Kommentoi henkilökohtaisen avun palvelusetelisääntökirjaa

Muuttuuko kuukausittainen tuntimäärä palvelusetelillä 30h/kk? Missä kohden näkyy palvelusetelin arvot arki/ lauantai/ sunnuntai eri vuorokauden aikana?

Olen jättänyt Tornion kunnan vammaispalveluun 07.09.2022 pyynnön: henkilökohtaisen palvelusetelin arvon tarkistaminen.
Tuolloin sanottiin tämän pyynnön siirtyvän Lapin hyvinvointialueelle. Onko tämä tavoittanut teidät? Pyynnössä käy ilmi niin asiakkaan kuin palveluntarjoajan kantaa. Tässä lyhyt ote pyynnöstä: "Tällä hetkellä palveluseteli toimii itseään vastaan, koska esimerkiksi palvelusetelilain 1§:n mukaan tarkoitus on turvata ja lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia sekä parantaa palvelujen saatavuutta, mutta nykyisellään palvelun tarjoajat eivät halua ottaa henkilökohtaisen avun asiakkaita lainkaan, joten asiakkaan valinnan mahdollisuudet ja saatavuus heikkenee. Yrittäjän osakaan ei ole yksinkertainen, koska on olemassa vähimmäispalvelutaso. Henkilökohtaisen avun sääntökirjan mukaan yrittäjän on tarjottava vähintään kunnallisen toimijan vastaavaa tasoa (Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun sääntökirja, Sitra, s. 5).
Yrittäjät eivät palveluntarjoajina millään pysty tuottamaan laadultaan hyvää henkilökohtaisen avun palvelua tämänhetkisillä palvelusetelin arvoilla. Kunnan velvollisuutena on myös valvoa vähimmäispalvelutasoa, Jääskeläinen on tiivistänyt selvityksessään lainsäädäntöä seuraavasti: ’’Hankittaessa palveluja yksityiseltä palvelujen tuottajalta kunnan on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta (3 mom.)’’.Toivomme asian käsittelyä nopealla aikataululla, koska kyseessä on vammaisten perusoikeudet, jotka tällähetkellä vaarantuvat. Alan yrittäjät haluavat tarjota palveluita palvelusetelin kautta, mutta sen on oltava kaikille osapuolille kannattavaa, jotta varmistuu laadukas ja lainsäädäntöön sopiva henkilökohtainen avustus."

Palvelukohtaisessa osiossa ensimmäisellä sivuilla on kuvailtu eri tilanteen joihin henkilökohtaisen avun palveluseteliä sovellettaisiin. Mielestäni on itsemääräämis oikeus ei toteudu nykyisessä luonnoksessa, jossa listasta puuttuu tilanne, jossa henkilökohtaisen avun käyttäjä voisi valita haluaako palvelusetelin kyseiseen palveluun. Lisäksi, miksi on rajoitus 0-30h/kk? Tällaista ei ole missään millään muulla hyvinvointialueella ja palvelusetelin kautta voi hankkia avustustunteja 0- 24h / päivä.

Pyytäisin harkitsemaan kyseisen kohdan kriteereitä, sillä ne eivät ole uudistuksessa olevan uuden vammaispalvelulain mukaisia. 1) Pyytäisin poistamaan kohdan "ja hän ei avustettunakaan pysty toimimaan avustajansa työnantajana" sillä avun käyttäjän tulee voida itse kieltäytyä työnantajana toimimisesta sekä ostopalvelusta ja valita palvelusetelin kautta toteutettava henkilökohtainen apu halutessaan. 2) Pyytäisin poistamaan kohdan "4) tilanteet, joissa asiakkaan avun tarve on vähäistä, 0-30 h / kk "

Sääntökirjassa ei ole mainintaa palvelusetelijärjestelmän käytöstä hyvinvointialueella. Pyytäisin harkitsemaan sellaisen käyttöönottoa, sillä järjestelmän avulla palveluntuotannosta tulee kaikkien osapuolien kannalta tehokkaampaa, tarkempaa ja varmempaa. Parasta-Palvelua (PSOP) järjestelmän on todettu olevan henkilökohtaisen avun palvelulle sopivin järjestelmä ja se on käytössä useimmissa hyvinvointialueissa. Myös Palse järjestelmä on mahdollinen vaihtoehto. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että mikään muu hyvinvointialue toteuttaisi henkilökohtaisen avun palvelusetelitoimintaa ilman palvelusetelijärjestelmää ja siksi olisi erittäin tärkeää, että järjestelmä tulisi käyttöön myös Lapissa.

Sääntökirjan kohdan 1.3. mukainen tilanne, jossa asiakkaan tulisi toimittaa palveluntuottajalle käsin täytetty tuntilomake ja sitten palveluntuottajan tämä lomake hyvinvointialueelle on kestämätön hyvinvointialueen laajuudessa. Esimerkiksi postin kautta tässä tapahtuisi erittäin pitkiä viiveitä jotka taas vaikeuttaisivat laskutusta ja yritysten maksukykyä kun palkat pitäisi maksaa ennen kuin saa viiveiden takia tehtyä laskutuksen. Tämä ongelma on ratkaistu sähköisillä tuntimerkinnöillä suoraan palvelusetelijärjestelmiin (esim edellä mainittu PSOP).

Tämä asia on erittäin tärkeä nyt kun palveluseteli otetaan käyttöön ja vaikuttaa varmasti henkilökohtaisen avun palvelusetelin toteutuksen onnistumiseen.

Kaikissa muissa hyvinvointialueissa peruutetun käynnin osalta käytetään alla olevaa järjestelyä joka on reilu niin asiakkaalle kuin myös palveluntuottajalle. Ilman kyseistä järjestelyä palveluntuottajien olisi mahdoton sitoutua tilauksiin, sillä palkat tulisi maksaa sovituilta käynneiltä vaikka asiakas voisi käytännössä peruuttaa ne vain muutama minuutti ennen sovittua käyntiä. Pyytäisin korvaamaan nykyisen tekstiosan peruutuksista seuraavanlaisella joka on otettu toisen hyvinvointialueen sääntökirjasta:

"Asiakas voi peruuttaa ennalta sovitun avustuskerran ilmoittamalla Palvelusetelituottajalle peruutuksesta viimeistään 24 tuntia ennen sovittua avustuskertaa. Asiakkaan määräajassa perumia avustustapahtumia ei voi laskuttaa. "

Tämä tarkoittaa siis sitä että alle 24h peruutus on laskutettava käynti kokonaisuudessaan ja myös sellainen joka vähentää asiakkaan avustustuntimäärää normaalin käynnin mukaisesti (ei siis lisäkustannuksia tilaajalle).

Sääntökirjassa vaaditaan, että ammatillisessa henkilökohtaisessa avussa avustajalle tulee olla riittävä koulutus, koulutettu vastuuhenkilö sekä lääkehoitosuunnitelma. Kuitenkin, myös ei-ammatillisen henkilökohtaisen avun kuvauksessa on mainittu seuraavat ammattihenkilön vaatimat tehtävät (Valviran ohjeistuksessa vaatii ammattihenkilön): "Henkilökohtaiseen apuun voi liittyä hoidollisia tehtäviä esimerkiksi katetrointi, vatsantoimitus, pistoshoito ja lääkkeenanto (insuliini tai muu vastaava). ". Pyytäisin, että tarkentaisitte ei-ammatilliseen henkilökohtaiseen apuun kuuluvia tehtäviä niin että ammatilliset tehtävät eivät sisälly siihen. Tästä voi muuten aiheutua väärinymmärryksiä asiakkaille ja tietenkin riskitilanteita.

Sääntökirjassa ei vielä mainittu palvelusetelin hinnoittelusta, mutta keräsin tähän muiden hyvinvointialueiden hyväksyttyjä hinnastoja sen mukaan kun niitä on jo ehditty käsitellä alkavaksi 1.1.2023:

Perustuntihinta:
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue 26,40€ /h
Etelä-Karjalan hyvinvointialue 25,00€ /h
Kanta-Hämeen hyvinvointialue 25,00€ /h
Pohjanmaan hyvinvointi alue 24,33€ /h

Pyytäisin huomioimaan myös sen, että Lapin hyvinvointialueella välimatkat ovat usein huomattavasti pidempiä kuin muilla hyvinvointialueilla, jolloin mikäli matkakustannuksien tulisi sisältyä palveluseteliin, tulisi perustuntihinnan olla noin 1 € /h korkeampi kuin muualla.

On myös erittäin tärkeää, että palvelusetelin hinnastossa otetaan huomioon eri ajankohtien mukaiset työntekijöille maksettavat työehtosopimuksen mukaiset lisät. Näin voidaan varmistaa tasapuolinen ja reilu kohtelu kaikille henkilökohtaisen avun käyttäjille riippumatta siitä tarvitsevatko he avustajan arkisin päivällä vai esimerkiksi lauantaisin illalla. Mikäli hinnasto ei muutu työehtosopimuksen mukaisten lisien mukaan joutuvat henkilökohtaisen avun käyttäjät eriarvoiseen asemaan sen mukaan milloin he avustajaa tarvitsevat.

Henkilökohtaisilla avustajilla on kaikilla yleissitovan työehtosopimuksen mukaan iltalisät +15% klo 18-21, yölisät +40% klo 21-06, lauantailisät +25 koko lauantai ja arkipyhää edeltävät päivät ja sunnuntailisät +100 koko sunnuntai ja lauantaina klo 20 eteenpäin sekä arkipyhät ja arkipyhää edeltävän päivän klo 20 jälkeen. Huomioittehan että nämä lisät toimivat myös päällekkäin eli esimerkiksi lauantaina illalla työntekijälle maksettavat lisät ovat ovat 25% + 15% = 40% perustuntipalkan päälle. Pyytäisin että nämä huomioitaisiin palvelusetelin hinnoittelussa.

Lopuksi, palvelusetelin arvon vuosittaisesta tarkistamisesta tulisi tehdä kirjaus sääntökirjaan jolloin avustajien palkankorotuksien ja kustannuskasvun vaikutukset otettaisiin huomioon palvelusetelinhinnoittelussa.

Kohta 3.2
”Raportointilomakkeeseen on kirjattava myös palvelukerroittain annetun palvelun sisältö, sekä päivämäärä, kellonajat, tuntimäärä/ krt sekä tunnit yhteensä.”

Eikö asiakkaan yksityisyyden suoja koske palvelun sisältöä?
Onko hyvinvointialueella oikeutta tietää, missä henkilö on käynyt tai mitä hän on avustajan kanssa tehnyt?
Pitääkö tosiaan heikommassa asemassa olevan ihmisen raportoida hyvinvointialueelle, milloin hän käy kaupassa/elokuvissa/ulkona tai koska hänellä on pyykkipäivä?

11.11. kävimme kirjastossa
12.11. kävimme suihkussa
16.11. teimme ruuaksi makaronilaatikkoa

Minkä muun asiakasryhmän tulee raportoida elämänsä sisältöä palvelukerroittain hyvinvointialueelle?
Asetetaanko tässä vaikeavammainen henkilö eriarvoiseen asemaan?

Eikö ole riittävää, että ammattilainen (ts. avustaja tai avustajayritys) huolehtii palvelun sisällön kuuluvan päätöksen sisältöön?

En ole kuullut mistään muusta alueesta Suomessa, jossa ihmisten tietoja urkitaan tässä laajuudessa.

Kohdassa 3.2 käsitellään asiakkaan asemaa ja velvollisuutta henkilökohtaisen avun palvelusetelipäätöksen saamisen jälkeen. Pitäisiköhän seuraava kappale tarkistaa, koska nyt ei ole kyseessä palveluasumisen sääntökirja:

” Palvelusetelin saanut asiakas tekee palvelujen tuottajan kanssa sopimuksen palvelun hankkimisesta. Sopimuksessa määritellään asumispalvelun sisältö, jossa on eritelty palveluseteliin kuuluva palvelu sekä palveluntuottajan ja asiakkaan vastuut ja velvollisuudet. Asiakkaan lisäpalvelut merkitään sopimukseen. Sopimus voidaan irtisanoa molemmin puolin. Palveluntuottajan velvollisuus ennen irtisanomista on järjestää hoitokokous asukkaan-, omaisen ja tilaajaan kanssa mahdollisten ratkaisujen löytämiseksi. Palvelusopimuksen irtisanomisaika on 4 viikkoa ja irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. ”

Kohta 4.4
Jälleen, kyseessä ei ole palveluasuminen, eikä henkilökohtaisen avun asiakasta voida pitää tässä kohdassa asukkaana:
”Valvontaa ohjaavan lainsäädännön tavoitteena on turvata asiakkaiden ja asukkaiden oikeuksien toteutuminen sekä palvelusopimusten noudattaminen ja asiakkaiden palvelujen ja hoidon toteuttaminen hoito-, kuntoutus ja asiakassuunnitelmassa määritellyn mukaisesti.”

Kohta 4.5
” Palveluntuottaja laatii palvelusetelijärjestelmässä asiakasasiakirjat palvelutapahtuman yhteydessä. ”
Lapin hyvinvointialueella ei ole käytössä palvelusetelijärjestelmää, jossa voi laatia asiakasasiakirjoja.

Kohta 7
Onko tässä jälleen tarkoitettu palveluasumista?

”Palveluntuottajan tarjoamissa tiloissa ja vuokrasuhteessa asuvien sekä palveluita saavien
asiakkaiden on itse huolehdittava koti- ja vastuuvakuutusturvastaan. Palvelutuottaja ei voi edellyttää asiakkaaltaan tavallista kotivakuutusta laajempaa vakuutusta palveluun pääsemisen edellytyksenä.”

Kohta 8
Liittyykö terveyspalveluiden alv (34 §) todellakin henkilökohtaiseen apuun?

Yleisen osan kohta 3.1 (Kun asiakas on saanut myönteisen päätöksen palvelusetelistä) ja palvelukohtaisen osan kohta 1.1 (Sopimuksen syntyminen ja päättyminen/ irtisanominen) ovat ristiriidassa keskenään.
Niissä on eri irtisanomisajat.

Palvelukohtaisen osan kohta 2.4
Numerot tulee kirjoittaa myös kirjaimilla, ei vain sulkeiden sisällä olevilla numeroilla.

Muutenkin toivon, että kirjoitusvirheisiin kiinnitetään huomiota, sillä niitä on lähes joka kohdassa, joissakin kohdissa useita.