Kommentoi luonnosta! Mitä hyvää tai mitä parannettavaa? Onko erityisiä näkökulmia, jotka tulisi mielestäsi huomioida? Kerro mielipiteesi.

Ruoturppa-nimiselle tielle on suunniteltu pisto, jossa pyörätie on 2,0 m leveä. Se ei ole mahdollinen kaksisuuntaisena, koska polkupyörän maksimilevyes on 1,25 m, eikä tuolla pysty kohtaamaan esim. kaksi peräkärryä vetävää polkupyörää. Suunnitelmasta ei oikein käy ilmi miten pyörätie jatkuu Ruotutorpalla, mutta näyttää hieman ihmeelliseltä jaettu jk/pp, jossa pp on uloimpana. Pyöräilyn voisi siirtää ajoradalle Ruotutorpalla, ja tämän piston baanalta voisi tehdä suoraan ajoradalle. Ruotupolun voisi asfaltoida, koska tällainen lyhyt hiekkapätkä kahden asfaltoidun tien välissä ei oikein aja mitään asiaa. Helpompi myös talvikunnosapitää.

Alikulku on hölmösti sijoitettu keskelle asuintontteja. Olisi mielekkäämpää tehdä alikulku Lansanpurontien ja Kilontien/Ruotutorpan kohdalle, jolloin alikulun käynnit eivät ole suoraan talojen pihojen edessä.

Nopealla laskulla baanan jyrkkyys on yli 5% molemmilla puolilla tuota alikulkua. Olisiko mahdollista loiventaa niitä lähemmäs 4%:ia? Tulisi mukavempaa väylää ja olisi todennäköisesti turvallisempikin.

Radan alta kulkeva alikulku palvelisi käyttäjiä parhaiten, jos se sijaitsisi Kilontien / Lansantien jatkeena ns. luonnollisessa risteyskohdassa. Näin esim. Lansantietä pitkin tulevat pääsisivät suoraan jatkamaan toisella puolella olevalle Kilontielle.

Kokonaan toinen kysymys on, miten suuri käyttötarve tällaiselle tunnelille on, onko tarpeellista verorahojen käyttöä ? Nyt lähellä on jo kaksi paikkaa ylittää/alittaa rata, Kilon asema n.400m päässä ja Karantien silta n. 400m päässä.

Me, As Oy Espoon Pikku-Matin hallitus ja osakkaat olemme tutustuneet suunnitelmaan Lansantunnelin siirtämisestä alkuperäisestä, ohjeellisen aluevarauksen paikasta lännemmäksi, yhtiömme tontin välittömään läheisyyteen.

- Suunniteltu siirto huonontaa merkittävästi asumisviihtyvyyttämme sekä rakentamisen aikana että lisääntyneen liikenteen aiheuttaman melun ja pölyn vuoksi. Pelkäämme, että alikulkua tulevat käyttämään alueen runsaslukuiset, äänekkäät mopoilijat – mahdollisista ajokieltomerkinnöistä huolimatta. Arvioimme, että tunneli myös voimistaa sen päällä kulkevien junien melua, meluesteistä huolimatta.

-Uusi sijainti on liikenteellisesti epäonnistunut: luonnollisempi paikka olisi Ruotutorpan ja Lansantien välissä, jossa oli aiemmin ylikäytävä ja jossa olemassa olevat liikennevirrat voisivat yhtyä. Ymmärrämme, että ramppien sijoittelu tässä ratkaisussa voi olla vaikeaa, mutta ei varmasti ylivoimaista.

-Mikäli edellä esitetty Ruotutorppa-Lansantie -vaihtoehto osoittautuu ylivoimaiseksi toteuttaa, ehdotamme, että tunnelia siirrettäisiin edes muutamia kymmeniä metrejä idemmäksi, jolloin suuaukko ja luiskat sijoittuisivat pohjoispuolella olevan parkkipaikan kohdalle. Toivomme myös, että edes muutama kauimpana radasta oleva puu jäisi antamaan vehreyttä ratapenkereen ja tulevan meluaidan eteen.

Suunnitelmassa alikulkututunneli sijoittuu radan eteläpuolella (Lansan puoli) suoraan keskelle pientaloasuntoaluetta. Alikulkutunneliin ei ole suoraan mitään järkevää kulkuyhteyttä Lansan suunnasta, vaan tämä sijoittelu tulisi aiheuttamaan sen, että alikulkutunnelin käyttäjät oikaisisivat yksityisten maanomistajien (mm. Magnus Enckellinkujan As Oy:den) tonttien kautta. Kaupungin tulee suunnittelussa huomioida se, miten ihmiset käyttäytyvät - pyrkivät aina löytämään lyhimmän oikoreitin ja tästä muodostuu ajan saatossa tosiasiallinen kulkureitti. Jalankulkutunnelin paikka täytyisi siis siirtää liikenteeltä järkevämpään paikkaan, joka olisi idempänä jatkeena Lansantien päästä tai vaihtoehtoisesti luopua suunnitelmasta kokonaan.

Lisäksi puuston yms. poistaminen alueelta ja maiseman muuttuminen avoimeksi laskee asukkaiden asumisviihtyvyyttä (mm. näkymät pientalojen asukkaiden ikkunoista muuttuvat merkittävästi) ja tämä negatiivinen vaikutus ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin tulisi ehdottomasti ottaa mukaan huomioon.

Suunnitelmien perusteluissa ei ole mainintaa siitä, että onko laisinkaan tutkittu mahdollisen äänimelun lisääntymistä (mm. raideliikenteen melun resonointia alikulkutunnelista) alueella ja sen asumisterveydelle aiheuttamia mahdollisia haittavaikutuksia. Näitä seikkoja ei voida sivuuttaa.

Hankkeen tarkoitus on parantaa Rantaradan alituksen turvallista alitusta / nykyistä tieverkostoa hyödyntäen siten, että alikäytävän pyöräily- ja kävelyhteydestä tulee turvallinen ja sujuva. Jos tällä hankkeella säästetään edes yksi ihmishenki (aikuinen / lapsi), niin
kaikki muu asiaa vastustava "selittely" on enemmän, kuin itsekästä.

As Oy Espoon Rumpalipoika esittää huolenaiheena suunnitelmista, että suunniteltu D-leikkauksesta alikulkuun oleva ilman aitausta oleva kohta voisi mahdollistaa ihmisten käyttävän taloyhtiön pihaa läpikulkuna päästäkseen Kilontielle nopeammin. Taloyhtiön piha on tällä hetkellä hyvin rauhallinen ja taloyhtiön lapset leikkivät säännöllisesti pihalla, emmekä toivo lisää ihmisiä käyttämään tai kuluttamaan taloyhtiön omaisuutta kuten grillikatosta tai keinuja tai tuomaan mahdollista ilkivaltaa. Olemme tälläkin hetkellä satunnaisesti huomanneet, että tuntemattomat ihmiset ovat tulleet käyttämään grillikatostamme ja tulleet sinne jo aiemmin tässä kirjoitelmassa mainittua kulmakohtaa käyttäen.

Pyydämme kaupunkisuunnittelua esittämään, miten huolehditaan ja ennaltaehkäistään tontin kulmalla olevan metsäalueen päätyminen de facto yleiseen käyttöön ja toisaalta mainitun oikopolun syntyminen tontin kautta aina Kilontielle.

Alikulkutunneli on täysin tarpeeton, kummastakaan suunnasta ei nyt suunniteltuun kohtaan tule luontaista reittiä.

Etenkin nyt kun kustannustaso koko kaupunkiratahankkeessa on karkaamassa käsistä, tässä olisi oiva paikka säästää.

Meille alueen kiinteistöjen omistajille ei ole esitetty minkäänlaista arviota kevyenliikenteen määristä/tarpeesta. Asiointiliikenne suuntautuu joka tapauksessa radan suuntaisesti.

Monet alueen pientalot on sokkeliltaan käytännössä valettu kiinni peruskallioon. Olisi hyvä selvittää että rakennettava tunneli ei lisää junaliikenteestä aiheutuvaa värähtelyä kallioperän kautta asuinkiinteistöihin.

Millaiset kustannusselvitykset on tehty olemassaolevan puuston säilyttämiseksi? Kuvissa olevien suunnitelmien pohjalta en näe estettä sille etteikö nykyiset puut voisivat suurelta osin jäädä paikoilleen. Käsittääkseni puuston säilyttäminen olisi myös espoon ympäristötavotteiden kanssa linjassa.

Mikäli etenkin junaliikenteestä aiheutuvien värähtelyjen kallioperään johtuminen saadaan hankkeen jäljiltä pysymään samana, tai mielummin vähenemään, niin en näe merkittäviä haittoja hankkeesta. Hienoa että tässä saataisiin myös työstettyä tuo suunnitelmassa hulevesipumppaamon vieressä oleva risteys paremmaksi, joka nykymuodossaan epämääräisesti muuttuu pyörätiestä autotieksi ja takaisin pyörätieksi kymmenen metrin matkalta.

Kun kerran radan vartta kaivetaan, muistaahan Espoon kaupunki huolehtia tonteilta tulevien sadevesi ja muiden viemäröintien asianmukaisesta yhdistämisestä kaupungin verkostoon/ojiin. Nyt ilmeisesti alikulun tullessa laskuoja joudutaan laittamaan kohdallamme tai parin taloyhtiön kohdalla rummun sisään. Lisäksi muutaman taloyhtiön pääsulku löytyy radan varresta, niin toivoo, että asianmukaiset kyltitykset säilyvät ja suunnitelmat huomioivat sadevesien tai pintavesien johtamisen tonttien laskukaivoista eteenpäin kuten pitäisi olla.

En ihan heti keksi mikä liikennevirta uutta alikulkua voisi hyödyntää, mutta ehkä tiedossani ei vielä ole koko suunnitelma tai vetonaula liikennevirralle mennä tuosta kohtaa radan ali.

Ympäristön viihtyisyyden näkökulmasta mahdollisimman iso osa puustosta olisi hyvä säilyttää. Alueella on havaittu myös vieraslaji eli espanjansiruetanoita, joten lajin leviämisen estäminen tulee huomioida urakassa maa-aineksia käsiteltäessä.

Mikäli alikulku toteutuu, tulee Ruotutien ja Ruotupolun kunnossapitoluokka eli aurausluokka nostaa luokasta 3 luokkaan 2, jotta liikenne ei jää lumeen jumiin ja on sujuvaa myös siihen suuntaan kevyenliikenteen kulkijoille. Hiekkatie on mielestäni ollut viihtyisä ja toimiva Ruotupolulla, joten päällystäminen ei ole pakollista.

Suuret kiitokset kaikille hanketta kommentoineille ja kysymyksiä esittäneille! Huomioimme kaikki kommentit mahdollisuuksien mukaan jatkosuunnittelussa. Ohessa vastauksia.

Lansantunnelin sijainti on määritelty niin sujuvimman itä-länsisuuntaisen liikenteen toimivuuden kuin maaperänkin kannalta. Baanan tavoitemitoituksen mukaiset sujuvat kaarteet, kaltevuudet ja vapaat näkemät ovat tällä vaihtoehdolla toimivimmat ja turvallisimmat. Alikäytävään johtavien raittien kaltevuudet ovat 5 %. Toivotut loivemmat raitit vievät enemmän tilaa, mikä toisi taas omat haasteensa ahtaassa ympäristössä.

Ruotutorppa-kadulla baana tulee kulkemaan erillisenä kadun ja radan välissä. Kuvissa rata-alueelle sijoittuva baana näkyy valitettavasti heikommin. Aiemmassa suunnitteluvaiheessa tähän kohtaan pohdittiin pyöräkatua, mutta päädyimme erottelemaan liikennemuodot selkeämmin. Pohjoiseen pieneen kapeaan pistoon Ruotutorpan mutkassa tutkitaan vielä leventämisen mahdollisuutta.

Pyrimme säilyttämään puustoa niin paljon kuin mahdollista. Ollaan kuitenkin kunnallistekniikan kannalta hyvin ahtaassa ja haastavassa ympäristössä, joten tiedämme että puita tulee valitettavasti kaatumaan ja olemme siitä pahoillamme. Esimerkiksi vesihuoltoa ei voi rakentaa poistamatta puita (vahingoittamatta niiden juuria), ja niiden päälle ei voi uusia puita istuttaa. Kasvillisuus ei voi myöskään peittää liikaa näkemäalueita. Baanan ja radan rakentamisen yhteydessä tehdään laajasti myös haitallisten vieraslajien poistoa. Radan suoja-alueella (30 m lähimmästä raiteesta) pitää välttää korkeiden puiden istuttamista radalle kaatumisen riskin vuoksi ja se rajaa jonkin verran mahdollisuuksia pois. Yritämme kuitenkin palauttaa maisemaan vihreää (mm. niittykylvöt) niin paljon kuin mahdollista.

Suunnittelussa on huomioitu tiedossa olevat hule- ja jätevesiviemärit ja niiden liitynnät. Mikäli alueen asukkailla on jotain sellaisia järjestelyjä, joita kaupungilla ei ole tiedossa, niin niistä on hyvä olla yhteydessä suunnitteluun.

Pahoittelemme tulevaa tilapäistä melu- ja pölyhaittaa rakennusaikana. Kaupunkiratahanke tulee olemaan kieltämättä suuri rasite alueen asukkaille, ja tuottaa useiden vuosien ajan häiriötä. Siksi pyrimme ajoittamaan Lansantunnelin ja sen ympäristön rakentamisen ratahankkeen yhteyteen, että rakentaminen ei pitkittyisi vielä ratahankkeen jälkeenkin.

Myöhemmässä vaiheessa mopoilua ei ole tarkoitus lähtökohtaisesti sallia baanalla. Pölyhaitta rajoittunee pääsääntöisesti hiekoitukseen ja sen keväiseen puhdistamiseen.

Rataliikennöinnin meluhaittaa on arvioitu ratasuunnitteluvaiheessa ja sitä torjutaan meluestein. Tunnelin yläpuolella olevat ratapölkyt ovat ääntä heikosti johtavan sepelikerroksen päällä (ei siis suoraan betonirakennetta vasten). Tällainen rakenne ei ole muissa vastaavissa kohteissa aiheuttanut meluongelmaa. Tärinästä esitettiin myös huolta – siitä on parhaillaan tekeillä erillinen selvitys ratahankkeella.

Olemme kuulleet myös huolenaiheet, että tonttien kautta oikaistaisiin alikäytävään. Tavoitteena on tehdä baanan ja sen liittymien käytöstä mahdollisimman helppoa ja sujuvaa, jotta oikaisun houkutukset vähenevät.

Ystävällisin terveisin suunnitteluryhmän puolesta,
Marko Pesonen
osallisuusmuotoilija
Espoon kaupunki, Kaupunkitekniikan keskus