Siirry sisältöön

Kysely ohjelmasta

Kysymysmerkki 5
Kysely | Päijät-Hämeen liitto
Kysely on päättynyt

Perustiedot

Päättynyt: 14.12.2022

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Kyselyn pakolliset kysymykset on merkitty (*) tähtimerkillä.

Vastaukset
  • Ohjelma on erittäin hyvä ensimmäinen askel Päijät-Hämeessä. Erityisesti pidin Taikusydän -yhteyspisteen perustamisesta!

  • Kuntien, yritysten ja kulttuurin välille saisi löytyä lisää yhteistyötä ja näkyviä ratkaisuja asukkaisiin vaikuttaen.

  • Periaatteessa ohjelmassa olevat asiat enimmäkseen ovat jo olemassa.

  • Kestävä kehitys on nostettu ohjelmassa upeasti esiin. Kulttuurikenttä voi olla tässä suunnannäyttäjän asemassa. Esimerkiksi yleisön liikkumisen hiilijalanjäljen merkityksen esiin nostaminen on todella hyvä pointti!

  • Yhteistyön ja verkostoitumisen merkittävyys on nostettu esiin. Kulttuurinkentän koordinoinnin kehittäminen alueen kuntien kulttuurityön ja muiden toimijoiden tarpeisiin sekä eri palveluiden näkyväksi tekemiseen on erittäin hyvä avaus.
    Koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen halutaan panostaa: tähän liittyy paitsi asiantuntijuuden, myös alan toimintamallien ja rahoitusmallien ymmärtämisen lisääntyminen.

Vastaukset
  • En osaa sanoa.

  • Ohjelma on vanhentunut nopeasti, koska maailma ympärillämme on muuttunut. Huomattava osa kulttuuripalveluja, tai tiloja tarjoavista tahoista kamppailee olemassaolostaan viimeistään moninkertaisiksi kohonneitten sähkölaskujen kanssa. Ohjelmasta pitäisi nopeasti muokata jonkunlainen selviytymispaketti ja siirtää maailmanparannusprojektit sopivampaan ajankohtaan.

  • Lisäisin konkreettisia ehdotuksia ja ehkä supistaisin ohjelmaehdotusten määrää. Vuoden 2020 kulttuurialan luvut ovat tietenkin pandemian vääristämiä, mutta parempia (esim. v. 2019) ei varmaan ollut saatavilla?

  • Yleistä:
    Tulevaisuus ohjelman laatimisen jälkeen jää hämäräksi, kuka on vastuussa ohjelman toteuttamisesta tai siinä esitettyjen toimenpiteiden koordinoimisesta (oletettavasti maakuntaliitto, mutta tätä tai mahdollisia toimintatapoja ei selkeästi ilmaista). Maakuntaliiton roolia voisi yleisestikin selkeyttää ja kirjata sen roolin ja vastuut (miksi ohjelma on tehty sen alaisuudessa ja miten ja millä aikavälillä se aikoo seurata sen toteutumista). Mittarit ja seuranta on puutteellisesti esitetty.

    Ohjelman rakenne on nurinkurinen. Toimintaympäristön ja lainsäädännön kuvaus sekä ohjelman kokoamista taustoittava osuus olisi hyvä olla ennen tavoitteita ja toimenpiteitä.

    Miten (kulttuurin) kestävyys liittyy nimenomaan Päijät-Hämeeseen ja päijäthämäläiseen kulttuuriin, perustelu on hyvin ohut. Perusteluissa ja osin ohjelmassakin kulttuuri näyttää muuttuvan vain välinearvoksi hiilineutraalitavoitteen saavuttamiseksi. Taustastrategiakytkös ja kestävyyden valinta näkökulmaksi syineen olisi hyvä tuoda esille jo alussa tai vastaavasti tuoda yhtä sivulausetta vahvemmin esiin niitä puolia, joilla kulttuurialan kehittäminen on ohjelman keskiössä ja merkityksellistä jo sinänsä. Toimenpiteidenkin mainitaan suoraan tähtäävän vain kestävyyden lisäämiseen.

    Käsitteet:
    Ohjelmassa käytettävän kulttuuri -käsitteen määritteleminen tarkemmin olisi ensisijaisen tärkeää. Eli määritellään missä merkityksessä sanaa kulttuuri käytännössä ohjelmassa käytetään, ei niinkään kulttuuri –sanan eri merkityksiä. Ohjelmasta on tulkittavissa, että käsitettä kulttuuri käytetään pääasiallisesti välinemerkityksessä eli taiteet, musiikki, kirjallisuus, museot, kirjastot, teatteri, tapahtumat, näyttelyt ym. luovat alat, ei ihmiselämän kokonaisvaltaisena käsityksenä. Käsitteen käytön selkeä määrittely selkiyttäisi myös tavoitteiden määrittelyä ja termien paikoin haparoivaa ja outoa/poukkoilevaa käyttöä tekstissä esim. ...taide sekä kulttuurit? voivat elää ja kasvaa yhteisössä.
    Välillä myös sanalla taide tekstissä korvataan kaikki muu kulttuuritoiminta. Käsitteiden määrittely oli keskeinen asia, joka jäi myös työpajoissa selkeästi tekemättä työskentelyn aluksi - määrittelemätöntä kaikkeuden kokonaisjoukkoa on mahdoton edistää jatkossa toimenpideohjelmalla.

    Arvopohja:
    Arvopohjassa todetaan, että “Kulttuurilla ja taiteella on oikeus autonomiaan. Tämän lisäksi kulttuuriin suhtaudutaan myös instrumentalistisesti, kuten kulttuurihyvinvointivaikutusten kautta.” Tämä lauseena kumoaa itse itsensä, missä määrin oikeus autonomiaan toteutuu, jos kulttuuria käytetään välineenä ja sen arvoa mitataan hyvinvointivaikutusten avulla. Miten käy autonomialle, jos vaikutukset ovat negatiivisia tai niitä ei ole? Kumpi näistä asetetaan arvopohjalla korkeammalle?

    Miltä näyttää kestävä kulttuuri Päijät-Hämeessä 2030:
    Miksi (vain) kirjastot on toimijoista nostettu esille tekstissä, entä muut toimijat? Kirjastojen tavoin alueellisella vastuumuseolla on kulttuuriin liittyviä edistämistehtäviä koko maakunnan alueella.
    Alueellisten vastuumuseoiden tehtäviä ovat on:
    - toimia kulttuuriperinnön asiantuntijana sekä kehittää ja edistää museotoimintaa, toimialansa yhteistyötä sekä kulttuuriperinnön tallentamista ja digitaalista saatavuutta (alueellisen museotoiminnan edistämistehtävä)
    - toimia kulttuuriympäristön, erityisesti rakennetun ympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön asiantuntijana, joka antaa lausuntoja, osallistuu asiantuntijana viranomaisneuvotteluihin ja antaa neuvontaa, sekä kehittää ja edistää kulttuuriympäristön vaalimista, toimialansa yhteistyötä sekä kulttuuriympäristötiedon digitaalista tallentamista ja saatavuutta (alueellinen kulttuuriympäristötehtävä)
    - toimia taiteen ja visuaalisen kulttuuriperinnön asiantuntijana sekä kehittää ja edistää toimialansa yhteistyötä sekä taiteen ja visuaalisen kulttuuriperinnön tallentamista ja digitaalista saatavuutta (alueellinen taidemuseotehtävä)

    Eli alueellisella vastuumuseolla on rooli esim. kulttuuriperinnön merkityksen lisäämisessä (ymmärryksen, tiedon, tallentamisen saavutettavuudessa ja yhdessä tekemisessä, aineettoman ja elävän kulttuuriperinnön vaaliminen ja tunnistaminen), yhteistyöverkostojen ylläpitäjänä ja kehittäjänä, kulttuurihyvinvoinnin ja taiteen reilun rahoituspohjan vahvistamisessa (julkisen taiteen edistäminen, prosenttiperiaatteen edistäminen, oikeudenmukaisten korvauskäytäntöjen edistäminen taiteilojoille maksettavista palkkioista) sekä digitaalisen saavutettavuuden kehittämisessä.

    Toimenpiteet:
    Toimenpiteitä on syytä tarkastella vielä siten, ovatko ne jokseenkin yhteismitallisella tasolla määritelty. Osa toimenpiteistä näyttäisi olevan ennemminkin tavoitteita kuin toimenpiteitä, mm. taiteen autonomian tunnustaminen on vain tavoitetasolla.

    Toivottavaa olisi, kun toimenpiteitä tai toimenpidekokonaisuuksia lähdetään edistämään, näiden relevanttius vielä arvioidaan tarkemmin. Ohjelman laatimiseen käytetty aika ei varmastikaan ole mahdollistanut toimenpiteiden riittävää punnintaa tai määrittelyä.

    Toimenpidekokonaisuus 2.
    Kokonaisuuden ensimmäinen toimenpide on kenties ohjelman tärkein ja kantavin toimenpide (ilman alueellisen ja paikallisen kulttuurin tukemista meillä ei ole mitään kehitettävää kokonaisuudessa). Tämän “alatoimenpiteet” olisi ehkä syytä vielä kertaalleen miettiä, jotta nämä oikeasti vahvistavat ja tukevat paikallista kulttuuritoimintaa. Ohjelmassa nyt listatut ovat tarkkuudeltaan hyvin eritasoisia.
    Pienten kulttuuritoimijoiden huomioiminen ja tukeminen on tärkeää myös elävän kulttuurisuhteen syntymiselle, sillä kaikilla yhdistyksillä ei ole mahdollisuutta järjestää edes viikoittaista kerhotoimintaa harrastamisen mallin puitteissa. Toiminnan tukemisessa olisi myös hyvä tarkastella sitä, mitä isommat toimijat voivat tehdä suhteessa pienempiin toimijoihin.

    Toimenpidekokonaisuus 3.
    Kokonaisuuteen olisi hyvä lisätä toimenpiteenä myös taiteen rahoituksen periaatekäytäntöjen edistäminen ja jopa ehkä tavoitteeksi (ainakin seuraavassa ohjelmassa) näihin sitoutuminen maakunnan/kuntien tasolla. Tämä siis tarkoittaa etenkin prosenttiperiaatteen käyttöönoton edistämistä. Tällä olisi suoria vaikutuksia (alueen) taiteilijoiden toimeentuloon, reilun ansainnan malleihin, kulttuurihyvinvointiin ja saavutettavuuden lisääntymiseen (julkinen taide lisääntyy). Reilun ansainnan mallien edistämisen toimenpiteet kaipaavat selkiyttämistä.

    Potentiaaliset toimenpiteiden toteuttajat olisi syytä kartoittaa tarkemmin tai ainakin määritellä samalla tasolla. Museoiden ja etenkin alueellisen vastuumuseon rooli yhtenä toimenpiteiden toteuttajan on luonteva useammassakin kohtaa, vaikka museot mainitaan vain yhdessä. Kunnat ilmeisesti pitävät sisällään myös kaiken rahoittamansa toiminnan kuten museoiden ja kirjaston toiminnan, mutta keitä ovat kulttuuritoimijat kolmannen sektorin, kuntien ja taiteen ammattilaisten lisäksi.

    Toimintaympäristö:
    Toimintaympäristössä mainitaan valtionosuuksia saavia esittävän taiteen organisaatioita ja hyvin lakonisesti alueellinen vastuumuseo. Maakunnassa museoiden valtionosuutta saa Lahden museoiden lisäksi vain Heinolan museot. Toisin sanoen Päijät-Hämeessä on hyvin vähän ammatillisia museoita. Maakunnassa toimii kuitenkin yhteensä 39 museokohdetta, joista 9 on ammatillisesti hoidettuja. Kunnat vastaavat vain 12 museokohteesta eli kolmannen sektorin osuus museo- ja kulttuuriperintötoiminnassa Päijät-Hämeen alueella on merkittävä ja tärkeä.

    Toimintaympäristössä painotetaan lähinnä kuntien ja isojen kulttuuritoimijoiden osuutta. Etenkin toimenpiteiden toteuttajia määriteltäessä tulisi alueen toimijat kartoittaa tarkemmin ja huomioida paremmin myös pienemmät toimijat. Toimintaympäristön kuvauksesta puuttuvat kokonaan maininnat maakunnassa olemassa olevista/toimivista kulttuurialan verkostoista.

    Toimenpiteiden toteutusta varten on varmasti jatkossa syytä tarkemmin selvittää kulttuurin (ja taiteen) tekemisen ja kokemisen tapoja ja tarpeita, millaista kulttuuria alueen asukkaat haluaisivat kokea? Miten digitaalista kulttuuria halutaan kehittää ja mihin tarpeeseen se vastaa?

Vastaukset
  • Ei yhtään mitään.

  • "Kestävän kehityksen" taustoihin perehtyneenä en näe siinä mitään hyvää, enkä haluaisi nähdä koko teemaa omassa harrastustoiminnassa.

  • Toimenpidekokonaisuuksia voisi vielä tiivistää ja yhdistää.

  • Ekologisissa toimenpiteissä on toimenpiteitä, jotka eivät suoranaisesti liity maakunnan kulttuurin/kulttuuritoiminnan kehittämiseen vaan ovat lähinnä välineitä, jotka voidaan ottaa käyttöön kuten kestävämmät liikenneratkaisut ja sertifikaatit. Toimenpiteitä on tämän vuoksi myös määrällisesti liikaa. Matkailun sertifiointien esiin nostaminen kulttuuriohjelman toimenpiteinä ei tunnu relevantilta. Millaisia hyötyjä nämä voivat käytännössä tarjota alueen (paikallisille) kulttuuritoimijoilletoimijoille? Tämä kuuluu ennemminkin matkailun edistämisen yhteyteen. Kulttuurimatkailun kehittäminen ei työpajoissa noussut keskiöön.

    Toimintaympäristössä Salpausselkä Geoparkin esiin nostaminen ja etenkin tämän esittely ennen varsinaisia maakunnan alueen kulttuuritoimijoita tuntuu hyvin oudolta. Geoparkin yhteys alueen kulttuurittomintaan on hyvin ohut, pitäen sisällään lähinnä matkailutarkoituksiin tuotetun kulttuuriperintötiedon. Myös tekstistä suhde kulttuuritoimintaan ei käy selville.