Siirry sisältöön

Ota kantaa sote- ja maakuntauudistusta koskeviin lakiluonnoksiin

Kysymysmerkki 129
Kysely | Sosiaali- ja terveysministeriö
Kysely on päättynyt

Hallitus julkisti 29. kesäkuuta useita lakiluonnoksia, joilla on tarkoitus toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä perustaa uudet maakunnat. Paketti koostuu useista laeista, jotka ovat vielä luonnoksia. Sen tärkeimmät lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki ja maakuntien rahoituslaki. Valmisteltu lakikokonaisuus ei sisällä varsinaisia valinnanvapauden toteuttavia säännöksiä, mutta valinnanvapaus on otettu valmistelussa huomioon.

Täällä voit antaa palautetta lakiluonnoksista. Lakiluonnoksissa on useita kohtia, jotka täydentyvät vielä kesän ja syksyn aikana ja lakiluonnokset myös käännetään ruotsin kielelle kesän aikana. Asian yhteiskunnallisen merkittävyyden ja yleisen kiinnostavuuden vuoksi lakiluonnokset halutaan kuitenkin tuoda julkiseen keskusteluun jo nyt.

Hallituksen esitysluonnoksen valmistelu jatkuu kesän ajan. Hallituksen esitysluonnos valmistuu ja se lähetetään viralliselle lausuntokierrokselle elokuussa. Lausuntokierros toteutetaan suomeksi ja ruotsiksi. Tämän jälkeen hallitus päättää lopullisesta esityksestään ja antaa sen eduskunnalle.

Nyt julkaistuun aineistoon voi ottaa kantaa jo ennen lausuntokierrosta tällä kyselyllä. Kyselyyn annetuista vastauksista laaditaan yhteenveto syyskauden 2016 aikana ja vastauksia hyödynnetään hallituksen esityksen viimeistelyssä. Mahdolliset liitetiedostot sekä kysymykset voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen:alueuudistus@stm.fi

Lakiluonnokset ja niihin liittyvät aineistot ovat sivulla http://alueuudistus.fi/lakiluonnokset

Vastausaikaa on 5.8.2016 saakka. Sosiaali- ja terveysministeriö käsittelee vastaukset nimettöminä.

Tausta

Suomeen on tarkoitus perustaa 18 maakuntaa, joilla on omat vaalit ja valtuustot. Vuoden 2019 alusta alkaen maakunnat järjestävät kaikki alueensa julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä. Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan. Kunnilla ei jatkossa ole enää vastuuta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä tai rahoituksesta.

Hallitus julkaisi 29.6.2016 osia hallituksen esitysluonnoksesta, johon sisältyvillä laeilla on tarkoitus muun muassa perustaa uudet maakunnat sekä säätää maakuntien hallinnosta ja taloudesta, siirtää järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista kunnilta maakunnille, säätää maakuntien saamasta rahoituksesta, rahoituksen keräämisen veroperusteista, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta sekä omaisuusjärjestelyistä.

Osana uudistusta valmistellaan valinnanvapauslainsäädäntö. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta yksinkertaistetaan. Valinnanvapautta ja monikanavaisen rahoituksen valmistelua koskeva lainsäädäntö valmistellaan erikseen ja toimitetaan lausunnoille loppuvuodesta.

Maakuntien muita kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä valmistellaan erillisessä lakivalmisteluhankkeessa valtiovarainministeriössä. Nämä lakiluonnokset eivät sisälly 29.6.2016 julkaistuun aineistoon. Niitä koskevat lakiluonnokset julkaistaan myöhemmin ja niistä järjestetään erillinen lausuntokierros. 

Perustiedot

Päättynyt: 7.8.2016

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Kyselyn pakolliset kysymykset on merkitty (*) tähtimerkillä.

Vastaukset
  • kuntalainen/palvelujen käyttäjä 70 / 129
  • sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen (työntekijä, esimies tai johtaja) 55 / 129
  • hallintovirkamies 11 / 129
  • poliittinen päättäjä 8 / 129
Vastaukset
  • Kyllä 23 / 129
  • Ei 91 / 129
  • Ei kantaa 9 / 129
Vastaukset
  • Kyllä 24 / 129
  • Ei 81 / 129
  • Ei kantaa 18 / 129
Vastaukset
  • Varsin tasapainoinen paketti. Vaikutusten arviointi (esim. SOVA-laki) puuttuu vielä ohjelmaprosesseista.

  • Uudistuksen tavoite tulisi olla parhaan mahdollisen sosiaali- ja terveydenhuollon tarjoaminen ihmisille. Tämän voi järjestää mikä hallinto tahansa kunhan ihmisten oikeudet ovat siten taattu. Sen saavuttaminen ei ole syytä tehdä hankalammaksi tai kalliimmaksi kun parhaan mahdollisen sosiaali- ja terveydenhuollon tarjoaminen edellyttää. Maakunnat luo ylimääräisen hallintotason johon ei ole tarvetta sosiaali- ja terveydenhuollon tarjoamiselle. Sen sijaan uusi hallintotaso syö resursseja palveluista ja paikallis- sekä keskushallinnosta, ja monimutkaistaa ne. Täten varantuu julkishallinnon toimivuus ja ihmisten ymmärrys sen toiminnasta (mikä on epädemokraattista). Maakuntien hallinto pitäisi hylätä ja sosiaali- ja terveyshuolto suunnitella omien edellytyksien perusteella.

  • Palveluja on pakko keskittää ja johtaa yhteisen laatujärjestelmän pohjalta. Liian suuret alueet, liian monta osaa ei toimi

  • Känner för dåligt till, emdast mediernas råddiga ptergivning att tillgå

  • SOTE järjestämislakiluonnos ei huomioi Suomen korkeakoulujärjestelmän kokonaisuutta riittävällä tavalla. 12 itsehallintoalueen ja 5 SOTE- alueen kehittämisessä, tutkimustoiminnassa ja henkilöstön osaamisen vahvistamisessa tarvitaan myös ammattikorkeakoulutasoista osaamista. Lakiluonnoksen pykälissä puhutaan vain "ylopistollisesta " koulututuksesta. Ja tämä ei ole riittävä ilmaisu. Sen sijaan pitäisi puhua joko yliopisto- ja ammattikorkekoulutasoisesta osaamisesta /tai korkeakouluosaamisesta.

    Ammattikorkekoulut kouluttavat sote alan/hoidon ammattilaisia/asiantuntijoita (sairaanhoitajat, kätilöt, fysioterapeutit, sosionomit yms.) sekä ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa henkilöitä, jotka ovat kelpoisia julkisiin virkoihihn, joihin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulujen tuottama osaaminen, ja TKI- toiminta on tunnistettava ja otettava käyttöön tässä uudistuksessa. Myös pykälätekstissä näkyvällä tavalla.

  • Palveluja on pakkokin keskittää päästäksemme kustannustehokkaaseen lopputulokseen. Silti esitetty malli on vasta raakile. Ei ole hyväksi tehdä sinnepäin jos näinkin suuresta kokonaisuudistuksesta on kysymys. Turha kiire pois ja vielä kertaalleen harkinnan alle jättämättä mitään pois. Maksupuolta kuin byrokratiaan tulisi kiinnittää vieläkin huomiota.

  • Maakunnat joutuvat pakkorakoihin velvollisuuksiensa kanssa, kun rahoitus ei ole omasta takaa. Lisäksi pakollisien sote-menojen määrästä ei ole mitään takeita, jos tiettyjä palveluja tuottavat hintakilpailulla monopoliasemaan päässeet yksityiset yritykset, joilla velvollisuus tuottaa voittoa.

  • En perustele lakiesityksiä ennenkuin ne on tulleet voimaan. Yksi asia ihmetyttää, kun valtion verorahoja aletaan jakamaan ulkolaisten sijoittajien omistamille terveysyrityksille. Siihen meidän verorahat uppoavat, ja mahtaako edes riittää? Se pandoran lipas ei sulkeuden enää sen jälkeen. Köyhien terveyspalvelut karkaavat näkymättömiin, hintojen noustessa.t. Hannu.

  • Lain valmistelun perusteluosat ovat HYVIN puutteellisia HYVIN monien seikkojen osalta.

  • Lakipaketti on kattava kokonaisuus, paljon yksityiskohtia on kuitenkin vielä ratkaisematta.
    Valinnanvapaus on asia, joka huolestuttaa eniten. Miten vältetään se, että yksityiset palvelutarjoajat teettävät eriliasia, usein tarpeettomiakin labrakokeita vaan lisätäkseen liikevaihtoaan? Lääkärit johtajina ovat ajaneet julkisen sektorin palvelut siihen jamaan, että lääkärinaikoja ei saa ja on turvauduttava yksityiseen sektoriin. Nämä samat ihmiset varmistavat nyt uudistuksessa omalle ammattikunnalleen ehtymättömän rahanlähteen. Valinnanvapautta on mietittävä tosi tarkkaan.

Vastaukset
  • Kyllä 14 / 129
  • Ei 93 / 129
  • Ei kantaa 14 / 129
Vastaukset
  • Kyllä 17 / 129
  • Ei 78 / 129
  • Ei kantaa 26 / 129
Vastaukset
  • Miten laki huomioi esim. ammattikorkakouluopiskeljoiden terveydenhuollon, jota ei nykyisellään ole järjestetty yhdenvertaisesti yliopisto-opiskelijoiden kanssa (esim. YTHS olisi tässä hyvä ja mahdollinen ratkaisu)? Laissa sanotaan nyt näin; Maakunta, jonka alueella oppilaitos sijaitsee, on velvollinen järjestämään opiskeluterveydenhuollon palvelut kaikille
    oppilaitoksen opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta.".
    Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto on SOTE- uudistuksessa järjestettävä yhdenvertaisesti kuntoon..

  • Maakunnat eivät nykyrajoin ole mitenkään järkeviä.

  • Maakuntien määrä olisi voinut olla pienempi väestömäärältään näin vähäisessä maassa.
    Henkilöstön asema on kuvattu hyvin, mutta melko sekava on tilanne: osa menee maakunnan laitoksiin ja osa yhtiöihin?

  • Sote on suurin kuntauudistus mitä Suomessa on nähty pitkään aikaan. Maailmanlaajuisen urbanisoitumisen myötä koen että syrjäseutujen palvelujen kaikkoaminen isompiin keskuksiin on joka tapauksessa vääjäämätöntä, joskin valitettavaa osalle kansalaisista. Olisin toivonut, että kunnat olisivat voineet itse päättää mihin sote-alueeseen haluaisivat kuulua ilman poliittista ohjausta. Maakuntia olisi voinut olla vähemmän.

  • Esim. Uusimaa on melkoinen mammutti, jos pääkaupunkiseudulle ei tule omaa pakettia.

  • Mielestäni asiassa on edetty lääkärijohtoisesti ja unohdettu muut ammattiryhmät. Sairaanhoitajat ovat suurin hoitoalan ammttiryhmä ja myös heidän ja muidenkin henkilöstöryhmien ääni tulee saada kuuluviin. Henkilöstön asema uudistuksessa on jäänyt hyvin epäselväksi.

  • En ymmärrä YTHS:n erityisasemaa, kun vertaa ammattikorkeakouluopiskelijoihin. Hoitohenkilökunnan asema ja asiantuntemuksen huomiointi on ollut heikkoa lääkärijohtoisessa valmistelussa.

  • Bättre med vårdare med högre lön än ökad byråkrati och större områden.

  • Viittaan hallituksen yleiseen penseyteen ja säästövaateisiin työntekijöitä kohtaan.

  • Henkilöstön asema on epäselvä, mihin ryhmään kuulutaan nyt ja tulevaisuudessa.

Vastaukset
  • Kyllä 11 / 129
  • Ei 70 / 129
  • Ei kantaa 41 / 129
Vastaukset
  • Ehdoton vaatimus kaikille toimijoille on maksaa verot sinne missä palvelut tuotetaan. Muut järjestelyt romuttaa tasapuolisuuden

  • Säädösluonnokset ovat asialliset, mutta toimeenpanossa on oltava tiukkana, että kunnat eivät rahasta tarpeettomien kiinteistöjen vuokrilla sote-puolta.

  • Kuntien tyhjäksi jäävien toimitilojen kustannukset katetaan käsittääkseni yhteisin verovaroin, kun kustannukset ovat aiemmin olleet ao. kunnan vastuulla. Tämä on hankala asia. Lisäksi kuntataloudessa sosiaali- ja tervepalveluihin kohdistuvat varat ja velat ovat olla yllättävän vaikeasti määriteltävissä.

  • Jää lukematta, toivottavasti kuntien kontolle ei kuitenkaan jää mitään tyhjien rakennusten reserviä, joiden tilalle maakunta rakennuttaa uudet tilat.

  • Palveluntuottajien tulee sitoutua veronkantoon siellä missä palvelu tuotetaan.

  • Specialistvård måste centraliseras så att en viss volym säkrar kvaliteten men den svenskspråkiga befolkningens intressen måste beaktas. Skärgårdens särskilda problem med att befolkningen varierar över året måste också beaktas.

  • Selkeintä olisi siirtää kuntien ja kuntayhtymien omaisuus uudelle kiinteistöosakeyhtiölle. Kunnat saisivat vastikkeeksi yhtiön osakkeita. Kiinteistöjen arvostus tasearvojen mukaan. Yhtiö sitten hoitaisi tarpeettomiksi jääneiden kiinteistöjen realisoinnin. Tällä tavalla kaikki kunnat olisivat tasa-arvoisessa asemassa. Oy Kunta-Senaatti Ab?

  • Miksi pitää siirtää kaikki ensin maakunnalle ja sitten vuoden kuluessa erikseen yhtiöille? Hyvä asia on se, ettei turhia varainsiirtoveroja peritä. Juristeille taataan töitä turhien tuplasiirtojen kanssa.

  • Verot maksettava sinne missä palvelu tuotetaan.


Vastaukset
  • Kyllä 101 / 129
  • Ei 15 / 129
  • Ei kantaa 5 / 129
Vastaukset
  • Kun kerran maan hallitus niitä perustaa niin kyllähän valtion niitä pitää rahoitta. Ei veroastetta voi korottaa eikä kustannukset langeta paikallissshallinnolle pelkkään byrokratian lisäämisen vuoksi. (Itse asiassa, Juha Sipilä voisi rahoittaa ne omasta taskustaan.)

  • Koko maakuntaporras on täysin turha lisärasite. Palvelut olisi järjestettävissä valtion rahoituksella valtion toteuttamina ilman maakunnallisia tuotantoyhtiöitä ja muita varsinaisesta ydintehtävästä raha aitselleen lypsäviä tahoja.

  • Maakuntien rahoitus kuuluu valtiolle jos kerta sellainen byrokratia pitää ehdottomasti saada

  • Rahoitus kuuluu valtiolle. Maakunta-ajatus on pitkälti turha ja tarpeeton kuluja kasvattava taso.

  • Valtio perustaa kansalaisilta kysymättä, ei siis epäselvää etteikö sen tulisi myös maksaa.

  • Tämä on asiallinen ratkaisu. Huolestuttaa vielä tämä pääkaupunkiseudun ratkaisu, onko tulossa joku erilainen kuvio? Siitä ei puhuta lakiluonnoksissa mitään. Alueen asukkaana toivon, että ratkaisussa ei päädyttäisi nykyiseen malliiin vaan mentäisiin reippaasti samaan malliin kuin muissakin maakunnissa. Kotikaupungissa SOTE- palvelut ovat heikot ja haluaisin ne sellaisiksi, kuin maaaseudulla on: laajempi valikoima palveluja ja lyhyemmät jonotusajat.

  • Soten asiakasmaksut eivät saa nousta, koska jo nyt ne ovat liian korkeat tehtyjen päätösten jälkeen. Myös lääkekorvaukset ovat vähävaraislle liian korkeat. Maksukyky on otettava huomioon asiakasmaksuissa nykyistä paremmin.

  • Valtio voisi suoraan ottaa haltuun sotepalvelut nykyisillä toimijoilla, eikä luoda uutta maakuntahimmeliä. Keskustalainen aluepolitiikka haisee ja pahasti. Valtio on oikea rahoittaja.

  • Koko maata ei voi pitää asuttuna ja palveluita tulee keskittää.

  • Små kommuner och landskap har ingen möjlighet att betala.

Vastaukset
  • Julkiset palvelut tulee turvata, valinnanvapaus-asian keskeneräisyys ja epäselvyys on iso ongelma.

  • Ehdoton vaatimus, että kaikilla on yhteiset laatukriteerit, missä kuvataan mitä palvelujen järjestämiseltä ja niiden sisällöiltä vaaditaan. Palvelusetelit käyttöön. Miten turvataan uusien yritysten alalle pääseminen? Palveluntuottajien auditointi ehdoton kriteeri. Laatuvastuu.

  • Valfriheten ör ju säkert formulerad i varje medborgares huvud, vi kommer ju inte att få en valfrihet som ör jämförbar med tex arb plats hälsovården utan ett hårt avskalat begränsat paket som till sin. Nivå är samma som offentliga (jmf labbprov, magnetrtg mm. Som provata trugar på en medan offentliga bromsar)

  • Terveys- ja sosiaalipalveluista ei saa tehdä yksityisen voitontavoittelun työkaluja kuten nyt on tapahtumassa.

  • terveys ja hoivapalvelut julkisina ei yksityisinä. Siinä sitä säästöä syntyy

  • SOTE- järjestämislaissa korostetaan maakuntien yhteistyötä, joka on hyvin perusteltua. Koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistyömalleissa on huomioitava 18 itsehallintoalueella toimivat ammattikorkeakoulut osaamisen kehittäjinä, verkostojen rakentajina, ja TKI- toimijoina. Ammattikorkeakoulujen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu ammatillisesti painottunut korkeakouluopetus, sekä työ- ja elinkeinoelämää kehittävä sovelta tutkimus., sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminta.

    SOTE- alan ammattikorkeakouluopiskeljoiden harjoittelusta aiheutuvat kustannukset ovat tällä hetkellä kokonaan ammattikorkeakoulujen maksamia, yhteensä npoin 7 milj. euroa vuonna 2015. Nyt pykälissä puhutaan vain yliopistollisen koulutuksen koravauksista, ja ammatillisista erikoistumiskoulutuksista. Tämä ei ole riittävä, vaan pykälään lisättävä myös ammattikorkeakoulujen koulutuskorvaukset. Kulukorvausta on siis laajennettava koskemaan myös terveys, - ja hoitoalan ammattikorkeakoulutuksen käytönnön harjoittelua. Näistä ammattikorkeakoulutukseen liittyvistä koulutuskorvauksista on säädettävä uudessa järjestämislaissa, niin että harjoittelusta aiheutuvat kustannukset huomioidaan sote- rahoituslaissa. Joko niin, että STM kompensoi kustannukset suoraan ammattikorkeakouluille, joilla on SOTE- alan koulutusvastuita, tai vastaavan harjoittelusta ainheutuva kustannus lisätään OKM:n kehykseen, josta se voidaan ohjata alan koulutusvastuullisille ammattikorkeakouluille.

    36 § Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminta maakunnassa; kehittämistoiminnan organisoinnissa ja resurssoinnissa on huomioitava myös ammattikorkeakoulujen monialainen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta uudenlaisten palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä. Nyt lain "kehittämispykälissä" ei oteta riittävästi käyttöön ammattikorkeakoulujen osaamista. Ammattikorkekoulut ovas Suomessa valtion rahoittamia., joiden koulutus- ja TKI- osaaminen on käytettävissä palvelujen uudistamisessa, ohjaamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä.

    Valtion korvaus tutkimustoimintaan; tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta huomioitava myös valtion korvaus ammattikorkakouluissa tehtävään SOTE-alan soveltavaan tutkimukseen. Käytännössä tutkimustoimintaa tehdään usein poikkitieteellisissä ja monialaisissa tutkimusryhmissä, joissa on tutkijoita/kehittäjiä sekä yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektoreilta. Tämä huomioita lain perusteluissa tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta. Palveluinnovaatioita tarvitaan SOTE- uudistuksen eteenpäin viemisessä.

    Lain muotoilua täsmennettävä mm. koulutuskorvausten osalta ja niissä osissa jossa käytetään vain ilmaisua "yliopistotasoinen". Ilmaisussa vain "yliopistotasoinen koulutus", tulee olla korkeakoulutasoinen tai yliopisto ja ammattikorkeakoulutasoinen koulutus. (jolloin huomioi Suomen virallisen korkeakoulujärjestelmän, johon kuuluvat sekä yliopistot ettäa ammattikorkeakoulut). Näin ollen mm. SOTE- alueiden koulutussopimuksia laadittaessa on huomioita myös ammattikorkeakoulutuksen osaaminen.

    Samoin laissa puhutaan vain " Yliopistotasoisesta SOTE-alan tutkimuksen rahoituksesta"; täsmennettävä koskemaan myös ammattikorkeakouluista tehtävää soveltavaa tutkimusta, jolloin käsitteenä "Korkeakoulutasoinen SOTE- alan tutkimuksen rahoitus".

  • On selvää, että julkisia palveluja tarvitaan. Valinnanvapaus tuo väistämättä kysymyksen ollaanko oikeasti ajateltu loppuun asti. Luodaan järjestelmää, jossa kustannukset vain kasvavat entisestään. Omavastuiden kasvattaminen vie taatusti siihen, ettei pienituloisimmat lähde hoitamaan itseään kuin äärimmäisessä hädässä ja silloin ollaankin jo toisessa hintaluokassa. Järjestelmä on epäreilu ja sen takana ei voi mitenkään seistä.

  • Integraation toteutumisen tavoitteet selkeästi esille. Kuka vastaa integration toteutumisesta.

  • Sosiaali- ja terveyspalvelut pitää olla julkiset, ei veroeuroja bisnesmiesten ja -naisten kukkaroon, vaan yhteiset varat yhteiseen hyvään. Veroja ei makseta sitä varten, että niitten käyttö menee osakeyhtiöihin ja julkisen vallan valvonnan ulottumattomiin, eikä kansalaisella ole mitään mahdollisuutta oikeasti silloin valita, kun palvelut ovat tilkkutäkki. Nyt järki käteen ja bisneskonsultit pois niin Sote- kuin maakuntauudistuksesta. Miten tämä on voinut edetä näin pitkälle, ilman että ihmiset tajuaisivat tämän tilanteen? Pimittämällä päästään pitkälle?

  • Työterveyshuollon järjestämisvastuun siirtyminen maakunnille saattaa aiheuttaa lakisääteisten työterveyspalvelujen kaikkoamisen pienempien kuntien alueelta.

Vastaukset
  • Yksi aluehallintovirasto on maakuntien rinnalla hyvä ja kustannustehokas ratkaisu. Tiettyjä EU-vastuuta sisältäviä tehtäviä ja valtioneuvoston päätökseen johtavia asioita kannattaa vielä harkinta uudelleen. Tällaisia on esimerkiksi vesiin liittyvissä direktiiveissä (ns. 3D), joista EU- ja valtakunnan tason tehtävät kannattaisi siirtää aluehallintovirastoon (toissijaisesti ympäristöministeriöön).

  • Haudatkaa se.

  • Täysin turha keskustan valtapyrkyporras lisäämään turhaa byrokratiaa. Maakuntamallin saa valaa jaloistaan betoniin ja haudata Atlantin syvimpään kohtaan työreformin rinnalle

  • Byrokraatit laativat byrokratiaa lisää

  • Parasta olisi olla tekemättä sopii niin tälle asialle kuin niin monille tämän hallituksen "hankkeista". Tämä edelleen tulee rapauttamaan maatamme.

  • Ei ollan

  • Miten varmistetaan se, että palvelut oikeasti tulevat samantasoisiksi eri puolilla maata ja miten varmistetaan, että tieto siirtyy asiakkaan mukana. Nyt joudun hakemaan tietojasähköisesti monesta paikasta: Kannasta, Kaupungin omista kansioista ja kahdelta eri yksityiseltä toimijalta: toinen työterveyshuolto ja toinen yksityinen vapaa-ajanvakuutus.
    Kuntien ja maakuntien tehtäviä on vielä selvitettävä. Ei saa jäädä päällekkäisiä.

  • Pienituloisten sotepalvelut on turvattava. Velvoittava pykälä soten asiakasmaksujen perimättä jättämisestä vähävaraisilla. Nyt asiakasmaksulaissa olevaa vastaavaa pykälää ei pahemmin sovelleta. Päätöstä perimättä jättämisestä ei pidä jättää yksittäiselle sosiaalityöntekijälle, vaan asianomainen lautakunta (vasta) päättää kriteerit. Ks. Turun päätös, jossa vähävaraiset ryhmät on vapautettu terveyskeskusmaksuista.

  • Aikamoista himmeliä olette luomassa.

  • Behövs inte

Vastaukset
  • Uudet pykkäleet kiiti

  • Muutokseen tulee menemään niin paljon rahaa, ettei kokonaissäästöä nykytilanteeseen verrattuna saada kuin joskus 20v. päästä. Silti palvelut ja työntekijöiden asema tulee heikkenemään.

  • Voimaanpano tulee takkuamaan, lopputulos ei ole toivotun kaltainen.

  • Kruunupyyn kunta tulis heti siirtää kuuluvaksi Keski- Pohjanmaan maakunnan alle, koska suuri osa kunnan asukkaista haluvat näin. Nyt Kruunupyy on väärässä maakunnassa.

  • Kiirehtivän jalka astuu harhaan... Ei tarvitse ajaa uutta Sotea kuin käärmettä pyssyyn tiukalla aikataululla, kyllä seuraava hallitus keksii taas uutta, joten annetaan nyt kaikkien olla äänessä asian suhteen. Olihan se töppäys, ettei oppositiolla ollut osallisuutta näihin hallituksen kaavailuihin. Ei koko kansa ole nykyisen hallituspuolueiden kannattajia. Kyllä kaikkien mielipidettä täytyy kuunnella, se on sitä demokratiaa.

  • Omöjligt att säga, då inte allt material, går att läsa via hemsidans filer och svarstiden, ändast är några dagar till, då denne enkät, publicerades via adressen www.fduv.fi först idag.

  • Henkilöstön näkökulmasta on kohtuullista turvata lisäeläketurva voimaanpanolain 15 §:n mukaisella tavalla.
    Kustannusvastuu lisäeläkkeistä tulee kuitenkin kattaa valtion varoin, jotta maakunnallisille yhtiöille ei tule katettavaksi vastuita, joita niiden kilpailijoilla ei ole.

  • Vaikea tästäkin sanoa tiedostojen lukumahdollisuuden puutteellisuudesta, sekä lyhyestä vastausajasta johtuen.

Vastaukset
  • Kansalle fyrkka niin että pyysytään elämään

  • Lainsäädännöstä ei ihan auennut, että miten varmistetaan se, ettei yksittäisen kansalaisen veroprosentti nouse.

  • Maakuntia voi kai rahoittaa muullakin tavoin kun pelkästään valtion tavoin

  • Muutokseen tulee menemään niin paljon rahaa, ettei kokonaissäästöä nykytilanteeseen verrattuna saada kuin joskus 20v. päästä. Silti palvelut ja työntekijöiden asema tulee heikkenemään.

  • Perustettava maakuntien kehitys- tai keskuspankki, joka voi laskea liikkeelle joukkovelkakirjoja.

  • Jos säästöjä tavoitellaan, niin taitaa uudet maakunnat olla turhan byrokraattisia ja monipolvisia että säästöä syntyisi. Onhan se nähty, että byrokratialla on taipumusta kasvaa valtaviin mittoihin. Paperinpyörittäjiä tunnutaan kaivattavan, eikä monessa päätöksentekoelimessä yhtäaikaa toimivilla ole aikaa / halua perehtyä yksilöllisiin seikkoihin.
    Susi taitaa tulla...

  • Svårt att säga av ovannämnd orsak, gällande kort svarstid och -oändamålsenliga filer.

  • Klassinen vähemmällä enemmän -puhallus. Vaikea uskoa, että maakunnat pystyvät vuodesta 2019 alkaen organisoimaan sote- ja terveydenhuollon niin tehokkaasti, että säästyneillä kustannuksilla maksettaisiin edes massiivista organisaatiomuutosta saatika sitten päästäisiin tavoiteltuihin säästöihin.

  • Maakuntien rahoitus tulee toteuttaa antamalla maakunnille itsenäinen verotusoikeus aidon maakunnallisen itsehallinnon tukemiseksi.

  • Lakipaketissa on esitys, jossa voimalaitosten kiinteistöveroa esitetään siir-rettäväksi osittain verotulojen tasaukseen. Esityksen perusteluissa tode-taan, että kuntien verotulossa kunnallisveron painoarvo pienenee, kiinteis-töveron ja yhtei¬söveron suhteelliset osuudet puolestaan kasvavat, joten osa kiinteistöverosta esitetään otettavaksi ta¬sauksessa huomioon. Voimalai¬tosten osalta tasauksessa käytettäisiin jatkossa yleistä kiinteistöveroprosenttia, voi¬malaitosprosentin sijaan.
    Voimalaitosten kiinteistöverohyödyn jakaminen laajemmalle alueelle kuin voimalai¬tosten sijainti¬paikkakunnille ei ole perusteltua, koska tasausjärjes-telmän kautta voi¬malaitosveron tuotto jakaantuisi voimalaitoksen vaikutuk-sista ja vaikutusalueesta riip¬pumattomalla tavalla. Vesivoimalaitospaikka-kunnilla säännöstelystä ai¬heutuneet hai¬tat ovat olleet huomattavat ja ovat aiheuttaneet kustannuksia kunnille. Voimalaitosten sijoituskuntien rooli laitosten toteutumisessa on ollut ratkaiseva. Kuntien merkitys ja vaikutusmahdollisuudet laitosten sijoittumiseen syntyvät kaavoituksen, rakennuslu¬pien sekä joissain tapauksissa myös ympäristölupien käsittelyn kautta.
    Voimalaitosten kiinteistöveron siirtäminen osittain verotulojen tasauk¬seen on margi¬naalinen asia muille kunnille, mutta oleellinen niille kunnille, joiden alu¬eella sijaitsee valtakunnallisesti vesivoiman tuottamisen kannalta merkittäviä voi¬malaitoksia. Kun¬nan talouden näkökulmasta kiinteistövero ei kärsi suhdannevaihteluista kunnallisve¬ron tapaan, lisäksi se on hallinnollisesti yksinkertainen eikä veropohja siirry ulko¬maille. Kuntaliiton mukaan kiinteistövero onkin hyvä ja tehokas paikallishallinnon veromuoto ja sitä tulee edelleen kehittää.

    Esityksen mukainen voimalaitosveron osittainen huomioiminen muuttaisi ainoastaan valtionosuuksia saajien välillä, mutta ei lisäisi kerättävää kiin-teistöveromäärää eikä muuttaisi valtion osuutta. Näin ollen esitys ei ole pe-rustelu myöskään valtiontalouden tilanteen näkökulmasta.

    Lainsäätäjän tarkoituksena on alun perin ollut turvata voimalaitoskuntien taloudellista asemaa pysyvällä järjestelyllä (Kiinteistöverolaki 14 §). Tämä menettely tukee sitä näkemystä, että voimalaitosten sijaintikunnille on haluttu periaatteelli¬sesti turvata ta¬loudellinen hyöty kaikissa tilanteissa menetelmästä riippumatta.

Vastaukset
  • Tulossa kaikkien himmeleiden äiti. Mihin unohtui se alkuperäinen tavoite?

  • Iso paketti, mutta hyvä saada nähtäväksi ennemmin kuin myöhemmin. Vaikutusten arviointeihin kiinnitettävä erityistä huomiota.

  • Aineisto ei löydy yllä olevasta osoitteeetsa: "Lakiluonnokset ja niihin liittyvät aineistot ovat sivulla alueuudistus.fi/lakiluonnokset". Sivulla [https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/71/osallistuminen/146/kysely/alueuudistus.fi/lakiluonnokset] lukee vaan että
    "404 | Sivua ei löytynyt
    Voit siirtyä eteenpäin päävalikon linkeistä."

  • Paha arvioida kun aineisto on kätketty perinteisen 404 errorin taakse.

  • Korjatkaa tuo linkki tuolle alkuun.
    Piti hakea googlettamalla että selvisi mistä kyse... Mutta näinhän se on, ette halua meidän kansalaisten mielipiteitä asioista

  • Laaja paketti ja se herättää enemmän huolta kuin mitään muuta. Paljon tekstiä ja joissakin kohdissa tulkinnanvaraa on liiaksi. Vaikea sanoa miten tämä kaikki voisi edes toimia 2019. Tämänkaltaisessa asiassa ei pitäisi vain toivoa kaiken onnistuvan,mutta heikennykseltä ja byrokratian kasvulta tämä kiistämättä näyttää eli Kreikan tiellä mennään?

  • Hallitu alas ja sassin

  • Asiaa tuntemattomien poliitikkojen kyhäelmä.

  • Olisin kaivannut lyhyempiä yhteenvetoja eri asioista, kuitenkin niin, että selvityksestä kävisi ilmi faktat. Veroesitys oli lyhyt, mutta siitä ei käynyt ilmi, kuinka asia hoidetaan annetuilla reunaehdoilla.
    Valinnanvapauden toteuttaminen on keskeinen asia, siitä lisää tietoa.

  • Liittyy osin tulevaan lainsäädäntöön, mutta miten varmistetaan että julkisen ja yksityisen palveluntuottajan tasavertainen kohtelu sekä hoitotyössä että julkisuusvaateissa yms.? Huonoimmassa tapauksessa vaikeimmat/kalleimmat tapaukset jäävät julkisen puolen tuottajien viimekäden vastuulle ja yksityinen puoli saa tuottaa rahakkaita palveluita ei-monisairaille henkilöille. Merkittävimmät muutokset perusteluineen ja vertailu nykylainsäädäntöön pähkinänkuoressa mistä olisi ollut linkki ao. pykälään jos siitä kaipaa lisätietoja.