Kaikkien verorahoja saavien tahojen pitäisi avata tilinpätöksensä ja tarvittaessa pystyä erittelemään, mihin verorahat on käytetty. Vaatimusta pitäisi tehostaa julkisuuslakia muuttamalla, jotta esimerkiksi järjestöillä olisi lakisääteinen velvoite antaa tiedot medialle.
Tällä hetkellä esimerkiksi useiden ministeriöiden kautta maksetaan järjestöavustuksia sadoille järjestöille, mutta kukaan ei tiedä mihin rahat käytetään.
Myös esimerkiksi YLE ei suostu kertomaan tarkemmin varojen käytöstään, vaikka heidån budjettinsa on jo yli 500 miljoonaa.
ihmiset vois tehä mikkelille ja ministeriöille hankkeita vaikka ois liittynyt palveluun tavallisessa tunnuksella eikä organisaation tunnuksilla ja tommonen suomeen https://www.europarl.europa.eu/at-your-service/fi/be-heard/petitions
Avoin hallinto voisi osaltaan edistää ja muistuttaa selkeän kielen ja yhtenäisten käsitteiden käyttöä julkisessa hallinnossa (esimerkiksi sanastot.suomi.fi-palvelun käyttö). Toisaalta avoin hallinto voisi nostaa vielä enemmän esiin moniammatillista yhteistyötä julkisessa hallinnossa ja asioita valmisteltaessa (esimerkiksi ohjeiden tekemisessä olisivat mukana sisältöasiantuntijat, viestinnän tekijät jne.) Tämänkaltaisilla tekijöillä voitaisiin lisätä viestinnän ymmärrettävyyttä tai esimerkiksi digitaalisten palveluiden ja sisältöjen helppokäyttöisyyttä. Toiseksi pohdin, voisiko avoin hallinto tukea järjestötiedon keräämistä ja käyttöä tavalla, joka tukisi tiedolla johtamista. Kun julkinen hallinto mahdollistaa asioita, tietopohjan rakentaminen sekä tiedon avaaminen, analysointi ja raportointi ovat tärkeässä asemassa. Tiedontarpeita on monilla toimijoilla, ml. kansalaisilla ja suurella yleisöllä. Lopuksi mietin kansalaisyhteiskuntastrategian tai vastaavan tarvetta, joka kokoaisi eri näkökulmia yhteen, kuten Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskeva monivuotinen suunnitelma. Näen, että avoin hallinto yhdistää hallinnonaloja erityisesti kansalaisyhteiskunta-asioissa ja järjestöihin liittyvissä kysymyksissä.
eu voisi taata kansanvallan j aois lisää eu vaikuttamispalveluja
Kunnissa pyritään pitämään kunnanhallituksen ja lautakuntien kokoukset suljettuina eikä pöytäkirjoista useinkaan näe mitä mieltä asioista oltiin. Digitalisaatio on johtanut siihen, että viranhaltijoiden päätöksiä ei näy kunnan kotisivulla. Populus- järjestelmään kirjatut päätökset tehdään ilman päiväystä ja allekirjoitusta, eivätkä kunalaiset tule niistä tietoisiksi. Siten oikaisuvaatimusmenettely ei ole mahdollinen. Kokoukset ja päätökset on syytä avata julkisiksi.
Kuntien osastolaskut tulisi avata kunnan/hyvinvointikalueen kotisivulle Helsingin tapaan. Se ehkäisisi väärinkäytöksiä ja antaisi paikallisille yrittäjille mahdollisuuden tehdä tarjouksia julkiselle sektorille
Sekä kotimaisessa että EU-säädösvalmistelussa tulisi olla aiemmin liikkeellä. Hankkeesta pitäisi olla julkinen vaikuttamissuunnitelma ja asiassa pitäisi kuulla osapuolia varhaisessa vaiheessa sekä pitää yhteyttä koko prosessin ajan. Nykyisin E-kirjeitä köytetään liian vähän ja U-kirjeet tulevat vaikuttamisen kannalta liian myöhään.
Virkamiesten vaikuttamisen päämääränä pitäis olla suomalaisten ja Suomen talouden etu. Tulisi ajaa sellaisia asioita, mitkä mahdollistaisivat juuri suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn.
Verovarojen käytön julkisuus ja läpinäkyvyys ovat ensisijaisen tärkeitä. Kaikkien, jotka käyttävät niitä tai toimivat ns. yleishyödyllisinä maksamatta veroja tulostaa tulee julkistaa talouslukunsa.
Julkinen puoli ei saa kilpailla yksityisen kanssa. Valtion osuutta liike-elämässä vähennettävä.
pitäs tukea kehitysvammaisten polittista osallistumista mm mikkelin kehitysvammaisten polittinen vaikuttamispaja luin marxin manifestin https://www.youtube.com/watch?v=fSCZ_Tm0Y_I&t=1s
vaikuttaminen ei ole samalla lailla mahdollista kaikille: kaikilla ei
esimerkiksi ole kansalaisaloitteen tunnistautumista varten vaadittavia pankkitunnuksia tai edes
puhelinta.
eu kansalaisaloite vois olla samanlainen kuin suomen kuntaaloite
