Uskomme, että avoin näkemysten vaihto lisää ymmärrystä siitä, miten muut asian näkevät. Rakentava kritiikki ja hyvät argumentit johtavat kaikkien kannalta parempaan lopputulokseen. Keskustelu vie kaupunkiamme eteenpäin.
Keskusteluihin voit osallistua joko omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Oman nimen käyttäminen antaa kommenteille usein nimimerkkiä enemmän painoarvoa keskustelussa. Jos et halua käyttää omaa nimeäsi, valitse nimimerkki, joka ei loukkaa muita keskustelijoita ja on helposti tunnistettavissa nimimerkiksi. Eli se ei siis ole tavanomaisen nimen kaltainen.
Kirjoittaja on aina vastuussa tekstistään. Valvomme keskustelua arkisin klo 8-16 välisenä aikana. Poistamme sopimattomat kommentit. Edellytämme, että verkkokeskustelu käydään hyvässä hengessä ja muiden keskustelijoiden näkemyksiä kunnioittaen.
Keskustelupalstoilla noudatamme seuraavaa etikettiä:
- Tutustu aineistoon ja pysy aiheessa. Harkitse mitä kirjoitat.
- Näkemyksesi on meille tärkeä. Kuuntele muita, kysy ja perustele näkemyksesi.
- Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Tiivis ja napakka teksti on pitkää selostusta parempi.
- Ole kohtelias ja rakentava. Älä loukkaa kenenkään kunniaa tai yksityisyyttä.
- Vältä kiroilua ja isoilla kirjaimilla kirjoittamista eli huutamista!
- Julkisen palvelun media on mainoksista vapaa. Ethän mainosta tapahtumia, tuotteita, palveluita tai tee suoraa poliittista tai uskonnollista mainontaa.
Suunnitelmat löydät liitteenä painamalla tekstiosion alla olevaa "Näytä lisätiedot" -nappia.
1 Reunakivet 2 Istutukset
Suohaukantien alkupään asukas
13. helmikuuta 2023 kello 21.04.19
1. Reunakivistä: edellyttääkö pihakatu-status reunakivien rakentamista myös Suohaukantien avo-ojan viereen? Nykyään lumiaura työntää suuret lumimassat ojaan. Onnistuuko se enää reunakivien asennuksen jälkeen vai mihin tielle satava lumi on jatkossa tarkoitus aurata? Voisiko avo-ojan viereltä jättää reunakivet aurauksen takia pois? Toisaalta, jos lumet kuljetetaan muualle (toivottavasti ei tonttiliittymiin), vältytään sepelin päätymiseltä ojaan lumen mukana. Nykyisellään oja uhkaa täyttyä sepelillä estäen veden virtauksen, ja lähitalojen asukkaat ovat yrittäneet kaivaa sepeliä pois ojasta ja tierummustakin vuosittain, kaupunki harvemmin.
Toivottavasti autoilijat noudattavat pihakadulle säädettyä nopeusrajoitusta, penkereelle kun ei reunakivien takia polkupyörällä ja rollaattorilla ei voi siirtyä. Rollaattorin käyttäjiä liikkuu Suohaukantiellä useita joka päivä.
2. Istutuksista: a) katujen reuna-alueet on katusuunnitelman selostuksen mukaan tarkoitus nurmettaa maisemanurmella =? tai niityllä. Varmaankaan reuna-alueille ei kohdisteta ruohonleikkuuta, mutta hoidetaanko niitä muuten? Ajan myötä pujo ja muut korkeakasvuiset kasvit valtaavat alaa. Hiekkamaa olisi siksi toivottavampaa reuna-alueilla. b) Suohaukantien ja Hiirihaukankujan risteysalueelle on suunniteltu uusia pensasistutuksia. Toivon, että valitaan sellaisia ei-tiheitä pensaita, joihin ei kasva matalia oksia. Rotille kelpaava matala pensaskasvusto ei ole vaihtoehto! Rotat viihtyvät Karakallion keskustassa Palvelutalo Hopeakotkan pihan pensaikossa, samoin niitä vilisee Viherlaakson Alepan ja Viherlaaksontien välisten pensaiden alla.
Hyvää katusuunnitelmassa on se, että katujen viereiset pensasaidat saavat jäädä kasvamaan ja se, että katujen ympäristöön on pyritty tekemään mahdollisimman vähän muutoksia.
@rautih5
28. helmikuuta 2023 kello 13.43.08
Pihakatu ei vaikuta reunakiviin. Ajorata rajataan reunakivillä pääsääntöisesti aina ja hulevedet ohjataan ritiläkantisten kaivojen kautta hulevesiviemäriin. Lumiauran työntämä lumi ohjautuu ojaan riippumatta siitä, onko reunakiviä vai ei. Rakennussuunnittelun yhteydessä voidaan vielä tutkia, kannattaako tästä kohdin jättää reunakivi pois ajoradan eteläreunalta.
Lain mukaan tontin omistajalle kuuluu enintään 3 metrin etäisyydelle tontin rajasta ulottuvan, tonttiin välittömästi rajoittuvan viherkaistan ja ojan alueella roskien poistaminen, muu puhtaanapito ja kasvillisuuden siistinä pitäminen. Jos katualueen reunat jätettäisiin hiekkapintaisiksi, rikkaruohot valtaisivat alueen muutamassa vuodessa.
Katualueen pensasistutusten valinnassa huomioidaan niiden kasvupaikka- ja muut olosuhteet (esim. näkemäalueet, maaperä, lumen auraus, eläinten aiheuttama mahdollinen tuho).
Hulevedet, maaperä
Suohaukantien alkupään asukas
13. helmikuuta 2023 kello 21.26.50
Suunnitelman mukaan tilavaraukset hulevesien kahdelle viivytysaltaalle ovat yhteensä 20 kuutiometriä. Onko viivytysaltaiden tarkoitus palvella vain tämän katusuunnitelman alueen tarpeita vai palvelevatko ne myös Karakallion keskustan ns. ostoskeskuksen alueelta valuvia hulevesiä? Onko mitoitus riittävä ja onko suunnitelmaa laadittaessa maaperä tutkittu huolellisesti varmistaen, ettei Suohaukantien asukkaiden rakennuksille aiheudu haittaa?
Karakallion keskustan 30.1.2023 valtuustossa hyväksytyn kaavaselostuksen sivulla 13 olevaan maaperäkuvaan on Karakalliontien ja Suohaukantien välinen alue (ja laajempikin) merkitty hiekkamaaksi, vaikka kyseinen alue (Karakallionpuisto) on turvetta, ainakin Maanmittauslaitoksen vuosien 1932 ja 1961 peruskartoissa (vanhatkartat.fi). Takapihallamme rautakanki uppoaa ainakin metrin turpeeseen niin että humahtaa. Tässä turpeen reunalla asuessa huolestuttaa, miten maaperän stabiilisuusolosuhteiden muutos vaikuttaa asuinrakennuksen terveyteen. Rakentaminenhan muuttaa väistämättä maaperän tasapainoa, jonka luonto on ajan kanssa hakenut, ja kun ilmastonmuutoksenkin johdosta vettä imeytyy aiempaa enemmän kallioon ja yleisesti maaperään, koska talvet eivät enää ole kuivia ja kylmiä ja routaa ei synny.
Mihin vesi viivytysaltaista ohjataan?
@rautih5
28. helmikuuta 2023 kello 14.03.01
Hulevesialtaat on suunnitelmaluonnoksissa esitetty varauksina. Niiden toteutuminen varmistuu rakennussuunnittelun yhteydessä. Niihin ei ole tarkoitus ohjata hulevesiä Karakalliontien pohjoispuoliselta (ostoskeskus) alueelta. Maaperä tutkitaan aina rakennussuunnitteluvaiheessa kairauksilla. Suunnittelussa myös varmistetaan, että mahdollisesta altaasta ei saa aiheutua haittaa millekään taholle, etenkään rakennuksille.
Espoon maaperäkartan mukaan Karakalliontien ja Suohaukantien risteysalue on moreenimaata. Turvetta on kylläkin hieman idemmässä. Joka tapauksessa maaperäkartta ei ole riittävän tarkka katusuunnittelua ajatellen, vaan suunnittelun lähtötietona käytetään aina pohjatutkimuksia (kairauksia).
Suohaukantien länsipään hulevedet ohjataan Karakalliontien hulevesiviemäriin, josta ne johtuvat Kotkatien kautta jalkapallokentän eteläreunalla olevaan avo-ojaan. Voi olla, että viivytysaltaita ei tarvita. Jos viivytysallas tai molemmat altaat toteutetaan, niistäkin hulevedet ohjataan viivytyksen jälkeen Karakalliontien hulevesiviemäriin. Muilta osin suunnittelualueen hulevedet ohjataan itään päin ja Suohaukankujan kohdalla Karakalliontien sivuojaan.
Parkkiruudut
Asukas
14. helmikuuta 2023 kello 14.47.18
Kuvissa piirrettynä parkkiruutuja. Onko välttämätöntä. En ole kuullut, että nykyinen systeemi olisi ketään haitannut eli alueella ei ole pysäköintikieltoa ja luotettu järkevää parkkeeraukseen. Tuollaiseen parkkeerauksen "preussilaiseen" ohjaamiseen ei ole mitään tarvetta. Ahdistavaa lähinnä.
@rautih5
28. helmikuuta 2023 kello 14.07.02
Suunniteltavat kadut on tarkoitus toteuttaa pihakatuina. Pihakaduilla pysäköinti on mahdollista vain pysäköinnille osoitetuilla paikoilla.
Hulevesien viivytysaltaista
Suohaukantien alkupään asukas
20. helmikuuta 2023 kello 9.09.46
Onko itäisemmän altaan suunnittelussa otettu huomioon Karakalliontien leventäminen? Ks. Karakallion keskustan asemakaavan muutos, katukartta 25.8.2021, jossa kadun molemmille puolille, myös eteläpuolelle on kaavailtu rakennettavaksi jalankulku- ja pyörätiet.
Lisäksi ilmastonmuutos lisää rankkasateiden määrää ja hulevesialtaiden kuormitusta
@rautih5
28. helmikuuta 2023 kello 14.12.35
Hulevesialtaat on katusuunnitelmaluonnoksessa esitetty varauksina. Niiden toteutuminen selviää rakennussuunnitteluvaiheessa. Suunnittelussa otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan Karakalliontien tulevat muutokset. On kuitenkin oletettavaa, että joskus tulevaisuudessa, kun Karakalliontielle laaditaan uusi katusuunnitelma, myös Suohaukantien risteysalue joudutaan muotoilemaan uudelleen.