Siirry sisältöön

Avoin kommentointi

Puhekupla 32
Keskustelu | Espoon kaupunki
Keskustelu on päättynyt

Tervetuloa keskustelemaan suunnitelmaluonnoksen sisällöstä! Tähän keskusteluun voitte antaa palautetta, esittää kysymyksiä ja kommentteja maanantaihin 18.4.2022 asti.

Perustiedot

Päättynyt: 18.4.2022

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Kaksoiskiventien mutka

Profiilikuvan paikka

VK
2. huhtikuuta 2022 kello 22.46.19

Voisikohan Tuomarilassa kääntää Kaksoiskiventien kulkemaan 166 alueen poikki niin, että nykyisen tien linjaa menisi polku tunnelille/talvella latu?

Profiilikuvan paikka

@TeroAlataloEspoo
5. huhtikuuta 2022 kello 10.12.02

Hei, kiitoksia kysymyksestä. Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmissa ei määritellä muutoksia teiden linjauksiin. Liikennesuunnittelu on osa yleis- ja asemakaavoituksen yhteydessä tehtävää maankäytön suunnittelua. Kaavoituksen valmistuttua liikennesuunnittelu jatkuu yksityiskohtaisempana yhdessä katusuunnittelun kanssa. Voitte kysyä ja tehdä ehdotuksia alueenne tieverkon suunnittelusta kaupungin sähköisen palautekanavan https://easiointi.espoo.fi/eFeedback/ kautta.


Säilyttäkää Espoon kauppalan ajan maaiaismaisema!

Profiilikuvan paikka

Juha Ervola
3. huhtikuuta 2022 kello 20.41.18

Tai ylipäätään maalaismaisema, mitä vuoden 1950 ilmavalokuvassa Espoon karttapalvelusta selviää osaa Espoota, ei tosin tästä Keski-Espoon osilta, vuoden 1976 ilmavalokuva on koko Espoon alueelta, niin Keski-Espoon osalta voi soveltaa sitä.
Ja älkää rakentako yli kuusikerroksisia taloja.
Jättäkää aarniometsät rauhaan ja siivotkaa järvet, lammet ja suot puhtaiksi.
Roska-astioita on syytä olla parkkipaikoitusten vieressä luontoalueiden reunoilla.
Juha Ervola, paljasjalkainen espoolainen, polkupyöräilijä, rastisuunnistaja, avantouimari, vaeltaja ja Bodom-murhien tutkija.

Profiilikuvan paikka

@TeroAlataloEspoo
5. huhtikuuta 2022 kello 13.01.30

Kiitoksia kommentistanne! Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa on otettu huomioon vanhojen maalaismaisemien ja kulttuuriympäristöjen ominainen avoimien ja metsäisten alueiden vaihtelu maisemassa. Noin 10 % suunnitellusta pinta-alasta on niittymäisessä ulkoasussa ylläpidettäviä alueita. Vanhojen metsien luontoarvot ovat tärkeitä ylläpidettäviä tekijöitä taajamiin liittyvissäkin metsissä ja näitä ominaispiirteitä on otettu huomioon suunnittelussa. Samoin mahdollisesti roskaiset alueet on kirjattu ylös niillä tehtyjen maastotöiden aikana suunnitelman kuviokohtaisiin tietoihin ja roskia poistetaan alueilla tehtävien toimenpiteiden aikana. Roskaaminen on hankala taajamametsien ongelma, jota pyritään rajoittamaan riittävällä roska-astiaverkostolla, mutta vastuu omien roskien kuljettamisesta asianmukaisiin astioihin on lähtökohtaisesti tietenkin alueen käyttäjillä. Kerrostalojen kokoon tällä suunnitelmalla ei voida vaikuttaa, voitte antaa kaupunkisuunnitteluun liittyvissä asioissa palautetta kaupungin sähköisen palautekanavan https://easiointi.espoo.fi/eFeedback/ kautta.


Kuurinniityn alueet sekä Turun moottoritien eteläpuolella olevat metsä-alueet

Profiilikuvan paikka

Kuuri
4. huhtikuuta 2022 kello 10.28.47

Hei,

kuviot 324, 321: Näillä alueilla on tärkeä toiminnallisuus melunsuojana Kuurinniittyn. Puita ei pidä poistaa liikaa kerralla ettei melutaso nouse.

336.1, 336.2: tärkeää ettei alueen pohjoispuolella oleville taloille synny näköyhteyttä Salinpellontiehen puiden poistamisen seurauksena. Lisäksi tärkeää että puusto edelleen toimii melunsuojana. Tärkeää että alueella säilytetään ja edistetään lehtipuiden kasvua. Talon lähellä olevia kuusia voisi poistaa. Kuusen oksia ei saisi jättää hakkuiden jälkeen liikaa - ne haittaavat jo nyt sienestämistä.

333: alueella paljon kauniita paikkoja joista suora näköyhteys pihoihin. Lähiasunnoissa asuvien kanssa toivotaan keskusteltavan mikäli mitään toimeenpiteitä harkittaisiin.

Profiilikuvan paikka

@TeroAlataloEspoo
14. huhtikuuta 2022 kello 9.44.45

Kiitoksia kommenteistanne! Metsäisten alueiden tuottamat melu- ja näkösuojavaikutukset ovat tärkeitä huomioitavia seikkoja taajamametsien hoidossa ja nämä vaikutukset on pyritty ottamaan huomioon erityisesti asuinalueisiin, teihin ja muihin suojavaikutuksesta hyötyviin alueisiin rajautuvissa metsissä suunnittelualueella.


Metsienhoidossa on otettava huomioon myös ylisuuri peurakanta

Profiilikuvan paikka

RA Pienviljelijä
4. huhtikuuta 2022 kello 11.37.17

Keski-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa 2022-2032 ei ole lainkaan huomioitu haitallista eläimistöä, joka on lisääntynyt alueella.
Erityistä haittaa aiheuttaa valkohäntäpeura. Se lisääntyy ihmisen siirtämänä vieraslajina Suomessa.
Kanta on hallitsemattomasti lisääntynyt ja urbanisoituneet ilman luonnollisia vihollisia. Eläimet ovat tottuneet ihmisiin ja asettuvat yhä lähemmäs ihmisasuntoja. Peurat tulevat pihoihin ja tekevät mittavaa tuhoa kasvustoon.
Ongelma on erityisen suuri keskuspuiston ympäristössä. Tuomarilan ympäristön pihoissa eikä viljelypalstoilla kannata enää viljellä mitään ilman korkeita aitauksia.
Peurakolarit ovat myös lisääntyneet vuosittain. Vuonna 2020 kolareita valkohäntäpeuran kanssa oli Espoossa jo 169 ja suunta on kasvava.
Metsienhoidossa on otettava huomioon myös ylisuuri peurakanta.
Myös mäyräkanta on lisääntynyt ja rohkaistunut tulemaan pihoihin ja niidenkin tekemät vahingot ovat huomattavia.

Profiilikuvan paikka

Suvi Sutinen
18. huhtikuuta 2022 kello 21.59.12

Kasvanut peurakanta on ongelma monessa paikkaa, erityisesti etelä- ja lounaisosissa Suomea.
Osasyynä on nimenomaan metsien hoito ja nuorentuminen. Nuoressa metsässä on paljon puuntaimia, jotka ovat talvella kelpo ravintoa hirvieläimille, myös valkohäntäpeuralle.
Valkohäntäpeuran kantoihin voi luonnon - ja maisemanhoidossa vaikuttaa ylläpitämällä metsän luonnollista vanhentumista, eli toisin sanoen jättämällä metsät rauhaan ja antaa puiden ikääntyä.

Näytä lisää vastauksia

Metsien tulee antaa luonnontilaistua

Profiilikuvan paikka

Luontokatoa vastaan
6. huhtikuuta 2022 kello 11.53.58

Elämme kuudetta sukupuuttoaaltoa. Metsien hoitaminen, eli ihmisen tekemä ekosysteemin sörkkiminen, eli puiden poistaminen aiheuttaa suuria muutoksia metsän rakenteeseen. Lahopuun määrä ja lahopuujatkumo sekä iäkkäiden puiden lukumäärä pienenee tuntuvasti. Kuntien, kuten Espoon, metsien hoitotoimet ovat yhä vanhentuneesta metsätalouden mallista, joka ei ota lähellekään riittävästi huomioon uhanalaistuvaa luontoamme. Metsäluonnon pitämiseksi monimuotoisena, pitäisi hoitotoimenpiteitä tehdä mahdollisimman vähän ja antaa metsien kehittyä rauhassa. Toki talousmetsien kaltaisten metsien ennallistamistoimet luonnontilas kohden ja nurmikoiden niityttämienn ovat hyvä asia. Niissä voidaan oikeasti puhua luonnonhoidosta.

Profiilikuvan paikka

@TeroAlataloEspoo
14. huhtikuuta 2022 kello 10.10.13

Metsien ja niittyjen hoidon toimintamalli Espoossa antaa hyvät lähtökohdat metsien hoitoon siten etteivät niiden luontoarvot heikkene. Metsänhoidon toimenpiteet ovat jatkuvaan kasvatukseen tähtääviä, puuston yleiskuntoa parantavia hakkuita ja metsänhoitotoimia, joiden oikea-aikainen suorittaminen ylläpitää metsien eri-ikäisrakennetta, monilajisuutta, aluekohtaisia erityispiirteitä ja maisemaa. Kaupungin metsien hoidolla ei ole taloudellisia tavoitteita ja kaikissa toimenpiteissä esimerkiksi lahopuun määrää pyritään ylläpitämään ja tarvittaessa lisäämään. Taajamametsiä hoidetaan intensiivisemmin, jotta alueiden käytön turvallisuus voidaan taata ja puuston ominaispiirteet säilyvät myös tulevaisuudessa. Laajempia metsäisiä alueita voidaan ylläpitää luonnontilaisina monipuolisen ulkoilu- ja virkistyskäytön mahdollistamiseksi.


Yhteydet kuntopoluille

Profiilikuvan paikka

KM
12. huhtikuuta 2022 kello 20.27.24

Hei! Kannustamme tutkimaan, voisiko rakentaa kävely/pyöräily-yhteyden Penkkikujalta Laudetien päästä Kiuas- ja Pajutien pään kautta Lungnetin kuntopolulle. Tuohon riittäisi kuntopolkua kevyempi standardi mainiosti (leveys 3-4 m). Tähän kerättiin paikallisilta asukkailta kansalaisaloite jo v. 2007, mutta asiasta ei ole sen jälkeen kuultu. Asia luvattiin ottaa käsittelyyn, kun alueen suunnittelua tehdään mikä on käsittääkseni nyt. Näitä reittejä käytetään vilkkaasti jo nyt, mutta ne ovat epävirallisia, kunnoltaan heikkoja ja käyttökelvottomia osan vuotta (päällysrakenteiden ja kuivatuksen puute). Uusi yhteys paikkaisi Kaupunginkallion länsiosan yhteyspuutteen ulkoilualueille, eikä se em. standardilla olisi myöskään ylettömän kallis. Reitti on myös edelleen ja valmiiksi lähes puuton vanhan ilmajohtolinjan jäljiltä.

Profiilikuvan paikka

@TeroAlataloEspoo
14. huhtikuuta 2022 kello 10.15.12

Hei, kiitoksia kommentista! Ulkoilureittien suunnittelu ei kuulu luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman piiriin. Olemassa olevista ja rakennettavista ulkoilureiteistä voitte antaa palautetta Espoon sähköisen palautekanavan kautta osoitteessa https://easiointi.espoo.fi/eFeedback/


Keskuspuiston metsien monimuotoisuuden puolesta

Profiilikuvan paikka

JP
17. huhtikuuta 2022 kello 21.09.56

Olemme lapsiperhe ja muutimme Espooseen, koska arvostamme Keskuspuiston alueen monimuotoisia, kauniita metsäkohteita. Kuitenkin alueita, joissa on harvennettu rumasti tai vain yksi puulaji dominoi, on yhä enemmän. Metsäalue voi parhaiten, kun siellä kasvaa mahdollisimman monenlaisia puita ja lajeja. Emme kaipaa kliinisiä ihmisen aggressiivisesti muokkaamia metsiä! Espoon suurin kultakimpale ja kilpailuvaltti ovat moninaiset, laajat ja yhtenäiset metsäalueet - kuka tänne enää haluaa muuttaa, jos ne tuhotaan?

Myös Lasihytin alueen rakennussuunnitelmista kommenttinta perheemme toivoo, että Espoonjokilaakson arvokas perinnemaisema säilytetään eikä alueelle tule liian korkeaa rakentamista.

Profiilikuvan paikka

@TeroAlataloEspoo
25. huhtikuuta 2022 kello 9.51.59

Espoon keskuspuiston erityinen asema keskisen Espoon luontokeskittymänä ja ekologisena yhteytenä on huomioitu suunnitelmassa. Keskuspuisto ei kokonaisuudessaan kuulu tämän luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman rajaukseen vaan Keskuspuiston pohjoisosista suunnitelmaan kuuluvat rakennettujen taajama-aluiden ja luonnonsuojelualueiden väliin jäävät luonnontilaiset metsä- ja niittyalueet. Näitä metsiä hoidetaan asuinalueiden ja ulkoilu- sekä virkistyskäytön turvallisuuden varmistamiseksi usein poistamalla huonokuntoista pystypuustoa, kuitenkin siten että alueen luontoarvot kuten lahopuun määrä tai alueelle ominaiset puulajijakaumat eivät heikkene ja metsä kehittyy eri-ikäisrakenteisena. Lasihytin alueen perinteikkäät niitty- ja metsämaisemat on huomioitu tässä suunnitelmassa, mutta asemakaavan mukaiseen rakentaminen ei kuulu suunnitelman piiriin, kaavoista voitte antaa palautetta kaavojen valmistumisen vuorovaikutusvaiheissa.


Metsä osaa olla metsä itsekin

Profiilikuvan paikka

It-alan työntekijä
17. huhtikuuta 2022 kello 22.49.15

Miksi kysytään "mitä pitäisi tehdä", jos ei tarvitse tehdä mitään. Espoon keskuspuisto on upea ja laaja ulkoilumaasto, jonka reunalla asuminen antaa tunteen siitä, että asuu luonnonhelmassa, vaikka asuukin kaupungissa. Tehkää siis mahdollisimman vähän. Pääreittejä pääsee jo kaikkialle ja poluilla kulkiessa tuntee olevansa mitä hienoimmassa umpimetikössä. Eipä tarvitse aina lähteä kansallispuistoihin luontokokemusta saamaan, kun on tuollainen vieressä. Sen verran on laajuutta, että aina löytyy uusi ja hieno eväspaikka, eikä kaupunki tunnu puristavan puistoa joka puolelta. Ikäviä hakkuita ja harvennuksia on valitettavasti viime vuosina tehty. Metsä pärjää kyllä omillaan ja ihminenkin viihtyy paremmin autenttisessa metsässä.

Profiilikuvan paikka

@TeroAlataloEspoo
25. huhtikuuta 2022 kello 9.52.32

Keskuspuiston laajat metsäiset alueet eivät kuulu tämän suunnitelman piiriin. Tässä suunnitelmassa on pieni määrä Keskuspuiston taajama-alueisiin rajautuvia metsäkaistaleita Kuurinniityssä ja Kaupunginkalliossa, joita hoidetaan asuinalueiden reunojen ja ulkoilureittien turvallisuuden varmistamiseksi.


Espoon niityjen ja avointen alueiden toimenpideohjelma 2021-2031

Profiilikuvan paikka

Kauklahti-seura ry
18. huhtikuuta 2022 kello 16.40.42

Espoon niittyjen ja avointen alueiden toimenpideohjelma 2021-2031

Kauklahti-seura haluaa tuoda esille Suur-Kauklahden alueen merkittävät kulttuurihistorialliset ja maisema-arvot.
Sivujen 12, 15 ja 18 karttakuvissa näkyy selkeästi alueen hyvin säilynyt luonto- ja kulttuurilliset kohteet. Espoonjokilaakson avoin niittymaisema onkin seuran mielestä ehdottomasti säilytettävä jo siksi, että se on maakunnallisesti merkittävä maisemakokonaisuus.
Valitettavasti Kauklahden keskustan alueelle avoimeen niittymaaston on suunnitteilla n.50 ha:n rakennusalue - siviulla 23 olevassa kartassa onkin juuri kaavoitusalueelle merkitty jatkuvuuden kannalta merkittävä niittymaaston osa, joka kaavasuunnitelman myötä tulisi tuhoutumaan.
Myös asemaseudun muut niittymaastot olisivat tuhoutumassa r kaavasuunnitelmissa ja rakentamisen myötä.
Kauklahti-seura toivookin tiedon lisäämistä kaupungin sisällä (kaupunkisuunnittelu) Suur-Kauklahden alueen tärkeistä niittyjen ja avointen alueiden merkityksestä mm. kaupunkiympäristön ja lähiluonnon kannalta.
Nykyisille ja uusille asukkaille alueen virkistysarvot ovat erittäin tärkeitä asuinpaikan valinta- ja viihtyvyystekijöitä.
Kestävä ja viihtyisä kaupunki rakentuu monipuolisesti ja asukkaiden näkemyksiä kunnioittaen myös liikenneasemien (tässä juna-asema) ympärillä.
Avoin niittymaisena jokilaaksossa on leimaa antava tekijä Kauklahden ominaispiirteitä huomioitaessa.

Profiilikuvan paikka

@TeroAlataloEspoo
25. huhtikuuta 2022 kello 9.53.00

Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa on huomioitu Kauklahden laajat niittyvaltaiset perinnemaisemat sekä Espoon niittyjen ja avointen alueiden toimenpideohjelman mukaiset alueet ja niitä hoidetaan yleensä maisemaniityille ominaisesti niittäen 1-2 kertaa kasvukaudessa niittykasvillisuuden ylläpitämiseksi. Rakennettaviksi kaavoitetuilla alueilla niittyjä hoidetaan maankäytöksen muutoksen realisoitumiseen eli rakentamisen aloittamiseen asti. Maankäytön muutoksia ei määritetä tässä suunnitelmassa vaan lainvoimaiset yleis- ja asemakaavat alueellisine määräyksineen ohjaavat tämän suunnitelman sisältöä. Lainvoimaisten kaavojen toteuttamiseen ja kaavojen valmisteluun voitte vaikuttaa kaavoitusprosessien vuorovaikutusvaiheissa kaikkein parhaiten.


Keski-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman 2022-2032

Profiilikuvan paikka

Kauklahti-seura ry
18. huhtikuuta 2022 kello 16.57.39

Keski-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman 2022-2032

Kauklahti-seura haluaa edelleen kiinnittää huomiota Suur-Kauklahdessa sijaitsevien luonnonsuojelualueiden hoitoon, aluetta halkovan Kuninkaantien (RKY-kohde) ja sitä paikoin vierustavien arvopuiden hoitoon, Näkinmetsän suojeltaviin eläinlajeihin (Palolammn ympäroistö), Keskuspuiston liittymiseen Vanttilan niittyalueeseen, sekä yleisesti tärkjeään viheryhteyden säilyttämiseen maakuntakaavan mukaisesti.

Erittäin tärkeänä pidetään Espoon rantaraitin jatkamista Kauklahteen Espoonlahden pohjukkaan saakka!

Myös Meidän Puisto-konseptilla voisi tuoda lisää puistoalueita Suur-Kauklahteen.

Profiilikuvan paikka

@TeroAlataloEspoo
25. huhtikuuta 2022 kello 9.54.17

Suunnitelmassa on huomioitu luonnonsuojelualueiden läheisyys niiden lähimetsien ja niittyjen hoidossa sekä kulttuuri- ja perinneympäristöjen säilyttäminen ja ominaispiirteiden vaikutukset suunnitelman toteuttamiseen.


Lupiinien torjunta Luhtaniityssä

Profiilikuvan paikka

Tuomarila-seuran aktiivi
18. huhtikuuta 2022 kello 18.51.35

Luhtatien ja Keskuspuiston metsäalueen välisellä niityllä (228, 229) kasvaa valtava määrä lupiineja. Lupiini on yksi haitallisista vieraslajeista, joita pitäisi torjua aktiivisesti. Minimitoimenpide olisi, että niitty niitetettäisiin ennen kuin lupiinit siementävät. Muussa tapauksessa suomalaiset niittykukat tukahtuvat alueelta tuota pikaa.

Profiilikuvan paikka

@TeroAlataloEspoo
25. huhtikuuta 2022 kello 9.54.48

Vieraslajihavainnot kirjattu suunnitelman kuvioille 228, 229. Vieraslajeja poistetaan muiden alueella tehtävien suunnitelmaan kirjattujen toimenpiteiden aikana. Vieraslajien laajempaa poistoa, vieraslajitalkoita ja muita vieraslajeihin liittyvää toimintaa koordinoidaan laajemmin kaupungin vieraslajikoordinaattorin toimesta.


Yläkalliontien alapuolinen puistovyöhyke

Profiilikuvan paikka

VanhaAsukas
18. huhtikuuta 2022 kello 18.56.12

Alue 207 on vuosikymmenien varrella kokenut monta rankkaa metsänharvennusta. Alue on tärkeä maiseman ja melunsuojelun kannalta etenkin Yläkalliontiellä asuville. Ei pitäisi käsitellä enempää, vaan antaa siinä nyt olevan puuston ja taimiston kasvaa.

Profiilikuvan paikka

@TeroAlataloEspoo
25. huhtikuuta 2022 kello 9.55.36

Yläkalliontien alapuolinen puistovyöhyke on haastava taajamametsäkohde ylläpidon ja hoidon kannalta. Kapea rinnemetsäkaistale on rajautunut muinoin länsipuoleltaan maatalouskäytössä olleeseen peltoalueeseen ja sitten kaistaleen itäpuolelle rakentuneen asuinalueen sekä alueen läpi kulkevan kävelytien myötä metsäkaistale on jäänyt puristuksiin alueelle, jonka valo- ja vesitalous sekä tuuliolosuhteet ovat muuttuneet. Metsää on muutoksen jälkeen hoidettu useita kertoja kunnoltaan heikentyneiden puiden poistamiseksi ja vanhan tasaikäisrakenteisen kuusikon ohjaamiseksi eri-ikäisrakenteiseen suuntaan. Puuston harvennuksilla ja poiminnoilla on pyritty mahdollistamaan alikasvoksen luontainen kehitys ja puuston vahvistaminen ympäristössä tapahtuneita muutoksia kohtaan. Alueelle on kuitenkin vielä paljon kunnoltaan heikkeneviä vanhoja puita, jotka metsikön sijainnin ja käytön vuoksi on poimittava turvallisesti pois. Samalla alueen nuorempi ja hyväkuntoinen puusto kuitenkin hyötyy toimenpiteistä kasvutilan vapautuessa.


Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringa ry:n mielipide 1/2

Profiilikuvan paikka

Tringa ry
18. huhtikuuta 2022 kello 20.48.41

Yleistä
Pidämme kannatettavana kehityksenä sitä, että Espoon kaupungin kaupunkimetsänhoidon suunnittelussa ja toteutuksessa alkanut siirtymä kohti poimintahakkuiden käyttöä vallitsevana hakkuumuotona jatkuu edelleen. Tämä auttaa säilyttämään metsien monirakenteisuutta ja eri-ikäistä puustoa selkeästi avohakkuita paremmin. Linnustonäkökulmasta suunnitelman suurimmat huomioitavat kehityskohdat liittyvät pienpuuston hoitoon ja taimikkoharvennuksiin, lahopuun jättämiseen liittyvään ohjeistukseen sekä niittyjen ja avointen alueiden hoitoon.

Pienpuuston ja taimikoiden harventaminen
Tringa katsoo, että suunnitelmaa hyvin suurelta osin läpäisevä taipumus esittää pienpuuston hoitoa ja taimikonharvennuksia hoitotoimenpiteenä suurelle osalle kuvioita on liiallinen ja ylimitoitettu. Metsien pääpuuston alainen alikasvos on monelle metsälinnulle tärkeä kesäisenä ruokailukohteena. Aluskasvillisuuteen, pensaskerrokseen ja taimikoihin kohdistuvat toimenpiteet vähentävät metsien kerroksellisuutta ja muodostavat merkittävän uhkatekijän useille metsälinnuille, kuten erittäin uhanalaiselle hömötiaiselle (Lehtiniemi ym. 2021). Tringa muistuttaa, että valmiiksi uhanalaisten lajien kohdalla liiallisten pienpuustoon ja taimikkoihin kohdistuvien harvennusten aiheuttamalla lisästressillä voi olla populaatiotason vaikutuksia.
Pienpuuston tiheys ja monilajisuus ovat merkittäviä tekijöitä eritoten häiriöherkän lajiston lisääntymis-, ruokailu- sekä suojapaikkojen kannalta. Tämän vuoksi Tringa esittää, että suunnitelmassa ja siihen liittyvissä toimenpiteissä tulee huomioida pienpuuston tärkeä rooli monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Esitämme myös, että pienpuuston hoitoesitykset sekä taimikonharvennukset tulee käydä koko suunnitelman osalta läpäisyperiaatteella läpi ja pyrkiä vähentämään näitä toimenpiteitä huomattavasti sekä ohjeistaa ja kohdentaa niitä lähinnä sellaisiin kohteisiin, joissa ne ovat esimerkiksi turvallisuuden tai näkyvyyden kannalta tarpeen.

Lahopuun merkitys metsälinnustolle
Toinen huomionarvoinen kehityskohde liittyy lahopuiden jättämiseen. Lahopuulla on tärkeä rooli metsien monimuotoisuuden ja metsälinnuston kannalta, ja tämän merkityksen tunnistaminen suunnitelmassa on ilahduttavaa. Ohjeistus lahopuun jättämisen osalta vaihtelee osin perustellusti, osin hieman epäselvästi ja yleislinjaa hämärtäen. Lahopuiden väheneminen on eräs merkittävimmistä metsälinnuston uhanalaisuuden syistä (Lehikoinen ym. 2019). Lahopuun jättämistä pääasiallisena ratkaisuna on siksi syytä painottaa etenkin suojelualuevarauksilla, arvometsäkuvioilla sekä sellaisilla kuvioilla, joilla on jo todettu sellaisia METSO-arvoja, joita lahopuumäärän hallittu kasvu lisää.

Profiilikuvan paikka

@TeroAlataloEspoo
25. huhtikuuta 2022 kello 11.45.39

Kiitoksia kommenteistanne!

Espoon metsien ja niittyjen hoidon toimintamallissa tähdätään tavoitteelliseen eri-ikäisrakenteisten metsien lisäämiseen ja tasa-ikäisrakenteisten metsien ohjaamiseen eri-ikäisrakenteiseen suuntaan jatkuvan kasvatuksen menetelmiä hyödyntämällä.

Metsänhoitotöitä - joihin työlajeista kuuluvat taimikoiden, pienpuuston ja nuorten metsien hoidot, taimikoiden istutukset ja heinäntorjunnat - on suunnitelmassa ehdotettu yhteensä noin 76 hehtaarille suunnitelman 374,5 hehtaarin kokonaispinta-alasta. Kokonaispinta-ala jakautuu 579 kuviolle, joista 113 on kirjattu taimikon, pienpuuston tai nuorten metsien hoito. Sekä metsänhoitokohteiden kokonaispinta-alalla että kohteiden määrällä mitattuna noin 20% suunnitelman kuvioista kuuluu näiden toimenpiteiden piiriin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lisäksi lähes kaikkia hoitotoimia on voitu rajata tarkemmin työohjeissa, jolloin käsittelemättömien tiheikköjen ja suojavyöhykkeiden jättäminen missä vain se on mahdollista on otettu huomioon. Metsänhoitotöitä, myös puuston määrää vähentäviä ja kasvutilaa avaavia toimenpiteitä tehdään tarpeen vaatiessa, mutta tällä toimenpidemäärällä ei voida pitää pienpuustonhoitojen ja taimikonharvennusten määrää mitenkään erityisen suurelle osalle kuvioita esitettynä, liiallisena tai ylimitoitettuna. Käsittelemättömien tiheikköjen ja suojavyöhykkeiden jättäminen on Metsien ja niittyjen hoidon toimintamalliin kirjattu yleisohje, jota pystytään toteuttamaan lähes jokaiselle hoitotarpeen alaiselle työkohteella. Lintujen pesintään, ruokailu- ja suojapaikoiksi sopivia tiheiköitä riittää varmasti myös tulevaisuudessa.

Lahopuun määrän ylläpitäminen ja tarpeen vaatiessa hallittu lisääminen osana luonnonhoidon toimenpiteitä on Metsien ja niittyjen hoidon toimintamalliin kirjattu yleisohje, jota voidaan toteuttaa lähes jokaisella metsänhoitokohteella. Joillain kohteilla esimerkiksi hoitokuvion sijainti, koko tai käyttötarkoitus ei mahdollista lahopuun jättämistä alueelle. Toisaalta laajemmilla kuvioilla on mahdollista maa- ja pystylahopuun jättäminen turvallisesti.


Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringa ry:n mielipide 2/2

Profiilikuvan paikka

Tringa ry
18. huhtikuuta 2022 kello 20.49.27

Niittyjen ja avointen alueiden hoito
Monipuolista niittykasvillisuutta, niittyverkoston vahvistamista ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden huomioimista tulee tukea. Niityt ovat luonnon monimuotoisuuden ylläpidon kannalta tärkeitä kohteita. Vähemmän arvokkaissa, metsittymään jätettävissä kohteissa tulee kiinnittää huomiota lintuja erityisesti hyödyttävien elinympäristöjen ja ruokailu- sekä pesimäpaikkojen säästämiseen ja niiden lisäämiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi riittävän suurien aukeiden keskiosissa sijaitsevat harvakasvuiset kesannot, ojien ja jokien varsien pensaat sekä matala pienpuusto (Lehtiniemi ym. 2021). Talventörröttäjien karsimisessa tulee käyttää malttia, ja talviaikaista kasvipeitettä tulee mahdollisuuksien mukaan säästää ja lisätä niittykohteilla ja ojien varsilla. Talventörröttäjät ovat useille talvehtiville varpuslinnuille, kuten hempoille ja peipoille, tärkeää ravintoa ja ne auttavat talvehtivia lintuja selviytymään talven yli. Ruderaattien perustamista tulisi myös suunnitelmassa harkita niille soveltuvilla kohteilla.

Lahopuun säästäminen myös niityillä on tärkeää, ja tämä on asiallisesti tunnistettu suunnitelmassa. Niityillä ja avoimilla alueilla lahopuuta voidaan jättää etenkin maalahopuuksi, ja lisäksi esimerkiksi erilaisia aitoja ja muita rakennelmia voidaan mahdollisuuksien mukaan toteuttaa lahopuusta.

Ekologiset yhteydet ja hakkuiden ajankohdat
Yleisinä huomioina nostamme esille tarpeen
1) riittävien viher- ja siniverkoston ekologisten yhteyksien turvaamiseen ja
2) poimintahakkuiden sekä muiden metsänhoidollisten toimenpiteiden ajoittamiseen lintujen pesimäkauden 1.4.–31.7. ulkopuolelle pesimärauhan säilyttämiseksi. Osin tämä on asiallisesti huomioitu suunnitelmassa.

Profiilikuvan paikka

@TeroAlataloEspoo
25. huhtikuuta 2022 kello 11.46.39

Niityille kasvanutta olemassa olevaa puustoa ja tiheiköitä on ohjeistettu jätettäväksi suunnitelmaan kirjatuissa niitto/murskaus-toimissa. Niityille kulkevien pienvesien kuten virtavesiksi merkittyjen ojien reunat jäävät toimenpiteissä yleensä tiheiksi suojavyöhykkeiksi. Niittyjen reunojen puustoisille vaihettumisvyöhykkeille sekä niittyjen keskelle jääneille puuryhmille voidaan jättää lahopuuta oikein hyvin.

Hyviä huomioita! Tämän suunnitelman alueella oleva ekologiset yhteydet on huomioitu suunnitelmaa tehtäessä ja niitä ylläpidetään myös tulevaisuudessa. Espoon metsien ja niittyjen hoidon toimintamallin mukaisesti luonnonhoidollisia hakkuita ei toteuteta lintujen pesimäaikaan.


Espyy ; Arvokkaat luontokohteet, niiden tunnistaminen ja säilyminen sekä luonnon monimuotoisuus tulee olla suunnittelun perustana

Profiilikuvan paikka

Espyy
18. huhtikuuta 2022 kello 22.45.59

Espoon ympäristöyhdistys jättää mielipiteensä ja kuviokohtaisen kommentointiliitteen erillisenä sähköpostina Tero Alatalolle.
Espyyn mielestä tässä suunnitelmaluonnoksessa on paljon hyvää, mutta ollakseen hyvä toimenpidesuunnitelma tulisi tätä vielä paljon jalostaa ja keventää. Esimerkiksi suunnittelualueen arvokkaisiin luontokohteisiin ja niiden arvojen turvaamiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Esitetyissä hakkuissa on monin paikon liian raskaita poiminta- tai aukkohakkuita. Lahopuun jättöä on lisätty työohjeisiin hyvin, mutta joillekin kuvioille sitä olisi lisättävä ja ohjeistettava paremmin. Pienpuuston hoitoa ja pajukkojen poistoa on suunnitelmissa paljon, sielläkin missä ei tällaiseen olisi tarvetta. Arvometsiä on turhan vähän merkitty arvometsä-hoitoluokkaan ja moni metsä on jäänyt tunnistamatta METSO-kriteerit täyttäväksi metsäksi. Espoonjokeen rajautuvien kuvioiden osalta tulisi tehdä erillinen tarkastelu toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuudesta, kun alue kokonaisuudessaan on osa perinnemaisemaa ja jokivarren kasvillisuus pajupusikkoineen on tärkeä monille pölyttäjähyönteisille, linnuille ja lepakoille.
Lopuksi totean, että kartan kuviokohtainen numerointi olisi ollut tarpeen.


Espoon metsien käsittelytapoihin vaaditaan muutoksia

Profiilikuvan paikka

Suvi Sutinen
18. huhtikuuta 2022 kello 23.16.33

Olen samalla kannalla 'Luontokatoa vastaan' nimimerkillä kirjoittaneen henkilön kanssa. Espoon tulisi uudistaa metsienhoitotapojaan perusteellisesti.
Arvostan, että Espoo hoitaa metsistä ihmisille vaaralliset puut pois varmistaen, ettei onnettomuuksia tapahdu. Myös liian tiheäksi kasvaneiden pienten puiden poistaminen virkistysmetsästä lienee paikallaan.
Metsä ei kuitenkaan kaipaa ihmiseltä "hoitamista" ollakseen toimiva ekosysteemi. Huonokuntoisetkin puut kuuluvat metsään, vaikka sitten maapuuksi lahopuusta hyötyvien lajien iloksi. Espoon uudessa luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa monelle kuviolle on suunnitelmissa poimintahakkuita tai yksittäisten puiden poistoja. Syynä puiden poistoon oli kirjattu niiden huonokuntoisuus. Kaadetut puut tulisi jättää kokonaisuudessaan metsään lahopuuksi. Kun ne sijoittaa oikein, ei rungoista ole haittaa metsässä kulkevalle ihmiselle.
Espoon metsien ja niittyjen hoidon toimintamalli julkaisussa kerrotaan harvennushakkuiden tavoitteeksi mm. "Lisätään kasvutilaa elinvoimaisille ja hyvälatvaisille puille, pidennetään metsän elinikää parantamalla jäävien puiden kasvuolosuhteita ja lisätään metsien rakenteellista vaihtelua. Onko tarpeellista, että metsässä tehdään toimenpiteitä, jotta nämä tavoitteet voidaan saavuttaa? Heikommat puut jäävät kilpailussa vahvempien puiden varjoon ja kuolevat lopulta luonnostaan pois. Metsän elinikää harvennus ei myöskään voi lisätä, sillä luontainen uudistuminen takaa metsän jatkuvuuden. Espoossa on useita arvokkaita virkistysmetsiä harvennushakattu moneksi vuodeksi käyttökelvottomaksi ja myös maisemallisesti kurjaksi. Kun virkistysmetsän tavoitteena on nimenomaan virkistyskäyttö, niin muokkaaminen tilaan joka ei houkuttele kävijöitä, on järjetöntä.
"Taajamametsiä kasvatetaan mahdollisimman pitkäikäisiksi ja monilajisiksi" on Espoon metsien hoidon yksi tavoite. Tähän nojaten Espoon metsien tulisi antaa kasvaa rauhassa, sillä metsä kehittyy luonnostaan monilajiseksi ja rakenteeltaan vaihtelevaksi. Rakenteeltaan vaihteleva ja monilajinen metsä kestää paremmin myös tulevia ympäristössä tapahtuvia muutoksia.

Profiilikuvan paikka

@TeroAlataloEspoo
25. huhtikuuta 2022 kello 9.56.25

Tavoitteellinen metsien ja niittyjen hoito on tärkeää erityisesti taajamametsissä, jotka sijaitsevat lähellä rakennettuja alueita, teitä sekä vilkkaassa (jatkuvasti käyttöasteeltaan kasvavassa) ulkoilu- ja virkistyskäytössä olevia laajempia metsiköissä. Puuston oikein ajoitettu hoito mahdollistaa puuston yleiskunnon parantamisen koko metsikössä, jolloin metsässä kasvavat vanhat hyväkuntoiset valtapuut sekä alimpien puustokerrosten nuorempi puusto hyötyy kasvutilan avautumisesta ja valo-olosuhteiden parantumisesta. Toimenpiteet suunnitellaan rajauksiltaan ja voimakkuuksiltaan sellaisiksi että hoidon määrä esimerkiksi ulkoilureittien ja rakennettujen alueiden reunoilla on intensiivisempää kuin sysimetsässä, jossa ei kulje reittejä tai polkuja saatika ole rakennettuja alueita, joiden reunapuuston turvallisuudesta pitäisi huolehtia. Toimenpiteillä mahdollistetaan luontaisen uudistumisen lähtökohdat ja voidaan ohjata metsän rakennetta juurikin vaihtelevammaksi, monilajiseksi ja eri-ikäisiä puustokerroksia sisältäväksi, jolloin puuston kyky kestää ympäristön muutoksia paranee ja alueittaiset ominaispiirteet, kuten luontoarvot ja maisemalliset piirteet säilyvät pidempään.