Kommentoi luonnosta: Perhehoidon toimintaohje (vammaiset ja ikääntyneet)

Poistettava lause, jossa kerrotaan että omaa läheistään hoitava on aina omaishoitaja. Perhehoidon ja omaishoidon ero ei tule läheisyyssuhteen kautta, vaan siitä että perhehoitaja on ennakkovalmennettu (tai käy sen mahd. pian) ja perhehoitajalle maksetaan sekä perhehoitopalkkio että perhehoidon kulukorvaus. Asiakkaana olevalta peritään taas asiakasmaksu, jota omaishoidettavalta ei peritä.

Näin ollen perhehoitosuhte mahdollistaa läheisen hoidon silloinkin, kun esim. lapsilla on eri näkemys siitä, kuinka paljon heidän hoidettavana olevan vanhempansa tulee osallistua ruoka- ja asumiskuluihin. Lisäksi hoitoa tarvitsevan mahdollinen muutto perhehoitajan kotiin on selkeämpi järjestää.

Perhehoitolain mukaista 2 kk:n irtisanomisaikaa tulee noudattaa myös asiakkaan kuollessa pitkäaikaisessa perhehoidossa.

Asiakasmaksua ei tietenkään voida periä asiakkaalta kuoleman jälkeen, mutta silti perhehoitajaa/ perhehoitajia kohtaan on väärin, jos perhehoitolain mukaista irtisanomisaikaa ei noudateta. Tässä kohdassa riskin kantajana hyvinvointialue on leveämpiharteinen.

Esim. Perhehoitoon sijoitettu ikäihminen kuolee kuun 10. pv. Perhehoitajien palkkiot ja kulukorvaukset maksetaan aina kuluvan kuun 16. pv, joten kuolinkuun palkkiot ja kulukorvaukset ovat jo maksatuksessa - niitä ei voi korjata. Näin ollen perhehoitajalle tulee maksuun myös kulukorvaukset, joista aterioiden osuutta ei kuolleelle asiakkaalle tietenkään kuulu maksaa. Asiakkaan poissaoloista johtuvat kulukorvaukset korjataan siis kuolemantapauksissakin vasta seuraavan kuun palkkionmaksujen yhteydessä, joten perhehoitaja tulee saamaan seuraavassa kuussa kuukauden irtisanomisajalla vain perhehoitopalkkion 10. Pv asti, josta kuitenkin vähennetään aterioiden ja muiden kulujen osuus (kukukorvauksesta vain asumisen osuus, n. 200 e on tulossa maksuun). Käytännössä siis kuukauden irtisanomisajalla kuolemantapauksessa perhehoitajan palkkionmaksu loppuu jo asiakkaan kuolinkuukauteen.

Perhehoidossa asiakkaan kuolema tarkoittaa perheenjäsenen menetystä. Ei ole kohtuullista odottaa, että perhehoitaja olisi valmis ottamaan (tai saamaan) uutta asiakasta perheeseen jo kuukausi asiakkaan kuoleman jälkeen. Siksi kahden kuukauden irtisanomisaika, joka on myös perhehoitolain mukainen on kohtuullista. Mikäli perhe on valmis tätä aiemmin aloittamaan uuden pitkäaikaisen perhehoitosuhteen jo ennen kahden kuukauden kulumista loppuun, on kohtuullista myös se että edellisen asiakkaan asumisesta aiheutuneita kuluja ei enää korvata.

Tätä asiaa ei suoraan kerrota toimintaohjeessa, mutta tulkinta on että perhehoitolain 9 § sallimaa joustoa ei käytetä kahden päätoimisen perhehoitajan perhekodissa.

Näin ollen yksinäisellä perhehoitajalla on mahdollisuuus (ei oikeus) jopa neljään pitkäaikaiseen asiakkaaseen, mutta mikäli kaksi yksinäistä perhehoitajaa muodostaa yhteisen perhekodin, heillä onkin mahdollisuus enää kuuteen asiakkaaseen.

Tämä tuottaa toimeentulovaikeuksia.

Ymmärrän että perhekodit halutaan pitää pieninä ja inhimillisinä ja että perhekodin pitää vastata nimenomaan asiakkaan tarpeisiin. Mutta kyllä kahdeksankin asiakkaan koti on vielä pieni yksikkö! Lisäksi sijoittaja vastaa siitä, että ei sijoita suureen perheeseen asiakasta, joka ei hyödy suuren perheen yhteisöllisyydestä.

Perhehoitajien tulee olla keskenään tasa-arvoisessa asemassa, jolloin ei ole oikein että puolison tekemä päätoiminen perhehoitajuus on yksiselitteinen este sille että myös toinen perhehoitaja ei voi saada riittävää elantoa samasta tehtävästä.

Perhehoitajien asemaa voi kahden perhehoitajan taloudessa nostaa toki myös sillä, että käytetään harkinnanvaraista palkkion nostoa korjaamaan taloudellista epätasa-arvoa, mutta silloin jokaisen perhehoidossa olevan asiakkaan perhehoitopalkkiota tulisi nostaa 33,3 %, jotta kuudella asiakkaalle yllettäisiin samaan elantoon kuin kahdeksalla. Mielestäni tähän ei kannata lähteä.

Asian yhteiskunnallista merkittävyyttä voidaan tarkastella myös sitä kautta, että mikäli perhehoitaja lähtee tehostetun palveluasumisen vuorotyöhön hoitajaksi, hän olisi kahdeksan asiakkaan pienessä yksikössä yksi kuudesta hoitajasta (Pyöriäkseen yksikkö tarvitsee kuusi hoitajaa). Perhekodissa on mahdollista hoitaa kahdella hoitajalla kahdeksaa aikuista ihmistä, kunhan vain asiakkaat tulevat toimeen keskenään ja heille voidaan taata heidän tarvitsemansa hoito (Perhehoitolaki 9 §). Laki ei siis ole este, mutta sen tulkinta on.

Kaksi edellistä kommenttia koskevat enemminkin pitkäaikaisen perhehoidon toteuttamisen ja jatkuvuuden mahdollisuuksia. Toivon että ne huomiodaan, kun perhehoidon toimintaohjetta viedään hyväksyttäväksi hyvinvointialueen valtuustolle.

Ensimmäisenä kirjoittamani kommentti on puhtaasti juuri myöntöperusteisiin liittyvää asiaa ja lause, johon viittasin, löytyy perheoidon toimintaohkeen sivulta 5 kappleen 2.2. Viimeisenä lauseena.

Perhehoidon toimintaohjeessa ei sinänsä edes kerrota perhehoidon myöntämisen perusteita. Toimintaohjeen sivulta 8 löytyy kuitenkin luettelo sellaisista asiakkaaseen liittyvistä seikoista, jotka ovat esteenä perhehoitoon sijoittamiselle. Tämä luettelo on ihan hyvä.

Perhehoidon myöntämiskriteerit tulisi joko liittää toimintaohjeeseen tai ne pitäisi olla jossain muussa julkisessa materiaalissa auki kirjoitettuna.

Tekstiin on tarpeen lisätä RAI-järjestelmän käytön aloitus ikääntyneiden ja kehitysvammaisten perhehoidossa vuonna 2023. Palvelun myöntämisessä ikääntyneiden osalta hyödynnetään tehtyjä RAI arviointeja ja ikääntyneiden perhehoidossa toteutetaan toimintakyvyn arvioinnit iRAI HC (kotihoidon RAI) välineellä. Asiakkaille tehdään palvelun alussa noin 4-6 viikoilla iRAI HC kokonaisarviointi ja arvioinnit toteutetaan vähintään kerran vuodessa tai voinnin oleellisesti muuttuessa. Palvelun myöntämisessä kehitysvammaisten osalta (yli 18-vuotiaa) hyödynnetään tehtyjä RAI arviointeja ja kehitysvammaisten perhehoidossa toteutetaan toimintakyvyn arvioinnit iRAI ID (kehitysvammaisten RAI) välineellä. Asiakkaille tehdään palvelun alussa noin 4-6 viikoilla iRAI ID kokonaisarviointi ja arviointien päivitystarve arvioidaan vähintään kerran vuodessa tai voinnin oleellisesti muuttuessa. Lasten ja nuorten kehitysvammaisten osalta käytetään iRAI ChYMH-DD arviointivälinettä (alle 18-vuotiaat).

Kysymys: keiden toimesta arvioinnit toteutetaan on tärkeä määrittää

Hyvinvointi-alueella on käytössä asiakkaiden toimintakyvyn, hoidon ja palveluiden tarpeen arviointiin RAI- järjestelmä. Kehitysvammaispalveluissa käytetään kehitysvammatyön interRAI-ID (Intellectual Disabilities) järjestelmää. Tarkoituksena on hyödyntää järjestelmää mm. päätöksenteon tukena myönnettäessä asiakkaille yksilöllisiä ja tarpeenmukaisia palveluja. RAI-arvioinnin tuottama tieto ohjaa osaltaan asiakkaiden palveluiden oikea-aikaiseen ja –sisältöiseen järjestämiseen.
Muutos: Hyvinvointi-alueella on käytössä asiakkaiden toimintakyvyn, hoidon ja palveluiden tarpeen arviointiin RAI- järjestelmä. Yli 18-vuotiaiden kehitysvammaispalveluissa käytetään kehitysvammatyön interRAI-ID (Intellectual Disabilities) järjestelmää. Tarkoituksena on hyödyntää järjestelmää mm. päätöksenteon tukena myönnettäessä asiakkaille yksilöllisiä ja tarpeenmukaisia palveluja. RAI-arvioinnin tuottama tieto ohjaa osaltaan asiakkaiden palveluiden oikea-aikaiseen ja –sisältöiseen järjestämiseen. Lasten ja nuorten (alle 18-vuotiaat) kehitysvammaisten palveluissa soveltuva RAI-arviointijärjestelmä on interRAI ChYMH-DD, jonka käyttöönottoa arvioidaan vuoden 2023 aikana.

Sen lisäksi, että Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus kommentoi palvelujen myöntämisen kriteerien yksittäisiä kohtia, esitämme, että näitä kriteereitä jatkotyöstetään vuoden 2023 puolella. Keski-Suomen hyvinvointialueen strateginen tavoite asukkaiden yhdenvertaisuudesta on niin haastava, että sen toteutuminen edellyttää palveluiden myöntämisen kriteerien pohjaksi vankkaa tietopohjaa, monitoimijaista dialogia ja osallisuutta, sosiaalihuollon palveluiden tarkastelua myös kokonaisuutena sekä sote/hyte-palvelujen yhteisvaikuttavuuden ymmärrystä. Tarkemmat perustelumme tälle ehdotukselle löytyvät kotisivuiltamme https://koskeverkko.fi/ajankohtaista/

Ss. 22-23 Ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten perhehoidon palkkiot 2023, pitkäaikainen perhehoito tilalle: Ikääntyneen, pitkäaikaissairaan ja vammaisen henkilön perhehoidon palkkiot

Kappaleen loppuun tulee lisätä indeksikorotusten kohtaan myös §16 (Hoitopalkkio):
Edellä 1 momentissa mainittu ja toimeksiantosopimuksessa sovittu hoitopalkkion määrä on tarkistettava kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96§:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.

§19 koskee vain kustannusten korvausten indeksikorotuksia.

"Säännöllinen päiväaikainen perhehoito ...... Perhehoito tapahtuu perhekodissa."

Onko tarpeen rajata vain perhekotiin? Säännöllinen päiväaikainen perhehoito hoidettavan kotona on hyvä vaihtoehto esim. tilanteissa, jos omaishoitaja käy työssä ja hoidettava läheinen tarvitsee tukea päiväaikaisesti. Tai säännöllinen perhehoito yksin asuvan ikäihmisen arjen tukena.

Onko tarpeen rajata pois läheisen hoitaminen perhehoidossa? Toteutuu samoin periaattein kuin muiden henkilöiden hoitaminen perhehoidossa. Jos perhehoito on molempien osapuolelten tahto, ja perhehoitaja on ennakkovalmennettu. Lainsäädännöllistä estettä ei ole hoitaa esim. omaa äitiä perhehoidossa.

Ko. kappaleessa korostuu perhekodissa toimiminen. Ehdotamme, että selkeämmin tuodaan esiin, milloin puhutaan yleisesti perhehoitajana toimimisesta ja milloin erityisesti toimittaessa perhekodissa.

Esim:
1. kappale: "Perhehoitaja asuu ympärivuorokautisesti hoidossa olevien henkilöiden kanssa." Koskee ympärivuorokautista, pitkäaikaista perhehoitoa perhekodissa. Hoidettavan kotona tapahtuvassa perhehoidossa perhehoitaja ei asu ympärivuorokautisesti perhehoidossa olevien henkilöiden kanssa.

2. kappale: "Valmennuksen tavoitteena on auttaa perhehoitajaksi aikovaa perhettä tekemään tietoinen päätös perhehoitajaksi ryhtymisestä, sitoutumisesta tehtävään ja arvioida perheen valmiuksia ja edellytyksiä toimia tehtävässä." Virke viittaa perhekodissa tapahtuvaan perhehoitoon. Ennakkovalmennuksessa arvioidaan osallistujan valmiuksia toimia tehtävässä ja mikäli hän toimii omassa kodissa ja siellä asuu muita perheenjäseniä, koko perheen mielipidettä perhehoidon alkamisesta. Koko perheen valmiuksia ei voi arvioida, jos kaikki perheen jäsenet eivät osallistu ennakkovalmennukseen.

Kappale käsittelee ilmeisesti tilanteita, kun on kyse perhekodissa tapahtuvasta ja erityisesti pitkäaikaisesta perhehoidosta. Otetaanko toimintaohjeessa vastaavasti kantaa hoidettavan kotona tapahtuvaan perhehoitoon?

2. kappale: ....."Keski-Suomen hyvinvointialueella rikosrekisteriote pyydetään nähtäväksi jo osana valmennusprosessia ja se kirjataan nähdyksi perhehoitajarekisteriin."
Tietojen pyytäminen perhehoitajuutta harkitsevasta SHAL 20§ nojalla on tällä hetkellä mahdollista vasta siinä tilanteessa, kun sijoitettava lapsi on tiedossa/sijoittamisvaiheessa. Eli ei voi pyytää vielä valmennusprosessin aikana.

3. kappale: "Hyvinvointialueen työntekijä arvioi ikäihmisen, pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön perhehoidon tarvetta"
Perhehoidon myöntäminen perustuu palvelutarpeen arviointiin ja apuna käytetään RAI-arviointivälineistöä.

4. kappale: "Toimeksiantosopimuksen allekirjoittavat perhehoitaja (yleensä molemmat perheen puolisot) ja hyvinvointialueen perhehoidosta vastaava työntekijä." Toimeksiantosopimuksen voi allekirjoittaa vain ennakkovalmennuksen käynyt henkilö eli puolisonkin tulee olla ennakkovalmennuksen suorittanut, mikäli allekirjoittaa ta-sopimuksen.

Viimeinen kappale: "Perhehoidon käynnistyessä voidaan molemminpuolisesti sopia erikseen koeajasta (enintään 2 kk) jolloin irtisanomisaika ei ole voimassa."
Ehdotamme, että koeaika -sana korvataan tutustumisjakso -sanalla, sillä lainsäädännön näkökulmasta perhehoitajalla ei voi olla koeaikaa, koska hän ei ole työsuhteessa hyvinvointialueeseen.

1. kappale: Ehdotamme, että korvataan "Sosiaali- ja terveysministeriön kuntatiedotteen mukaisella indeksitarkistuksella" Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamalla indeksikorotuksella.

2. kappale: "Hoitopalkkio on veronalaista tuloa ja se kartuttaa eläkettä. Kulukorvauksesta toimitetaan myös ennakonpidätys. Koska kulukorvaus ei ole perhehoitajalle todellista tuloa, saadaan sitä koskeva vähennys tehdä verotuksessa."
Ehdotus esim.: Hoitopalkkio ja kustannusten korvaukset ovat veronalaista tuloa. Kustannusten korvaukset vähennetään verotuksessa tulonhankkimiskuluna. Hyvinvointialue ilmoittaa tulorekisteriin maksamansa hoitopalkkiot ja kustannusten korvaukset.

6.1 Hoitopalkkio
Kommetti: ikäihmisten palveluissa käytetään jatkossa RAI -arviointia toimintakyvyn arvioinnissa.
"Arvioinnista vastaa perhehoidosta vastaava viranhaltija, tarvittaessa yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa." Ehdotamme lisättäväksi perhehoitajan arvioinnin yhteistyökumppaneihin, erityisesti jo perhehoidossa olevan henkilön arvioinnissa, mutta myös ns. tutustumisjakson jälkeen tapahtuvassa arvioinnissa.

6.1.2 Hoitopalkkio lyhytaikaisessa perhehoidossa
Ehdotamme osavuorokautisen perhehoidon hoitopalkkion kuvausta selkeämmin esim. kahdelle aikajaksolle. Mikäli osavuorokautista perhehoitoa halutaan lisätä kotona asumisen tukena, tulee hoitopalkkion olla riittävän houkutteleva. Ehdotamme, että hoitopalkkioita korotetaan valtakunnallisesti kilpailukykyiselle tasolle (vrt. osapäiväinen perhehoito max 10 tuntia ja hoitopalkkio 28,89 €).

6.2 Kulukorvaus
Perhehoitolain mukaan kulukorvauksen tulee kattaa perhehoidosta aiheutuvat todelliset kulut.
STM:n kannanoton mukaan myöskään hoidettavan kotona tapahtuvasta perhehoidosta ei saa aiheutua perhehoitajalle kuluja. Käytännössä tämä tarkoittaa stm:n mukaan, ettei matkoista hoidettavan kotiin saa aiheutua kuluja perhehoitajalle. EHDOTAMME:
Liite 2 olevan tekstistä ("Silloin kun perhehoitajan ja perhehoidettavan kodinvälinen edestakainen matka ylittää 35 km, maksetaan lisäksi 0,20 €/km.") POISTETAAN omavastuukilometrit ja kilometrikorvauksen suuruutta nostetaan vähintään samalle tasolle kuin Kela on nostanut korvausta 1.7. 22 alkaen eli 0,33 €/km.

6.3 Palkkiot ja kulukorvaus perhehoidon keskeytyksen ajalta

Kappale 4 ja 5: "Jokaiselta edellä mainitulta päivältä maksetaan korvaus, joka saadaan jakamalla viimeisten neljän edeltävän kuukauden yhteenlaskettu hoitopalkkion määrä neljän edeltävän kuukauden kalenteripäivillä."
Ehdotamme yllä olevan korvaamista vaihtoehtoisesti joko
1) hoitopalkkio on keskeytyksen ajalta saman suuruinen kuin ko. henkilän hoitopalkkio olisi ollut perhehoidon toteutuessa TAI
2) mikäli lasketaan keskiarvo esim. 4 kuukauden hoitopalkkioista, niin jakaja on ko. laskenta-ajalla toteutuneiden hoitopäivien/vuorokausien määrä, ei kalenteripäivien määrä (esim. vrt jakana 15 hoitopäivää vs. 4 kuukauden kalenteripäivät).

Kappale 6: Ehdotamme, että hoitopalkkio maksetaan täysimääräisenä 30 vrk: ajan vrt. valtakunn

1. kappale: .... harrastuksissa käynnit.
Kulukorvauksen suuruudessa tulee huomioida, mikäli perhekodista on pitkä matka hoidettavan harrastuksiin tai ta-sopimuksessa tulee sopia erikseen maksettavista matkakorvauksista.

Kilometrikorvauksen nostaminen vähintään Kelan nykyisen (1.7.2022 -) korvauksen tasolle.

"Toisen perhehoitajan sijaistuksiin liittyvissä matkoissa matkakuluja ei korvata" Ehdotetaan muutettavaksi niin, että matkakulut korvataan (-> vaikuttaa sijaisen saantimahdollisuuteen).

2. kappale: "Hyvinvointialue auttaa yhteistyössä perhehoitajan kanssa vapaan aikana perhehoidossa olevan henkilön hoidon järjestämisessä."
Ehdotamme muokattavaksi: Hyvinvointi alue järjestää sijaishoidon perhehoitajan vapaan ajaksi (tarvittaessa) yhteistyössä perhehoitajan kanssa. Sijaishoidon järjestäminen hoidettaville on hyvinvointialueen vastuulla.

Ehdotamme nykyisen tekstin lisäksi vapaaoikeuden laajentamista osavuorokautisen ja lyhytaikaisen perhehoidon osalta mikäli 14 vrk/pvää /kalenterikuukausi ei toteudu ta-sopimuksen perusteella:
Saman sijoittajan toimeksiantosopimusten hoitopäivät lasketaan yhteen vapaaoikeuden kertymistä määriteltäessä. Perhehoitopäiviä on oltava kuukaudessa yhteensä 14 päivää, jotta vapaa kertyy. Samaan aikaan tilapäisjaksolla olevien hoidettavien hoitopäiviä ei lasketa erikseen (esimerkiksi 1.-4.9. ja 1.-10.9. huomioidaan jakso 1.-10.9., yhteensä 10 hoitopäivää). Kertyneet vapaapäivät korvataan rahana hoitopalkkion maksun yhteydessä. Maksuperusteena käytetään tilapäisen perhehoidon palkkioita eli jokaisesta kertyneestä vapaapäivästä maksetaan hoidettavan maksuluokan mukainen tilapäisen perhehoidon palkkio. Jos hoidettavat ovat eri tilapäisen perhehoidon maksuluokissa, korvataan perhehoitajalle vapaa maksuluokan 1 mukaisesti.

4. kappale: "Sijoittava kunta organisoi työnohjauksen ja vastaa kustannuksista." Sijoittava hyvinvointialue ....

Ehdotetaan lisättäväksi myös hoidettavan kotona toimivien perhehoitajien säännölliset tapaamiset, joissa keskustellaan mm. perhehoitajan työssä jaksamisesta ja tarvittavasta tuesta sekä koulutustarpeista.

Ehdotamme muutettavaksi "Kuolemantapauksen yhteydessä maksetaan hoitopalkkiota täysimääräisenä ilman mitään korotuksia / lisiä ja 50 % kulukorvauksesta yhden kuukauden ajan." .....2 kuukauden irtisanomisajan mukaisesti.

Ehdotamme tarkennusta kohtaan:
"Perhehoidon päättyessä perhehoitajasta riippumattomasta syystä, asiakkaan kuolemaa lukuun ottamatta, maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus, ateriakorvausta lukuun ottamatta, irtisanomisajalta." riippumatta siitä, onko perhehoidossa oleva henkilö irtisanomisaikana paikalla perhehoidossa vai muualla hoidettavana.

Toimintaohjeessa tulisi linjata, kuinka hoitopalkkiot maksetaan irtisanomisajalta lyhytaikaisen perhehoidon ns. raamisopimuksissa. Erityisesti esim. säännöllisen 14 vrk/kk lyhytaikaisen perhehoidon päättyessä, irtisanomisajan hoitopalkkiolla on suuri taloudellinen merkitys perhehoitajalle. Perhehoitaja kantaa merkittävää taloudellista riskiä, jollei hoitopalkkiota ole turvattu irtisanomisajalta. Todennäköisyys että tilalle tulisi nopeasti uusia asiakkaita on melko pieni.