Painottaisin enemmän kunnossapidettyjen kävely- ja pyöräteiden merkitystä. Ne ovat kuitenkin ehdottomasti suurin liikuntapaikka ja nykyisellä kunnossapidolla monille mahdottomia tai ainakin hyvin hankalia käyttää pitkiäkin aikoja vuodessa. Samat kunnossapidon ongelmat jatkuvat vuodesta toiseen niin kauan, kun tähän ei oikeasti panosteta. Väestön ikääntyessä ja ilmaston muuttuessa tämän talven kaltaiseksi, ei ongelma itsestään poistu. Myös esim. työmatkapyöräily talvella on edelleen lähinnä vitsi ja yksittäisten hullujen hommaa.
Ohjelmaan olisi hyvä kirjata selkeitä toimenpiteitä, kuten Move! -mittaustulosten hyödyntäminen koululääkärikäynnillä.
Jäin kaipaamaan selkeitä mittareita painopistealueen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin.
Mitä vaikutuksia haetaan hytekärkiin? Mittarit?
Miten liikkumis- ja luontoaskelterveyteen ohjelmat linkittyvät yhteen?
Mietin, miten ohjelma jalkautetaan käytäntöön (eri tahojen sitoutuminen ja roolitus) eli jatkotoimenpiteitä
Lisää konkretiaa ja lähiliikunta -painotusta. Esim. kouluille ilmaiset kuntosali- ja liikuntasalimahdollisuudet.
Lähiliikuntapaikkoihin panostusta kaipaisin enemmän. Niiden hoito ja lisääminen olisi erityisen tärkeää. Monipuolisesti ilmaisia erilaisiin liikuntalajikokeiluihin mahdollistavia matalankynnyksen lähiliikuntapaikkoja tarvittaisiin lisää. mm. tenniskenttiä, sulkapallo-/koripallokenttiä, ulkopingispöytiä, ulkokuntosaleja tasaisesti eripuolille Päijät-Hämettä. Niiden huollosta ja siisteydestä huolehtimisesta pitäisi myös olla selkeä suunnitelma ja työnjako.
Suurin osa ohjelman tavoitteista ja toimenpiteistä on kirjattu hyvin ylätasolle. Jäin kaipaamaan hieman enemmän konkretiaa ohjelmaan. Yksi konkreettinen ehdotus voisi olla esim. muutamat tärkeät nostot kuntatoimijalle ohjelmasta, seuratoimijalle, tavalliselle kuntalaiselle jne.. Nyt jokainen toimija joutuu ohjelmasta niitä itse poimimaan ja vaaraksi jää ettei ne sitä kautta siirry käytännön tasolle.
Liikuntapaikkoihin pitäisi panostaa julkisia varoja enemmän ja Lahdessa rahaa pois urheilukeskukselta / hyppyrimäiltä.
Kävely- ja pyöräilyreittien kunnossapidon merkityksen esiin nostaminen. Esimerkiksi talvella on lähes mahdoton pyöräillä tai kävellä työmatkoja kun reitit eivät ole siinä kunnossa. Työmatkojen kulkeminen kävellen tai pyörällä olisi kansanterveydellisesti kannattavaa, jos siinä saisi päivän liikuntasuorituksen tehtyä. Lisäksi toivoisin, että koulujen liikuntatiloja voisi hyödyntää vielä enemmän. Lisäksi ilmaiset kuntosalit ja lisää ulkokuntoilulaitteita.
Termistön osalta pieni huomio: ohjelmassa puhutaan liikkumisen suositusten osalta useammalla eri termillä: esim. terveysliikuntasuositukset, liikkumissuositukset. Saisiko nämä yhdenmukaisiksi (UKK-instituutin virallinen termi: liikkumisen suositukset tai liikkumissuositukset)
Mittarit toimenpiteisiin, millä konkreettisilla mittareilla mitataan onnistumista? Selkeät ja konkreettiset mittarit edesauttavat toimenpiteiden jalkauttamista.
Konkretiaa toivoisin myös ohjelmaan enemmän. Tavoitteet ja toimenpiteet ovat aika ylätasoisia (joka toisaalta luontevaa monimuotoisen toimintakentän vuoksi).
"Liikuntapaikkakustannusten maksuttomuus alle 18-vuotiaiden toiminnassa". Mielenkiinnosta haastan, varmistaako liikuntapaikkojen maksuttomuus todella harrastusten maksun edullisuuden ja sitä kautta mahdollistaa liikkumismahdollisuudet kaikille lapsille ja nuorille? liikuntavuokrien osalta maksu kohdistetaan liikuntaa järjestävälle toimijalle (yritys, yhdistys, muu taho), joka puolestaan laskuttaa loppukäyttäjää toimintansa kustannuksista. Tilavuokra on vain osa toiminnan kokonaiskustannuksia, joten millä varmistetaan, että tilojen käytön kustannussäästö siirtyy/näkyy loppukäyttäjän laskulla? Säästynyt raha kohdistuu kyllä johonkin hyvään yleishyödyllistä toimintaa harjoittavissa yhdistyksissä (laadukkaampi koulutus, laadukkaampi valmennus mm. päätoimiset valmentajat, toiminnanjohtajat, toiminnan kehittäminen, olosuhteiden kehittäminen ym.), mutta se ei suoraan ohjaa toimijoita matalan kynnyksen maksuttoman toiminnan järjestämiseen tai harrastuksen hintaan suoranaisesti.
Haluaisin tietää, millä mittareilla liikkumista seurattaisiin?
Painottaisin hyvin paljon kunnossapidettyjen kävely- ja pyöräteiden merkitystä. Etenkin talvella monet tiet ovat liukkaita kävellä, oli nastakengät tahi ei. Hiekoitusta on näkynyt hyvin vähän.
Työmatkapyöräilyyn olisi kiva saada tukea sekä kannustusta ja sitä olisi hyvä tutkia lisää.
Talvisin toivoisin ympäri Lahtea jäälle baanoja, jossa voisi luistella ja hiihtää ja etenkin harrastaa koirahiihtoa. Lahdessa koirahiihtoa ei ollenkaan kannusteta, vaikka harrastajia ja tuon lajin kisaajia olisi. Koirahiihtolatuja ei ole kuin yksi ja sekin huonosti hoidettu ja onnettoman lyhyt. Hienoa olisi, jos Lahti olisi edelläkävijä näissä asioissa. Joidenkin hiihtolatujen viereen voisi vetää lanalla pätkän, johon voisi mennä kävelemään ja näin ollen kaikki saisivat nauttia luonnosta. Tähän ollut paljon toivetta, mutta kaupunki jättänyt huomioimatta tämän. Tämä myös vähentäisi laduilla kävelyä sekä latujen tuhoamista. Esim. Seinäjoella tämä on osattu toteuttaa. Koirahiihtoladut ja kävelybaanat latujen viereen lisäisivät kaikkien hyvinvointia ja liikuntaa ja toisi Lahdelle edelläkävijän mainetta, jossa halutaan huomioida kaikki.
