Kommentoi Lapin hyvinvointialueen avustusperiaatteita ja avustuskäytäntöjä

tekis vammaisasioissa eun kaa työtä tuetaan vammaisten oikeuksia

Minusta ohjeistus ja kriteerit selkeitä! Pitäisikö kuiten nostaa esille myös täällä harvaan asutulla alueella pohjoisessa sivukylien asaukkaiden hyvinvoinnin tukeminen ja se huomioitaisiin myös. Se varmaan pitäisi kirjoittaa sinne kriteereihin. Muuten se käy niin, että suuremmet keskuskset kyllä toimii mutta varsinkin ikääntyneer ihmiset jäävät ulkopuolelle, koska on kalliimpaa huolehtia pienelle määrälle ihmisiä pitkien matkojen taaksi.
Se kokemus minulla on, että varsinkin ikäihmisten kohtaamispaikat ja vertaistoiminta tarvitsevat oman tilan, joka vakiintuu kohtaamisareenaksi. Sivukylillä on harvemmin hyvinvointialueen tiloja ja joudutaan vuokraamaan esim. kylätaloja tai sitten yksityisiltä. Seurakunnilakaan ei juuri tiloja ole muuta kuin kirkokylissä.
Järjestöjen yhteistyöstä: Yhteistyötähän tehdään silloin kun se on oikeasti hyödyllistä. Ja kun meillä on saamelaiskärjestö, monet lärjestöt muistaa aina kun hakevat rahoituksia, että haluavat yhteistyötä. Mutta on vain kaksi jotka myös sitten toimivat yhteistyössä: Muistiliitto/lapin muistiyhdistys ry ja Napapiirin omaiset ja läheiset ry. Muutoin ei Lapin hyvinvointialueella. Valtakunnallisesti kyllä!!

Järjestöt ovat keskeisiä hyvinvointitalouden rakentajia. Ne luovat osallisuutta ja hyvinvoinnin edellytyksiä parantavia rakenteita. Asukkaiden tarpeisiin vastaava tuloksellinen toiminta edellyttää, että järjestöjen rahoitus on ennakoitavaa ja sopimukset pitkäaikaisia. Rinnalla tarvitaan toki joustavuutta, jotta voidaan vastata nopeasti muuttuviin ilmiöihin. Järjestöavustusperiaatteita ja -avustuskäytäntöjä kuvaava asiakirja on luonteeltaan hyvin yleinen. Ennakoitavuus on edelleen keskusteluissa epäselvää, mutta se selkiytynee käytävissä neuvotteluissa – saavutettavuuden näkökulmasta yksi keskeinen tieto on, että kenen/keiden kanssa kumppanuussopimukset neuvotellaan (ja aikataulu, jotta keskustelulle on riittävästi aikaa).

Yhteisen tiedon keruun ja käytettävyyden näkökulmasta olisi merkityksellistä kiinnittää huomioita siihen, että hyvinvointialue ja kunnat keräisivät saman suuntaisia tuloksellisuustietoja vaikutuksista. Keräämisen jälkeen ne tulisi olla avoimesti kaikkien hyvinvointialueen asukkaiden käytettävissä. Tiedosta voi nousta uusia ilmiöitä ja tarpeita, joihin tulisi jatkossa tarttua. Tavoitteena voisi olla yhteinen verkkoalusta, johon kootaan hyvinvointialueen ja kuntien avustusten haku ja raportointi (riippumatta siitä, onko haut samaan vai eri aikaan). Toiminnan mittarit tulisi yhtenäistää ja raportoinnin olla kevyttä sekä suhteessa avustettavaan summaan.

Avustusteisuuden tulisi kannustaa myös sellaiseen yhteistyöhön, että järjestöjen tarjoamat palvelut, ovat vahvasti osa hyvinvointialueen asiakasohjauksen prosesseja. Ei jotain erikseen kutsuttavaa (kun joku toimijat muistaa). Yhteistä, tavoitteellista työtä lappilaisten eduksi.

Avustukset tulee suunnata hakijoille, jotka parhaiten kykenevät täyttämään
avustusten myöntämisen kriteerit.
Miten tuota em. tarkastellaan ensimmäisen haun yhteydessä.
Yhtenäiset raportoinnit kaikista myönnetyistä avustuksista, jotta saadaan päättäville tahoillekin euro ja muuta lkmmäärätietoa, miten avustus on käytetty ja mitä hyötyä siitä on ollut. Järjestöillä on omanlaisiansa raportointivelvoitteita mutta hva:een pitäisi omansa yhtenäistää.
Ja osallistujamäärät ovat toki erit sivukylillä ja kuntakeskuksissa, jotenkin tuohon liikkumiseenkin pitäisi saada tukimuotoja kun julkista liikennettä ei välttämättä ole käytettävissä.

Monet Lapissa toimivat säätiöt tekevät merkittävää hyvinvointityötä monella tavalla, edistävät terveyttä ja tuovat toiminnallaan arjen turvallisuutta Lappilaisille asukkaille. Onko todella niin, että lakia tulkitaan niin ahtaasti, ettei säätiöitä oteta mukaan yhteistyökumppaneiksi? Jos näin on, jää merkittävää toimintaa Lapin hyvinvointialueen yhteistyökumppanuuden ja mahdollisten avustusten ulkopuolelle. Todellako säätiötaustaisia sotaveteraanien ja muiden kuntoutusyksiköiden kumppanuutta ei voida ahtaan laintulkinnan mukaan kelpuuttaa!
Säätiöt ja järjestöt toimivat samalla tavoin ja samalla rintamalla, niin kunnat, Veikkaus ja Stea on hyväksynyt säätiöt yhteistyökumppaneikseen ja avustuskelpoisiksi.

Suomalaiset sosiaali- ja terveysjärjestöt tuottavat monialaisesti palveluja. Palvelutuotanto voi olla järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamaa palvelua tai yhdistys- tai säätiömuodossa toimivan järjestön markkinoille tuottamaa palvelua. (Soste)

Lapissa on säätiökenttä, joka kehittää ja tuottaa hyvinvointia edistäviä palveluita. Järjestöt ml. yleishyödylliset säätiöt ovat merkittäviä toimijoita alueiden asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä ja vahvistamisessa. Järjestöt ml. säätiöt lisäävät osallisuutta ja antavat vaikuttamismahdollisuuksia henkilöille, joiden ääni kuuluu muuten heikosti yhteiskunnassa.

Yleishyödyllisten säätiöiden hyväksyminen hyvinvointialueen järjestöavustusten saajaksi on sen sijaan yhdenvertaista toimintaa!

Avustuskriteerit ovat sinällään selkeät. Toki tulevasta pisteytyksestä ei voi sanoa, miten ja millä perusteella se asettaa eri hakemuskohteita järjestykseen. Toivottavaa olisi, että kuntien ja HVA avustushakemuksien aikataulut olisivat limittyneet siten, että jos toisesta hausta tulee hylky, olisi mahdollista hakea toisesta. Lisäksi toivottavaa olisi, että kuntien ja hyvinvointialueen avustushaut täydentäisivät toisiaan siinä määrin, että ne aidosti mahdollistaisivat laajan kansalaistoiminnan eri alueilla maakuntaa.
Avustuskriteerien tulisi myös mahdollistaa ja kannustaa järjestöjä ja yhdistyksiä yhteistyöhön eli avustusten hakeminen tulisi olla mahdollista myös useamman järjestön yhteisenä hakemuksena.

- Tämän vuoden haku on päällekkäin joidenkin kuntien oman haun kanssa. Usealle toimijalle on epäselvää, mistä heidän tulee avustusta hakea ja pelkona on, että jää kokonaan ilman avustusta, jos sitä ei osaa hakea oikeasta paikasta. Tieto oikeasta hakupaikasta varmasti lisääntyy ja selkiytyy toiminnan päästyä vauhtiin, joten suurin huoli kohdistuu juuri tähän ensimmäiseen hakuun. Tästä on käytykin keskustelua kuntien kanssa, mikä on tärkeää, jotta voidaan ohjata hakemukset oikeaan paikkaan ja tehdä päätökset avustuksista joustavasti.
- Kuka valvoo, että sekä hyvinvointialueen, että kuntien periaatteiden mukaisesti avustusta saadaan vain jommastakummasta? Tai jos nyt ensimmäisessä haussa joku toimija laittaa varmuuden vuoksi hakemuksen molempiin ja saakin avustuksen molemmista, kuinka toimitaan?
- Esityksen mukaan "Avustuksen saamisen edellytyksenä on järjestön toiminnan näkyväksi tekeminen ilmoittamalla järjestön yhteystiedot hyvinvointialueen osoittamalla tavalla". Jotkut hyvinvointialueet velvoittavat, että avustuksen saaja ilmoittaa yhteystiedot ja toiminnan Lähellä.fi -portaalissa. Tätä on mietitty myös Lapin hyvinvointialueelle ja se on varmasti toimiva alusta useastakin syystä. Jos tällainen velvoite asetetaan, tulee huolehtia, että avustuksen saajilla on mahdollisuus täyttää velvoite tai saada sen täyttämiseen apua. Tämä voi lähinnä koitua ongelmaksi vapaaehtoisvoimin toimivilla yhdistyksillä, joiden näkökulmasta velvoitteiden olisi oltava mahdollisimman helposti täytettäviä.