Vapaa kommentointimahdollisuus ohjelmasta

Kommentit varsinaisesta toimenpidelistauksesta:
-tavoitteet - toimenpiteet - mittarit -jako hieman epäselvä (mittarit erityisesti vaativat tarkennusta, huomioiden nykytilan)
-olosuhteet ohjelmassa lukuna 4; voisi mainita myös kohdassa 1
-voisi olla hyvä tarkentaa, keitä kaikkia kuuluu tavoiteltaviin "vähän liikkuviin kohderyhmiin", esim. eri ammattikunnat tai demografiset taustat
-"Jokaisella on mahdollisuus harrastaa" -osiossa aikuisikäisten sekä yksityisten palveluntuottajien osallistaminen ohutta
-yhteisö-osiossa puhutaan paljon yhteistyöstä; konkretia jää uupumaan (kuka tekee mitäkin ja kenen kanssa)
-Ulkoasun ja asettelen viilaus viimeistelyvaiheessa.

Aivoterveyden nostaminen erikseen kohdassa ”Riittävä liikkuminen on yhteydessä oppimiseen, aivoterveyteen, työkykyyn, painonhallintaan sekä yleiseen jaksamiseen.” rajaa muut laajemmat terveyden alueet kuten fyysisen, henkisen ja sosiaalisen pois. Onko tarkoitus vai pitäisikö johdannossa terveys olla vielä yleisellä tasolla?
Luettavuuden kannalta voisiko liikkumattomuuden kustannukset pyöristää miljoonatasolle?
Kpl 4 Liikunta on kansanliike vaikuttaa keskeneräiseltä ja sisällöltään suppealta. Ovatko huippu-urheilu ja akatemiatoiminta hyvinvointialueen sisältöä?
Kohdasta ”LAB ammattikorkeakoululla on vahvaa terveyden edistämisen korkeakouluosaamista sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa.” puuttuu TKI-toiminta.
Vastuullisuus tärkeä nostaa esiin kuten kpl 7:ssä tehty.
Tavoite ”Jokaisella on mahdollisuus harrastaa” kaipaa liikuntaan liittyvän tarkenteen ylätasolle, muuten jää kohdentamatta!
Jatkuva kehittäminen, käyttäjälähtöisyys ja eri tasot tunnistettu ohjelmassa.

Hienoa työtä ! Selkeä, johdonmukainen ohjelma tulevaisuuteen.
Tavoitteet -mittarit-keinot ketju on hieman vaikea hahmottaa.
Eli jos tavoitellaan jotain, mitkä ovat keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ja miten mitataan ,että onko tavoitteisiin on päästy. Nyt nämä asiat ovat kaikki kerätty Tavoitteet otsikon alle.

Voisiko ajatella, että työnantajat motivoivat ja tukevat liikkumista pyörällä yms, työmatkoja ja työpäivän aikana. Samoin oppilaitokset ja koulut.

Kuntien tulisi tarjota enemmän mahdollisuuksia ohjattuun ja opastavaan liikuntaan. Ammattitaitoiset, innostavat liikunnanohjaajat houkuttelevat varmasti myös vähemmän liikkuvia. Kynnys osallistumiseen ei saa olla liian korkea, esimerkiksi maksut saattavat selkeästi vähentää osallistumisen mahdollisuutta osalla ihmisistä.

Voisiko "Yhteisöt" -kohdassa ottaa esiin työyhteisön/työnantajan roolin työmatkaliikkumisen ja työpäivän aikana tapahtuvan liikkumisen edistämisessä?

Yksi ainoa kohta pistää silmääni luonnossa liikkujana ja kestävän elämäntavan asiantuntijana. Kohdan 7. Toimimme vastuullisesti, kolmannessa kappaleessa kerrotaan yleisimpiin liikuntapaikkoihin lukeutuvan "aito luonto". Mitä tällä tarkoitetaan ja mikä sitten on epäaitoa luontoa? Luontoahan olemme jo me ihmiset itse ja kaikki eläviä organismeja sisältävä ympäristö. Tällä tarkoitetaan selkeästi muuta, kuin ulkoilualueita, sillä se on mainittu erikseen. Käyttämillämme sanoilla on merkitystä ja luonnon kategorisointi aidoksi ja epäaidoksi kuulostaa pitkällä tähtäimellä melko problemaattiselta. Voisikohan termiksi vaihtaa esimerkiksi monimuotoiset luonnontilaiset ympäristöt? :)

Kaupunkisuunnittelua voisi painottaa veilä hiukan enemmän suunnitelmassa. Varsinkin autottomat keskustat luultavasti lisäisivät lihasvoimilla tehtävää liikuntaa.

Lisäksi julkisia liikuntapaikkoja voisi olla kattavasti ja monipuolisesti. Esim. Tartossa betonies pingispöydät ovat olleet hyvin suosittuja ja auttaneet lisäämään kaupunkilaisten arkiliikuntaa.

Tekstiä voisi tiivistää tai laatia jonkun yhteenvedon, jotta useammat jaksaisivat lukea. Lisäksi tarvitaan konkreettisempi ja mitattavampi taulukko noiden isojen tavoitteiden lisäksi. Tämä helpottaa seurantaa ja tavoitteiden toteuttamista.
Itse kannustaisin vielä vahvemmin koulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön, etenkin jos halutaan olla edelläkävijöitä ns. Suomen mallin toteutuksessa. Konkretiaa siinä voisi olla esim, että joka koulussa on tarjontaa niin, että vaikkapa kerhotoimintana jokaiselle lapselle olisi tarjolla jo lähivuosina pari eri kerhoa viikossa. Lisäksi harrastaminen ja liikunta otettaisiin puheeksi vanhempainvarteissa tms, jolloin koulun ja kodin yhteistyönä varmistetaan, että jokainen lapsi harrastaa joko koulun kerhotoiminnoissa (jotka toteutetaan yhdessä urheiluseurojen yms tahojen kanssa), tai muuten vapaa-ajalla seuroissa.
Muutenkin siis konreettisia / mitattavia tavoitteita kehiin! Eikä liian montaa.