraalipellon puistoa ympäröiviä kiinteistöjä tulvilta. Puistosuunnitelmassa esitämme lammikoitumistilavuutta niitä tulvatilanteita varten, kun takaisinvirtauksen eston luukku on kiinni ja vesi ei pääse virtamaan normaaliin tapaan Djupsundsbäckenin puroon.
Uudet kerrostalokorttelit lisäävät hulevesien määrä puistossa, minkä vuoksi puistoon lisätään viivytyskapasiteettiä hulevesipainanteilla. Hulevesipainanteet liitetään puiston nykyiseen ojaverkostoon.