Luonnollisesti pitää huomioida lapsimäärän lasku; kaikkia kouluja ei enää tarvita. Asiassa kannattaa mielestäni edetä mahdollisimman pienin askelin, jotta oppilaille ei koidu muutoksista merkittävää haittaa. Oulaisissa on panostettu laadukkaaseen perusopetukseen aiemmin. Siihen ei ole syytä tehdä muutosta ahtaamalla kaikkia oppilaita samoihin tiloihin, jolloin luokkakoot kasvavat. Se puolestaan heikentää opettajan kykyä oppilaiden yksilölliseen huomioimiseen ja erityisesti tuen tarpeen havaitsemiseen ja siihen vastaamiseen. Riittävän pienet ryhmäkoot ovat oppilaiden ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin keskeisiä kulmakiviä.
Kyseessä on myös kaupungin veto- ja pitovoimatekijä. Esimerkiksi Piipsjärven koulun laajentaminen siten, että olisi myös 5-6 lk, voisi olla järkevää. Kyseessä on melko uusi rakennus ja erittäin näkyvällä paikalla 86 tien varrella. Uusi isompi koulu toimisi hyvänä käyntikorttina Oulaisten kaupungille. Piipsjärven aluetta pitäisi myös kaavoittaa lisää asuinrakennuksille ja markkinoida voimakkaasti. Kaupungin johtamisessa pätee paljon samoja lain alaisuuksia kuin yrityksen johtamisessa. Investointeja pitää tehdä, velalla tai ilman, mutta ilman investointeja ei voi mitään saavuttaakaan, ei ainakaan kasvua!
Tehokas ja taloudellinen koulujärjestelmä
Myös pieniä kouluja tarvitaan.
Oppilasmäärät laskevat, pienimmät koulut tulee sulkea sitä mukaan kun oppilaat mahtuvat Juho Oksan tiloihin. Kuoleviin kyliin ei tule panostaa ennen kuin niissä lapsimäärät kasvavat.
Nyt pitää huomioida oppilasennusteet koulua kohden ja niiden mukaan mennä. Lehtopään koulussa luvut näyttivät hyvältä! Ei siis voida olettaa, että sieltä siirrettäisiin oppilaat pienempään kouluun ( tilojenkin puolesta) paikkaamaan oppilasvajetta!
Lehtopään koulu rakennuksena ei ole elinkaarensa päässä. Hyvät tilat löytyy monenlaiseen toimintaan!
Uusi pyörätie tehtynä, jota pitkin oppilaat voivat turvallisesti kulkea kouluun vielä monet vuodet. Muutoinkin kauempaakin kulkeville oppilaille Lehtopää on sopivan reitin varrella.
Lasten hyvinvointi ja turvallisuus, monia isojen koulujen ongelmia välttäen. Kylällä koulua käyvät lapset ovat todella paljon huonompi käytöksisiä ainakin mitä kylillä näkee, ei toki kaikki
Huonokuntoisissa koulurakennuksissa ei kannata koulutoimintaa jatkaa
Riittävän paljon oppilaita per koulu. Jäävissä koulussa tulisi olla 0, 1-2, 3-4 ja 5-6 luokat. Jäävät koulut olisivat Juho Oksa, Petäjäskoski ja Lehtopää. Jauhinkankaan koulu voisi toimia jatkossa kaupungin vanhainkotina tai päiväkotina. Piipsjärven koulusta voitaisiin tehdä kaupungin/seurakunnan leirikeskus. Matkanivan koulu rupeaa olemaan tiensä päässä hiljalleen. Ainut ongelma vai on että kaikki Matkanivan oppilaat ei välttämättä mahdu Lehtopään kouluun.
Keskustan koulujen oppilasmäärän laskua ei tulisi kompensoida sillä, että kuljetetaan sivukylien elinvoimaisilta kouluilta oppilaat keskustaan. Tämä lisää turhaan oppilaiden koulupäivän mittaa, pahimmillaan kaksikin tuntia päivässä. Taksit kiertävät kylät mahdollisimman kustannustehokkaasti, mikä tarkoittaa sitä, että oppilas saattaa istua sekä aamulla että iltapäivällä tunnin taksissa, vaikka matka kylälle olisi alle 10km. Tämä kuljetusten järjestäminen ei ole halpaa, varsinkaan nykyisellä kustannustasolla, eikä myöskään tue kestävää kehitystä. Lisäksi pienemmissä kouluissa yhteisöllisyys on asia, jota en usko saavutettavan suurissa yksiköissä. Lapset ryhmäytyvät herkästi oman ikäistensä kanssa. Pienissä kouluissa lapset oppivat toimimaan eri ikäisten ja tasoisten oppilaiden kanssa, joka on tärkeä taito elämässä. Lisäksi on lapsia, joille suuret ryhmäkoot eivät sovi. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia on paljon Oulaisissa, kuinka heidän opetus turvataan? Henkilökuntakustannukset ovat suuri kuluerä kaupungille. Eihän säästöjä haeta yhdistämällä kouluja ja vähentämällä henkilökuntaa? Tämä ei ainakaan turvaa lapsen laadukasta koulutusta. Suomessa on rakenteellisia ongelmia, ja on selvää että elämme hyvinvointiyhteiskunnassa, johon meillä ei ole varaa. Meillä ei myöskään ole varaa vaarantaa kuntatasolla sen ikäluokan hyvinvointia, jotka toivottavasti ovat aikuisina tulevisuudessakin kunnan asukkaita. Jos heidän hyvinvointiaan ei turvata, kasvaessaan he varmasti hakeutuvat muualle asumaan. Todettakoon vielä, koulujen sulkeminen ei riitä paikkaamaan vajetta. Laskelmia ei kukaan suostu esittämään, mutta jos yhden koulun sulkeminen säästäisi 200k vuodessa, sulkemalla viisi koulua kaupunki saisi vajeen kuitattua neljässä vuodessa. Säästöjä toki tarvitaan, mutta ennenkaikkea, tuloja. Tähän täytyisi panostaa voimakkaasti. Mutta riittääkö kaupungin päättäjillä tähän osaamista?
