Kommentoi Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelisääntökirjaa

Kustannusvastuutaulukko: Hyvinvointialueen tulee mahdollistaa palveluntuottajille RAIsoft-ohjelmiston käyttö hva:n tietokannassa veloituksetta, koska sen kustannukset on huomioitu jo valtionosuuksissa. Yksityiset palveluntuottajat voivat kuitenkin halutessaan ottaa ohjelmiston käyttöön omakustanteisesti.

- s.8 4.2 Palveluntuottajan hyväksyntä ”Lapin hyvinvointialue hyväksyy palvelusetelijärjestelmän piiriin palvelusetelilain edellyttämällä tavalla palvelun tuottajat, joiden palvelujen ostamiseen Lapin hyvinvointialueen antamaa palveluseteliä voidaan käyttää sekä ylläpitää palveluntuottajarekisteriä.” Missä ajassa hyvinvointialueen on hyväksyttävä palveluntuottaja?

- s.13 ” Seuraamusmaksun suuruus on (10 %) kymmenen prosenttia palveluntuottajan hyvinvointialueelle tehdyn kuukausilaskutuksen määrästä sen kuukauden osalta, jolloin oikeus seuraamusmaksuun on syntynyt.” Tarkoitetaanko tällä ko yksikön laskutusta vai palveluntuottajan kokonaislaskutus esim kolmen yksikön osalta?

- s.14 ” Mikäli palvelusetelin arvo on tulosidonnainen, palvelusetelin arvosta annetaan päätös
asiakkaalle” esim. KV-pasessa ei voi olla omavastuuta ja niissä on usein kattohinta, kun tilaaja maksaa kokonaan, mutta mitä voisi tarkoittaa ikäpalveluissa (mikäli on tulosidonnainen)? Eikö palvelusetelilain mukaan arvo tule määritellä tulojen ja menojen mukaan?

- s.22 ” Palvelutuottajan on tarjottava ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkaa asiakkaalle,
mikäli tuottajan yksikössä on vapaa paikka. Palvelutuottaja ei voi kieltäytyä vapaalle
paikalle tulevasta palveluseteliasiakkaasta.” Yksiköissä voi nyt olla tyhjiä paikkoja, mutta niitä ei voi ottaa käyttöön, koska ei ole riittävästi paikkoja. Ko kirjaus sääntökirjassa antaa sellaisen vaikutelman, että se pakottaisi palveluntuottajan rikkomaan lupamääräyksiä.

- s.22 ” Jos asukkaan olosuhteet ja toimintakyky muuttuvat niin, että hänen on perusteltua
siirtyä yhteisöllisestä asumisesta ympärivuorokautiseen palveluasumiseen, muutos on
mahdollisuuksien mukaan toteutettava niin, ettei hänen tarvitse siirtyä toiseen asuntoon
saadakseen tarvitsemansa palvelut.” Tarkoittaako tämä sitä, että yhteisöllistä ja ympärivuorokautista asumista voidaan toteuttaa sekaisin samassa yksikössä? Ympärivuorokautinen asuminen on luvanvaraista toimintaa ja koskee koko yksikköä ja asukasta, joka on ko yksikössä. Tämä lienee mahdotonta toteuttaa luvan puitteissa?

- s.23 ” Yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen vuorokausihinnat ovat
voimassa kalenterivuoden. Tämän jälkeen mahdolliset seuraavaa vuotta koskevat uudet hinnat
pyydetään toimittamaan Lapin hyvinvointialueelle heinäkuun loppuun mennessä. Hintoja
voidaan korottaa vain palvelun yleistä indeksiä vastaavasti, korotus ei voi kuitenkaan ylittää 2
%. Mikäli palvelun vaatimukset muuttuvat lainsäädännön muutosten johdosta, voidaan kahden
prosentin korotus ylittää erillisellä päätöksellä.” Nykyisessä taloustilanteessa tuntuu kummalliselta, että asetetaan tällaisia 2 % ehtoja. Palveluntuottajan on siis hinnoiteltava lähtöhintaan sisään tulevien vuosien korotustarpeita. Yksinomaan TES-korotusten kustannuspaine palvelun hintaan on suurempi kuin 2 %.

- Mistään ei käy ilmi laskutuksen keskeytysehtoja. Ne olisi hyvä saada tietoon jo nyt, että voisi kommentoida niitä tarvittaessa. Tällä hetkellä esim. Rovaniemen poissaololaskutussääntö on sellainen, että kaupunki maksaa sairaala- ja kotilomissa lähtö- ja tulopäivän lisäksi 5 vrk 100 % palvelusetelin arvosta. Ja asiakas maksaa vain kotilomissa 100 %:n omavastuuosuuden / 5 vrk, sairaalapoissaoloissa vain lähtö- ja tulopäivän osalta. Onko kotilomissa perusteita laskuttaa 6 vrk lähtien täysi hoitovuorokausihinta tai osittainen esim. 50 % jonkin aikaa (seuraavat 5 vrk tai 7 vrk) ellei niitä ilmoiteta hyvissä ajoin etukäteen (ilmoitusaika?)?

Palvelusetelin arvoa käsitellään kahteen kertaan kohdat 5 ja 7.

Olisiko tarpeen pysyä Valviran ohjeissa, rajoitustoimien käyttöä kun määritellään? Lääkärin päätös kuitenkin, ja aina yksilöllinen harkinta.

Selkeyden vuoksi laittaisin 4. kappaleessa aluksi palvelutuottajaksi hakeutuminen..., hyväksyntä, palvelutuottajaa koskevat velvoitteet, valvonta, menettely sääntörikkomuksessa ja viimeiseksi palvelutuottajan hyväksymisen peruutus.

Asiakastietojen käsittely kannattaisi yhdistää asiakas- kappaleeseen eli kolmoseen. Ja sitten 5 kappaleen (palvelusetelin arvo ja hinnoittelu) ja 7 kappaleen (laskutus) joko yhteen tai ainakin peräkkäin. Ja myös 10 kappale (hinnoittelu) ja myös 11 "sähköinen palveluseteli" tähän yhteyteen. Niin, että hinnoittelu, palveluseteli ja laskutus tulisivat omana kokonaisuutena selkeästi.

Heti alkuun tulisi Määritelmät kappaleessa jo Yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen asuminen. Ja aika pitkälle sitä, mitä nyt on kakkososassa, olisi hyvä olla jo alussa "asiakas" kappaleessa., ettei asia olisi hajallaan ja saisi selkeän kuvan kokonaisuudesta. Eikä asioita tulisi käsiteltyä useaan kertaan.

Tämmöisiä kommentteja "lukijalta".

Ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelukuvaus s. 3/1. kpl:
Ympärivuorokautinen palveluasuminen sisältää siivous-, hygienia- ja turvapalvelut sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet.
Sivu 9/3. kpl:
Palveluntuottaja vuokraa huoneen peruskalustettuna (sis. hoitosängyn patjoineen, yöpöydän, tuolin ja lipaston).
1. Palveluasumiseen käytettävissä kiinteistöissä voidaan siivous jakaa yleisten/teknisten tilojen siivoukseen (porraskäytävät ym.), asuntojen yhteydessä olevien yhteisten tilojen siivoukseen sekä varsinaisten asuinhuoneiden siivoukseen.
Mikäli palveluntuottaja toimii vapaarahoitteisessa kiinteistössä, on tyypillistä, että kaikki siivoukset peritään vuokrissa. ARA-rajoitteisissa kiinteistöissä vuokraan sisältyy vain yleisten tilojen siivous, muu siivous peritään erikseen (ARA-säännöt).
Miten tulkitaan sääntökirjaa? Sisältyykö palveluseteliin osa siivouksesta, vai peritäänkö kaikki siivoukset asiakkaalta? On todennäköistä, että tulkinnasta riippumatta perivät vapaarahoitteisissa kiinteistöissä toimivat palveluntuottajat edelleen kaikki siivoukset vuokrissa. Tällöin joutuvat ARA-toimijat eriarvoiseen asemaan. Selkeintä olisi erottaa siivous kokonaan setelin ulkopuolelle.
On myös palveluntuottajia, jotka toimivat toisten omistamissa kiinteistöissä, eivätkä peri asukkaiden vuokria. Tuottajat joutuvat kuitenkin ensi kädessä kustantamaan kaiken siivouksen, jopa jätehuollon. Mikä on näiden tuottajien asema jatkossa suhteessa muihin toimijoihin? Olisi ehdottomasti huolehdittava siitä, että ne kustannukset, jotka toiset tuottajat voivat sisällyttää vuokriin, voisivat ei-vuokranantajat periä erikseen.
2. Sivulla 9 mainitaan, että hoitosänky, yöpöytä, tuoli ja lipasto sisältyvät vuokraan. Mitä ovat ne sivulla 3 mainitut välineet ja laitteet, jotka ilmeisesti kuuluvat seteliin? Palveluntuottajat, jotka eivät ole vuokranantajia, eivät voi sisällyttää hoitosänkyjä ym. kalusteita vuokriin. Yhdenvertaisuuden nimissä on sallittava periä nämä kulut erikseen asukkaalta.
3. Alueella on tuottajia, joilla on AVI:n hyväksymät tilat, joissa on kahden hengen huoneita sekä huoneita ilman omaa wc/suihkutilaa. Mikäli poikkeuksia ei sallita, lakkaa tällaisen osaston toiminta ja dominoefektinä koko tuottajan toiminta. Menetys voi paikkakunnalla olla jopa 100 asiakaspaikkaa.

Yhteisössä vanhukset asuvat keskenään, hoitaja ei ole paikalla koko ajan. Kotihoidon palvelut tuotetaan yksilöllisen tarpeen mukaan.
Lisäksi järjestetään yhteinen yhteisöllisyyttä tukeva palvelu, jolla luonnoksessa tarkoitetaan lähinnä ryhmätoimintaa.

- yhteisöllisyyden tukemisessa viikko-ohjelman mukaisen ryhmätoiminnan lisäksi tulisi olla yhteisön toimivuuden varmistamiseen varattu aika. Kokemus on osoittanut, että mitä tiiviimpi yhteisö/asuinmuoto sitä enemmän on asioita joista pitää yhdessä sopia. Ristiriitojen selvittelyä, sovittelua, arjen järjestelyä toimivaksi tasapuolisuuden kannalta. Yhteisövalmennusta. Asukkaiden toimintakyky huomioiden he tarvitsevat tukea positiivisen vuorovaikutuksen ja voimaantumisen etenemiseen.
- myös yhteisöllisestä toiminnasta voisi mennä asiakkaalta tuloihin suhteutettu maksu

Lisäysteksti Yhteistöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen, kohta 5.1 Yhteisöllinen asuminen, kappale 4 Palvelut järjestetään erikseen... täydennys kappaleen alkuun Asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaiset palvelut...

- hintakatto hintaa kaipasin luonnos esityksestä kovasti. Sillä olisi jo kiire, palveluntuottajienkin on valmisteltava ensivuotta jo täydellä tohinalla.
- seuraamusmaksu sääntörikkomuksessa 10% kuukausilaskutuksesta on mielestäni melko iso. Tässä mielestäni otettava huomioon, että palveluntuottajat ovat erikokoisia yms. asiat. Tietysti tavoitteena, että rikkomuksia ei tule se on selvää:)

- miten HVA turvaa sen, että palvelusetelit ovat palveluntuottajan veloitettavissa mahdollisimman pian? Nyt voi olla se tilanne, että seteliä joudutaan odottelemaan pitkänkin aikaa. Näin annetun palvelun laskutus laahaa jäljessä.
- sääntökirjassa mainitaan "ateriamaksu veloitetaan vain niiltä päiviltä joina läsnä". Tehostetussa hoivassahan ateriamaksu sisältyy hoivavuorokauteen? Oliko tässä nyt kyseessä vain yhteisöllisen asumisen tilanne?

- yleiset hoito- ja kulutustarvikkeet sekä henkilöstön suojaustarvikkeet kokonaan palveluntuottajan kustannettavana. Tässä kohdassa huomioitava erityistilanteet esim. nyt meneillään oleva COVID-19 aika.
- sovellusten pääkäyttäjyys merkattu HVAlle. Tämä tietysti terveyspuolen sovellusten kohdalla oikein mutta meillähän on omat sosiaalipuolen kirjaussovellukset joista vastaamme luonnollisesti itse.
- HVA edellyttää läsnäololistojen ja poissaolojen listausta ja toimittamista. Valvonnan näkökulmasta (HVA) katsoen pitäisi riittää mielestäni se, että asia on todennettavissa tarvittaessa. Tämä (läsnäolo ja poissaolo) myös nähtävissä VAANALTA tehtyjen veloitusten kautta.
- tarkoittaako poistuneiden asiakkaiden hoito, palvelu ja kuntoutussuunnitelman toimittaminen NIIDEN toimittamista arkistoon? Miksi kyseiset asiakirjat on toimitettava vuosittain myös 30.4 mennessä? Onko kyseessä valvonnan näkökulmasta tehty pyyntö? Jos on niin tässäkin pitäisi riittää niiden todennettavuus tarvittaessa.
- näiden kaikenlaisten listauksien yms. tilastollisen tiedon tuottaminen vaatii aina tietysti palveluntuottajalta resurssia. Kaikki ylimääräinen ja turha on pois itse asiakastyöstä. Mielestäni HVAn pitää ottaa huomioon tämä asia kokonaisvaltaisesti.

Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa asukkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Tämä edellyttää, että asumisyksikössä on asukkaiden yhteiseen käyttöön soveltuvia tiloja ja asukkaalla on oltava käytettävissä hälytys- ja hoitajakutsujärjestelmä.

- Koska yhteisöllinen asuminen itsessään ei sisällä mitään palvelua, tulee yhteisöllisen asumisen palvelusetelin kattaa mm. kattamaton vuokrakustannus, hälytys- ja hoitajakutsujärjestelmä, yhteisöllisen toiminnan järjestäminen tilojen siivouspalvelu ja insentiivi tilainvestointeihin KOSKA

Palvelut järjestetään erikseen tukipalveluina, kotihoitona ja tarvittaessa muina sosiaali- ja terveyspalveluina. Hyvinvointialue voi järjestää yhteisöllisen asumisen omana toimintana, palvelusetelillä tai ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta.

- yhteisöllisen asumisen järjestäjä ei välttämättä itse pysty järjestämään mitään muita palveluita. Pelkän tilojen ylläpidon tulee siis olla kannattavaa.

Palveluntuottajan palvelun tulee olla sisällöltään ja laadultaan vähintään tämän sääntökirjan mukainen ja saman tasoista kuin Lapin hyvinvointialueen tuottama oma toiminta. Henkilöstövaatimukset, palvelun laatu, asuminen, tilat ja vuokrasuhde, ateriat, hoito ja hoiva ovat kuvattuna liitteenä olevassa palvelukuvauksessa, jotka palveluntuottajan on otettava huomioon toimintaa järjestäessä

- Koska mainitut palvelut eivät liity itsenäisesti yhteisölliseen asumiseen, lainattu kappale tulisi poistaa kokonaan sääntökirjasta. Yhteisöllisen asumisen tukipalvelut (hoiva, ateria, muut sote-palvelut) järjestetään erikseem.

Koska yhteisölliseen asumiseen ei sisälly hoiva- tai ateriapalveluita, miten palvelu tulee toteutuman yksiköissä, joissa on nykyisen lainsäädännön mukainen palveluasumisen lupa? Nykyisen toimiluvat jäävät voimaan sellaisenaan ja ne edellyttävät tiettyä määrää hoitohenkilöstöä asukasta kohden.

Voiko palveluntuottaja esittää yhteisöllisen asumisen palvelusetelituottajuuden/asiakkaiden vastaanottamisen ehdoksi, että asiakas hankkii palveluntuottajalta niin paljon hoito- ja tukipalveluita, että toimiluvan henkilöstömääräehdot täyttyvät?

Hintoja voidaan korottaa vuosittain yleistä indeksiä vastaavasti, korotus ei voi ylittää kuitenkaan 2%.

Sääntökirjassa esitetty 2% prosentin korotuskatto on valitettavasti täysin kestämätön nykyisessä inflaatioympäristössä. Kustannusnousu tämän hetken taloudellisessa ympäristössä voi olla jopa 10% luokkaa, joten 2% katto ei huomioi nykyistä markkinatilannetta. Pyydämme poistamaan maksimirajan ja muuttamaan ehdon niin, että palveluntuottajat voivat esittää perustellut hinnantarkistukset vuosittain ilman erillistä korotuskattoa.

Palveluntuottaja ei voi kieltäytyä vapaalle paikalle tulevasta palveluseteliasiakkaasta.

Kysymys: Onko palveluntuottajan mahdollista kieltäytyä palveluseteliasiakkaasta, jos toimintayksikön henkilöstötilanne ei mahdollista vapaiden paikkojen täyttämistä.

Sääntökirjassa olisi hyvä tulla esille selkeästi, onko Tilaaja asettanut vuokralle kattorajaa ja jos on, mikä se on. Ehdotamme vapaata hinnoittelua tai mahdollisesti Kelan eläkkeensaajan asumistuen kattoa

Hintoja voidaan korottaa vain palvelun yleistä indeksiä vastaavasti, korotus ei voi kuitenkaan ylittää 2
%. Mikäli palvelun vaatimukset muuttuvat lainsäädännön muutosten johdosta, voidaan kahden
prosentin korotus ylittää erillisellä päätöksellä.”

Korotusmahdollisuus on aivan liian pieni, jos ajattelee kaikkia hinnannousuja, mitä on tullut ja tulee. Palvelutuotannon pitää kattaa toiminnasta aiheutuneet kulut.

Sääntökirjahan on suunnattu palvelutuottajille samalla ohjekirjaksi siitä, miten pitää toimia. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun sääntökirjaa tehdään eli sen pitäisi olla mahdollisimman selkeä ja edetä johdonmukaisesti. Nyt sääntökirjan otsikko (...ikäihmisten yhteisöllinen asuminen...) ei vastaa sen sisältöä, koska sääntökirjan rakenne on aivan erilainen kuin otsikko antaa olettaa. I-osassa puhutaan yleensä palvelusetelistä, mistä johtuen tekstissä voidaan puhua esim. lasten kanssa työskenteleviltä vaadittavasta rikostaustan selvittelystä (sivuluvut puuttuvat, joten kommentointi on vaikeaa). II-osassa taas puhutaan pelkästään palveluasumisesta, mikä aiheuttaa toisaalta asioiden useamman kerran käsittelyä ja sekavuutta, kun tämän sääntökirjan pitäisi käsitellä pelkästään tätä asiaa. Yhteisölliseen asumiseen liittyen toki on tärkeää, että käsiteltäisiin myös kotipalvelun palvelusetelit, mutta nyt tämä ei aukene.

Selkeyden vuoksi olisi hyvä nostaa asiakkaan prosessi esiin eli se, että palvelusetelit perustuvat asiakkaiden palvelutarpeen arviointiin, jonka perusteella palvelusetelit myönnetään asiakkaalle. Ja että palvelusetelien täytyy olla joustavia, koska asiakkaiden palvelutarve muuttuu koko ajan. Tähän joustoon tarvitaan ohjeistusta palveluntuottajille. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa palveluseteli voi olla kiinteä, mutta onko yhteisöllisessä asumisessa. Ja nyt tulee eteen taas se, että tässä toisaalta puhutaan yleensä palvelusetelistä ja kuitenkin pitäisi keskittyä pelkästään palveluasumisen palveluseteleihin sitoen se asiakkuuteen. Palvelutuottajan kannalta tällä hetkellä sääntökirja ei vastaa tarkoitusta. Se on nyt kirjoitettu Hyvinvointialueen näkökulmasta eli palvelunjärjestäjän näkökulmasta. Ennenkuin tämä hyväksytään olisi hyvä vielä keskustella vielä tämän toimivuudesta palveluntuottajien kanssa.

6.1 kohdassa todetaan, että palvelutuottaja ei voi kieltäytyä vapaalle paikalle tulevasta palveluseteliasiakkaasta. Mitä tällä tarkoitetaan? Onko todella niin, että hyvinvointialue päättää jatkossa, ketkä tulevat mihinkin paikkaan. Aikaisemmin näitä on sovittu yhteistyöllä ja huomioiden eri talojen tilanteet ja myös ns. omat paikat, jotka on varattu omalle erityiskohderyhmälle kuten sotainvalideille ja -veteraaneille.

2 % hinnan korotuksen katto on mahdoton nykyisessä tilanteessa eikä oikeastaan perustu mihinkään. Hinnan pitää olla indeksisidonnainen, jolloin on mahdollisuus tarjota palveluja.

Esimerkiksi; Palveluntuottajan tulee dokumentoida ulkoilun toteutuminen asiakas tietoihin ja esittää tilaajalle pyydettäessä em. ulkoilusta koostettu yhteenveto. Toivottavasti asukkaan hoivan- ja elämänlaatua mitataan jollain muulla tavoin, kun tukkimiehen kirjanpidolla. Yksi keino voisi olla arvio hoito-ja kuntoutussuunnitelman toteutumisesta. Mistä toiminnasta asukas hyötyy ja mikä on hänelle mielekästä.

Palveluntuottaja huolehtii laboratorionäytteiden otosta ja näytteiden kuljettamisesta analysoitavaksi. Näytteitä voidaan joutua ottamaan isoissa yksiköissä useampana päivänä viikossa. Näytteiden kuljettaminen vie työntekijän työaikaa ja aiheuttaa ylimääräisiä kuluja palveluntuottajalle. Kuka nämä kulut korvaa?

”Loppusiivouksen kustannuksista vastaa toimintayksikkö” Tämä oli edellisessä sääntökirjassa asiakkaan kustantamana. Loppusiivous tulee hinnoitella erikseen. Loppusiivous ei ole ylläpitosiivousta, mikä kuuluu hintaan. Loppusiivous vie aikaa ja on usein järjestettävä nopealla aikataululla muuttorumpan ja sotkun jälkeen, jotta huone saadaan mahdollisimman pian uuden asukkaan käyttöön.

Palveluntuottajaa velvoitetaan tekemään erilaisia hankintoja, hoitovälineet, suojavarusteet myös epidemiaikana ja jopa huonekalut ympärivuorokautiseen asumiseen. Miten nämä kulut katetaan, koska esimerkiksi korona-aikana suojavarusteet ovat olleet kohtuuttoman suuri menoerä. Mennäänkö jo laitosmaiseen asumiseen? Ikäihmisen koti tulisi olla hänen näköinen ja viihtyisä, missä tutut kalusteet ja esineet tuovat myös turvallisuuden tunnetta. Varastotilaa ei ole muutenkaan tarpeeksi ja esimerkiksi vaipat ym. vievät ison osan säilytystiloista.

Suojavarusteet tulisi korvata palveluntuottajille epidemiaaikana!

Palveluntuottaja ei voi kieltäytyä vapaalle paikalle tulevasta palveluseteliasiakkaasta” Toivottavasti tätä ei käytetä siten, että palveluntuottajalla ei ole oikeutta vaikuttaa asiakasvalintaan. Muistisairaiden ryhmäkodissa on perusteltua aina pohtia asiakkaan soveltuvuus ryhmäkotiin. Jos kodissa on liian monta haasteellisesti käyttäytyvää muistisairasta samanaikaisesti, voi toisten puolustuskyvyttömien hoiva ja viihtyvyys kärsiä. Asukassijoittelussa tulisi aina miettiä kokonaisuutta ja asukasturvallisuutta.
Asukaspaikat varmasti täytetään, jos palveluntuottajalla on vaadittava hoitajamitoitus.

Ateriamaksu veloitetaan vain niiltä päiviltä jolloin asukas on läsnä. Ateramaksu sisältyy hoivamaksuun ympärivuorokautisessa asumisessa. Jos asukas joutuu äkillisesti esimerkiksi päivystykseen, jolloin tilanteen hoitaminen edellyttää resurssia tavallista enemmän. on kohtuutonta, jos hoivamaksua pienennetään. Ateriat valmistetaan ja tilataan etukäteen keittiöltä eli asukkaalle on jo voitu tilata ateria.

Palveluntuottaja tulee tietää mahdollisimman nopeasti setelien kattohinnat, jotta voimme suunnitella tulevaa vuotta ja laatia ensi vuoden realistiset talousarviot.

Yhteisöllisessä asumisessa tulee olla maksu, millä katetaan kaikki se palvelu, auttaminen ja avustaminen sekä yhteisten tilojen käyttö. Asukkaat muuttavat yhä huonompikuntoisina palvelujen piiriin. He tarvitsevat paljon ohjausta ja avustamista selviytyäkseen mahdollisimman pitkään keveämmisssä asumismuodoissa. Säännöllinen viikko-ohjelma edellyttää suunnittelua ja resurssia. Hoivaa voidaan toteuttaa yksilöllisesti kotihoidon palvelusetelillä asukkaan tarpeisiin.

Miten lupaviranomainen suhtautuu, jos asukaalle tulee mahdollistaa asuminen omassa kodissaan loppuun asti. Miten täytetään ympärivuorokautisen asumisen lupakriteerit?

Yllämainitut aiheet ovat meilläkin puhuttaneet ja samansuuntaisia ajatuksia on herännyt.
Tällaisenaan sääntökirja sekä palvelunkuvaus ohjaa riskin ja ennakoimattomat kustannuserät palveluntuottajalle. Tästä aiheutuu tarpeetonta hinnankorotuspainetta sekä palveluntuottajalle sietämättömän suuri taloudellinen riski. Näihin vastuisiin ja kustannuseriin toivon erityisesti vielä harkintaa. Asiakkaan laskutus tulee tapahtua jälkikäteen eli palveluntuottaja kirjaa käytännössä säännöllisesti luottotappioita saamattomista maksuista. Asiakkaalla olisi helpompi saada rahat takaisin jos palautettavaa hoitosuhteen päättyessä on.