[:] Maatalousreformi mikrolevällä [:]

Spirulina: - säästää vettä jopa 4 kertaisesti verrattuna soijan kasvatukseen - sisältää lähes 2 kertaa enemmän proteiinia kuin soija - tarvitsee valoa 3-5 kertaa vähemmän optimaaliseen kasvuunsa kuin kasvit - n. 10 kertaa enemmän rautaa kuin pihvissä - tarvitsee n. 20 kertaa vähemmän pinta-alaa soijaan verrattuna - tarvitsee ravinteita n. 3-5 kertaa vähemmän kuin kasvit (ei ole ravinnevalumia ja kaikkia kasvin osia ei käytetä ravinnoksi) - sitoo hiilidioksidia n. 2 kiloa kun tuotetaan kilo spirulinaa Oon tehnyt pioneerityönä mikrolevä spirulina projektia n. 8 vuotta. Vastoin ennakkoluuloja, mikrolevät varsinkaan spirulina, eivät tarvitse kovin paljoa valoa. Itseasiassa spirulina yhteyttää parhaiten n 2.000-3.000 luxissa ja kun suora auringonvalo voi olla jopa 100.000 luxia niin spirulina tarvitsee vain 1/50 osan auringonvalosta. Täten sen kasvattaminen vaikka täysin kokonaan LED valoilla ei ole iso kustannuserä. Vastaavasti kasvit tarvitsevat optimaaliseen kasvuunsa 10 tuhatta luxia, joten spirulina yhteyttää niitä 5 kertaa tehokkaammin. Spirulina on ehdottomasti paras mikrolevä viljellä vain sen takia, että muut mikrolevät kasvavat n. pH 7 kun taas spirulinaa kasvatetaan pH 10-11. Täten leväviljelmän mikrobiologinen turvallisuus on taattu, koska patogeenit eivät lisäänny noin korkeassa pH arvossa, seiskassa taasen on otollinen kasvualusta niille. Projekti on non-profit siten, että keksijänä en ole halunnut patentoida/suojata mitään, jotta ketä tahansa voisi hyötyä. Projekti on varsin laaja-alainen ja siinä yhdistyy lopulta huoltovarmuus, ilmastoteot ja ravinnevalumien ehkäisy. Kutsuisin tätä jopa maatalousreformiksi. Voisin aloittaa energiakriisistä kun se nyt on tapetilla. Mulla on alusta asti ollut visio täysin omavaraisesta maatilasta. Ja tuskinpa tää energiakriisi helpottaa vaikka ne saisi sen uuden ydinvoimalan vielä joskus toimimaankin. Puukaasu on kätevä tapa tuottaa sähköä. Siihen ei tarvitse kuin auton moottori jatkeeksi ja pyörien tilalle sähkögeneraattorit. Siinä ei tarvitse kaasuttaa edes puuta, myös heinä kelpaa. Syntynyt palokaasu ohjataan veden läpi, jolloin lentotuhkan vaikutuksesta se muuntuu lipeäksi. Lipeässä on hydroksyyliryhmiä, jotka hiilidioksidin vaikutuksesta muuntuvat karboksyyliryhmiksi. Täten tällainen polttolaitos olisi lähes päästötön, sille se ei tuota ilmakehään pienhiukkasia tai hiilidioksidia, vaan ne voidaan muuntaa spirulinan tarvitsemaksi lipeäksi, spirulina voi siis käyttää lipeän karbonaatit hiilen lähteenä. Luulisi, että tällaiselle koelaitokselle alkaisi pikkuhiljaa löytyä kysyntää. Nimittäin kun vesi ja lannoitteetkin alkavat maailmalla olla kortilla. Mikrolevähän säästää huomattavasti sekä ravinteita että vettä verrattuna mihinkään kasviin. Lisäksi mikrolevä tuottaa huomattavasti pienemmässä tilassa esim proteiinia huomattavasti nopeammin, kuin mikään kasvi ja se tekee sen huomattavasti pienemmällä valomäärällä. Paras myyntipuhe mikroleville lienee se, että jos esim kurkkua on Suomessa talvellakin taloudellisesti kannattavaa kasvattaa kasvihuoneissa, niin varmasti on paljon kannattavampaa kasvattaa 83e kilohinnan luomulevää. Seuraavaksi ilmastoon. Maatilojen avoimet lantakasat kompostoituvat spontaanisti, erittäen ilmakehään sekä hiilidioksidia että ammoniakkia, molemmat siis kasvihuonekaasuja. Lisäksi koska ammoniakissa on typpeä, niin arvokasta lannoitetta karkaa harakoille. Kehittelemässäni suljetun kierron kompostireaktorissa kaasut ohjataan levälle, jolloin maatalouden ilmastopahiksen aika olisi ohitse. Itseasiassa LUKE kanssa alustavasti juteltu ruokintakokeista lehmillä, spirulina kun on prebiootti niin se saattaisi vähentää lehmien metaaninmuodostusta. Käsittääkseni tätä asiaa ei ole missään planeetalla vielä tutkittu. Spirulina kykenee käyttämään ammoniakin typen lähteenä ja sillä on erinomaisen hyvä ammoniakin sietokyky verrattuna muihin yleisimmin viljeltyihin mikroleviin. Spirulina tarvitsee optimaaliseen kasvuunsa n. 100 kertaa enemmän hiilidioksidia, mitä ilmakehässä nyt on. Teollisesti kasvatetulle spirulinalle hiilidioksidi tarjotaan painepulloista, mitkä ovat iso kuluerä tuotannossa. Lisäksi tutkimusten mukaan jopa 60-80% hiilidioksidista ei sitoudu nesteeseen, vaan karkaa ilmakehään. Spirulinan kasvatus on siten vain tästä syystä kaukana "vihreän vallankumouksen" tavotteista. Aerobinen kompostointi tuottaa myös runsaasti lämpöä. Spirulina tarvitsee järkevää kasvuvauhtiin vähintään 20 astetta mutta mieluiten lähemmäs 30 astetta lämpöä. Kompostin tuottama lämpö saataisiin siis tällä tavoin höytykäyttöön, lisäksi puukaasugeneraattori tuottaa luonnollisesti lämpöä. Spirulinan tarvitsemat hivenaieet tuotetaan etikkaprosessissa. Kun etikassa liotetaan kiviä, muuntuu väritön neste muutamien viikkojen kuluttua punertavaksi mm. raudasta, jota levä erityisesti tarvitsee kasvuunsa. Tässäpä vasta "green mining". Kun kompostointi on valmis, erotellaan neste ja kiintoaines: neste annetaan levälle NPK lannoitteeksi, kiintoaines levitetään pelloille, kuten normaalisti lantakin. Tässä on myös se höyty, että lannalevitys pelloille aiheuttaa lähiympäristölle huomattavan hajuhaitan, kompostoitu kiintoaines taas ei eritä hajua, lisäksi kompostiaineksen sisältämät mikrobit ovat kasveille hyödyksi. Sitten ravinnevalumiin. Maaperässä siis kationinvaihto-ongelma, jonka vuoksi lannoitetta pitää lisätä moninkertaisesti siihen nähden, mitä kasvi normaalisti tarvitsee, että edes jokin osa lannoitteesta imeytyy kasvin käyttöön. Ylimäärä lannotteista lopulta huuhtoutuu sitten vesistöihin joka on iso ongelma vailla ratkaisua. Asiaa on yritetty korjata perinteisesti lisäämällä kalkkia peltoon. Tutkimusten mukaan spirulina edesauttaa kasvien ravinteidenottokykyä, mikä itsessään auttaisi ravinnevalumiin. Toisekseen kalkin pH on vain 9 joten spirulina on tehokkaampi happosateen neurralisointiin. Kolmanneksi, kalkin muokkaaminen maaperään on iso toimenpide siihen verrattuna jos levitetäänkin nestettä eli säästyisi polttoainetta. Neljänneksi, kalkki kovettaa maaperää ja tyhoaa sen tärkeää mururakennetta. Lisäksi kun kalkkia ei tarvitse kuskata paikasta toiseen joka pellolle kalkin tuotantopaikasta, säästyy polttoainetta kun viljelijä itse tuottaa spirulinan pellolle. Koska kasvit pystyvät nyt käyttämään tehokkaammin ravinteita, lannoitetta tarvitaan vähemmän ja vesistöjen lisäksi säästyy myös viljelijän kukkaro. Spirulinaa tuotettaisiin siis sekä tuotantoeläimille että pellolle.