Kommentit kuvaukseen lääkitysturvallisuutta varmistavista palveluista ja toimintamalleista

Katja Janhunen, laatu-ja asiakasturvallisuuspäällikkö, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Susanna Kurppa, erityisasiantuntija, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Pietari Perkinen, turvallisuusasiantuntija (lääkitysturvallisuus), Etelä-Savon hyvinvointialue.

Päivi Portin, erityissuunnittelija, Helsingin sosiaali-, terveys - ja pelastustoimi

Karoliina Kaijasilta-Järvenpää, Toimitusjohtaja, Pharmac Finland Oy

Sari Nissilä, lääkehoidon koordinaattori, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite

Jenni Isotalo, lääkitysturvallisuuskoordinaattori, Pohjanmaan hyvinvointialue

Katja Knuuti, projektipäällikkö (proviisori), Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (vastaus työryhmän puolesta)

Pauliina Ehlers, Erityisasiantuntija, Lääketeollisuus Ry

Sanna Passi, Koulutuspolitiikan ja urapalveluiden asiantuntija, Suomen Farmasialiitto ry

Kyllä

Hyvä kuvio. Pitäisikö veden yläpuolisessa osuudessa olla lääkityspoikkeamien ja haittavaikutusten kohdalla käsittely ja lääkelupien kohdalla lääkelupakäytännöt. Lisäksi huomiona riittävät henkilöresurssit turvallisen lääkehoitoprosessin varmistamiseksi yksikkötasolla.

Hyvä ja selkiyttävä kuvio ilmiön laajuudesta. Lääkelupakäytännöt = lääkityspoikkeamien ja haittavaikutusten käsittely sekä osaamisen varmistaminen ja lääkeluvat.

Sisältö hyvä, visuaalisuutta/luettavuutta voisi selkeyttää (tekstin väri).

Tärkeät lääkitysturvallisuutta lisäävät asiat tunnistettu melko kattavasti, mutta esitysmuoto on epäselvä. Tekstien fontit ja värit eivät nyt toisiinsa tai aihekokonaisuuksiin liittyviä. Toimisiko joku muu kuvamuoto paremmin, esim. pyramidi (alimpana seuraavat mahdollistava palvelu/toimenpide) tai esim. sanapilvi.

Hyvä kuvio. Keskeiset lääkitysturvallisuutta varmistavat toimenpiteet on tunnistettu. Jäävuori on kaunis silmälle, mutta erityisesti pinnan alla piilevät osa-alueet saisivat haahmottua selkeämmin. Voisiko tekstin värejä muuttaa?

Lääkevastaavien sijaan puhuisin lääkehoitovastaavista. Lääkevastaava typistää mielestäni sairaanhoitajan roolia liikaa. Myös Turvallinen lääkehoito -opas puhuu "lääkehoidon kokonaisuudesta vastaavasta henkilöstä". Lisäisin tuonne ainakin poikkeamien käsittelyn, avoimen turvallisuuskulttuuri (KAIKEN PERUSTA), PDCA (jatkuva parantaminen ja sen kulttuuri organisaatiossa). Tietojärjestelmien tarjoama tuki.. haluaisin jotenkin ilmaistuna sen että niiden aktiivisessa kehittämisessä tarvitaan lääkitysturvallisuudesta ymmärtävien ihmisten panosta (tietojärjestelmät ja järjestelmäkehitys). Mielestäni puuttuu lisäksi lääketurvallisuus, joka on erittäisn tärkeä osa lääkitysturvallisuutta, sekä ennakoiva riskienhallinta (mm. riskeistä tiedottaminen)! Valkoinen fontti erottuu huonosti

Kompataan edellisiä kommenttejä. Ei puutteita/lisättävää. Kuvaa voisi selkeyttää.

Sekä runkotekstissä että kuvan 1 kuvatekstissä mainitaan eri toimijoiden osallisuus, joten ehdotetaan lisättäväksi kuvaan 1 myös viranomaiset sekä lääkkeiden myyntiluvanhaltijat. Ehdotetaan vielä pohdittavaksi, onko jäävuori paras tapa visuaalisesti esittää tätä kokonaisuutta vai toimisiko toisenlainen tapa paremmin - esimerkiksi miellekartta -tyylinen esitystapa. Koemme tärkeäksi esittää lääkitysturvallisuuden varmistaminen rakentavasti, positiivisen lähestymistavan kautta - jäävuori-tyyliseen visualisointiin saatetaan liittää helposti negatiivisia mielleyhtymiä.

Kuvaa on kerätty hyvin eri toimenpiteitä, toimijoita työkaluja jne., jotka liittyvät lääkitysturvallisuuteen. Kuvana tulee lisätä asiat: 1) Sairaala-apteekkien ja avoapteekkien lisäksi tässä tulee mainita lääkekeskukset. Lääkekeskuksia on määrällisesti vähän, mutta ne ovat tärkeitä toimijoita omassa ympäristössään, 2) Yhteistyö eri toimijoiden välillä. Yhteistyö ja katkeamaton tiedonkulku on tärkeässä roolissa lääkitysturvallisuuden edistämisessä. Pohdimme tulisiko kuvassa näkyä myös potilaan/asiakkaan osallisuus, joka on keskiössä. Toisaalta ammattilaisen osaaminen ja toiminta mahdollistaa kuvassa näkyviä toimenpiteitä.

Osa termeistä on hyvin laajoja (mm kliininen farmasia), tuleeko kaikki termit ymmärretyksi? Esimerkiksi että lääkeneuvonta on osa kliinistä farmasiaa.

Jäävuori -malli ei kuvaa optimaalisella tavalla asiaa, sillä monet veden alla olevat asiat ovat jo monissa toimipaikoissa arkea, eivät mitenkään piilossa olevia asioita. Miksi ajantasainen lääkityslista on kaikista pohjimmainen, kuitenkin se on asiana käytännössä tärkein? Voisiko kaavio, puumalli tms. olla havainnollistavampi ja siinä myös voisi tuoda esiin eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

Kyllä

Kuva 2 jää ehkäpä hieman pintapuoliseksi, jota kuva 3 täydentää. Ehkä miettisin järjestystä. Onko kuvaa 2 ja 3 tarve olla molempia erikseen tai voisivatko olla yhdessä? Kakkos kuvan kohdalle tekisin uuden kuvan, joka kuvastaisi lääketurvallisuutta ja lääkitysturvallisuutta sekä suosituksia, määräyksiä ja lainsäädäntöä ja joka myös avaisi asiaa työntekijälle. Avaisi kappaleen lukijalleen paremmin.

Tekstissä kuvaus ok.

Ei täydennettävää.

Koska asia on monimutkainen ja valvonta ja ohjeistus monitasoista, olisiko hyvä yhdistää kuvat 2 ja 3 ja tuoda vastuut ja rooli viranomaistahon ja logon oheen. Tähän voisi lisätä EMAn (vaikkei kansallinen olekaan) ja KELAn. Näin saisi ehkä kytkettyä viranomaisen ja palvelun järjestäjien lääkitysturvallisuutta lisäävät palvelut ja niiden valvonta ja ohjaus asiat selkeämmin yhteen. Esitystapa voisi olla ihan koko sivun taulukko, jossa toisessa reunassa esim. pystypalkissa palvelujen järjestäjät.

Kyllä. Kuva selkeyttää tekstissä olevan kuvauksen.

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus pomppaa jotenkin hassusti tuosta kuvasta, koska eri värinen. Mietin onko tarkoituksella nostettu vain muutamia lakeja, jotka ohjaavat lääkehoitoa? Myös sosiaalihuollon lääkehoidon toteuttamista ohjataan mm. Lääkelaissa, Huumausainelaissa tms. Toisaalta Fimean määräykset sivuavat osaltaan myös terveydenhuollon yksiköissä tapahtuvaa toimintaa ja ovat velvoittavia. Ne ovat sovellettavissa myös sosiaalihuollon yksiköihin.
Kannatan edellisten kommentoijien ehdotusta yhdistää kuvat 2 ja 3

Teksti ok. Onko kuvalla 2 pyritty kuvaamaan toimijoiden suhteita? Voisiko yhdistää kuvaan 3? Kuvassa 2 olevat julkaisujen kuvat ottaisimme kuvasta pois. Kuvien yhdistäminen tai 2. kuva pois -> värien selvittäminen (miksi asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus oranssi). Katkoviivan merkitys?

Ehdotetaan lisättäväksi kuvaan 2 lääkkeiden myyntiluvanhaltijat, sillä tämä kuva käsittelee lääkehoidon turvallisuuden vastuita ja myyntiluvanhaltijoilla on kuitenkin lakisääteinen velvollisuus seurata lääkkeidensä turvallisuutta (viranomaiset eivät yksin vastuussa tästä).

Mielestämme kokonaisuutena kuvattu hyvin.
Seuraavaan kappaleeseen toivomme selkiytystä, nyt rinnasteisuus/syy-seuraus-suhde puuttuu. ”Kansallinen kuvaus lääkitysturvallisuutta varmistavista palveluista ja toimintamalleista on luonteeltaan asiantuntijasuositus, tullaan sääntelyn osalta jatkossakin tarvitsemaan parempaa kansallista koordinaatiota.”

Kyllä

Kuvassa ei määritellä keltaisen ja sinisen raamin merkitystä, jää epäselväksi lukijalle

Raamien värien merkitysten aukikirjoittaminen. Muutoin ok.

Eri toimijatahot kuvattu selkeästi, laatikoiden värien merkityksen voisi avata. Ainakin tulosteesta luettaessa teksti näkyy pienesti.

Koska asia on monimutkainen ja valvonta ja ohjeistus monitasoista, olisiko hyvä yhdistää kuvat 2 ja 3 ja tuoda vastuut ja rooli viranomaistahon ja logon oheen. Tähän voisi lisätä EMAn (vaikkei kansallinen olekaan) ja KELAn. Näin saisi ehkä kytkettyä viranomaisen ja palvelun järjestäjien lääkitysturvallisuutta lisäävät palvelut ja niiden valvonta ja ohjaus asiat selkeämmin yhteen. Esitystapa voisi olla ihan koko sivun taulukko, jossa toisessa reunassa esim. pystypalkissa palvelujen järjestäjät.
Kuvateksti kuva 3 ja kuvan otsikko, eivät vastaa toisiaan. Lääkitysturvallisuustyössä huomioitavia toimijoita on useampia.

Selkeä kuva viranomaisista ja niiden tehtävistä.

Olen samaa mieltä aiempien kommentoijien kanssa, että kuvateksti ja sisältö eivät täysin kohtaa. Alueellisessä lääkitysturvallisuus työssä huomioisin muiden kommentoijien mainitseman Kelan ja EMAn, joka vastaa osittain myös lääkkeiden turvallisuustoiminnasta kansallisen tahon lisäksi. Jos tarkoitus on koota toimijoita, niin ehdottomasti nostaisin tähän kuvaan lisäksi myös avoapteekit, jotka tuottavat mm annosjakelupalveluita HVA:lle ja joilla on myös omavalvontavelvoite. Lisäksi täydentävät HVAn omavalvontaa vaaratapahtumailmoituksilla.

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskusta ei ole mainittu, eikö se ole yksi toimijoista vai oliko tässä tarkoitus esitellä viranomaiset? Kuvateksti tai kuva sen mukaan. Kuvassa liikaa tekstiä -> pienentää fonttia. Voiko tekstiosuuksia vähentää ja siirtää tekstin puolelle?

Kyllä. Ei muutosehdotuksia.

Mielestämme kokonaisuutena kuvattu hyvin. Pohdimme tulisiko Kela näkyä kuvassa, koska sillä on maksavana tahona paljon ohjausvaltaa, erityisesti välillisesti.

kyllä

On tunnistettu.

Kyllä

Paljon hyvää. Kuvaan haluaisimme lisättävän lääkitysturvallisuutta lisäävien palveluiden tuottajat sekä ammattikoulut ja FIPin (The International Pharmaceutical Federation). Palveluiden järjestäjä ympyrästä puuttuu testauksen jälkeen validointi/check ennen implementointivaihetta. Jos kuva ei mahdu niin se voisi olla myös vaakakuva, jotta olisi paremmin luettavissa.

On tunnistettu.

Lisäisin tuohon vielä Kliinisen farmasian seuran ja Hoivakotifarmasia ry

Voisiko kaikki verkostot mainita yhdessä ympyrässä, tekstissä luettelo ja tarkempi kuvaus niiden toiminnasta..

Seuraa ja arvioi: mitä nuolella haetaan? Oranssi-ruutu jää iralliseksi. Visuaalista esitystä voisi hioa.

Tekstiin toivoisi tarkennusta verkostojen toiminnasta ja tavoitteista, nyt jää ohueksi, eikä avaa kuvan sisältöä.

On tunnistettu, mutta ehdotetaan harkittavaksi, kannattaako nostaa erikseen esiin vain tiettyjä kansainvälisiä yhdistyksiä (ASHP, RPS), sillä on myös lukuisia muita, samalla alalla toimivia yhdistyksiä (esim. ISOP).

Kuva kuvaa hyvin toimijoita kokonaisuutena. Siihen tulee lisätä vielä 1) International Pharmaceutical Federation (FIP), 2) Käypä Hoito-työryhmät ja 3) Lääkekeskukset.

Pitäisikö Sote-apteekit olla Sote-apteekkarit? Mitä tarkoittaa apteekkien lääkitysturvallisuusvastaavat? Mikä on osastofarmasiaverkosto? Entä klinikkaproviisoriverkosto? Kuva on hieman epätasapainoinen: on pieniä yksityiskohtia ja isompia asioita ikään kuin samanarvoisena. Sisältöä voisi uudelleenarvioida ja jättää hieman yleisemmälle tasolle, koska kaikkea ei voi kuitenkaan huomioida.

Nimetyt vastuulliset toimijat ovat farmaseutti/proviisori koulutettuja, muut ammattiryhmät esimerkiksi lääkehoidosta vastaavat tahot, lääketieteellinen vastuu ja lääkehoidon toteutuksen vastuutahot (Sh) ovat kuvaamatta. Toinen haaste liittyy henkilöstö resurssointiin lääkitysturvallisuuteen liittyen, voiko hyvinvointialueella olla vain yhteen asiaan keskittyneitä ammattilaisia? Lääkehoito on tärkeä osa turvallista hoitoa, mutta esimerkiksi lääkintälaitteiden käytön turvallisuus on yhtä tärkeää kuin lääkehoito. Malli vahvistaa sitä että on erityiset asiantuntijat kullekin aiheelle, ja tällä hetkellä käytännön työn ja resurssoinnin toteuttamisen näkökulmasta yhtälö on erityisen hankala. lainsäätäjä on auktorisoinut lääkehoidon vastuukysymykset, mallissa ei tätä ole huomioitu riittävällä tasolla.

Ovat tarkoituksenmukaisia mutta onko hyvinvointialuetasolla mahdollista nimetä/osoittaa tarpeeksi resurssia kuvan 5 mukaisesti? Kuva 6 lähtötasona ok. YTA-tasoinen (ja muutkin lyhenteet) aukikirjoitettuna. Kummankaan kuvan suosituksessa ei puhuta henkilötyövuosista tai muista tarkentavista asioista, eli antaako riittävästi konkreettista lisäarvoa. Esim. Lääkitysturvallisuuspäälliköllä/-koordinaattorilla voi olla lisäksi muita tehtäviä (useampi kuin yksi). Lisäksi muut aihealueen parissa samalla organisaatiotasolla työskentelevät?

Karkeana raamina antaa käsityksen rakenteesta, mutta ei ota kantaa resurssitarpeeseen.

Antaa suosituksen lääkitysturvallisuuden rakenteesta. Isoissa organisaatiorakenteissa verkostomainen lääkitysturvallisuuden varmistamisen malli on eri toiminnan tasojen kuvauksena selkeyttävä.

Hyvä peruskuvaus Hyvinvointialueiden lääkitysturvallisuustyön eri tasoista. Kyseessä on ilmeisesti enemmänkin kuvaus tavoitetilasta, ei niinkään tämän hetken tai lähitulevaisuuden käytännön mallista. Olisi varmaan hyvä kuvata malli jotenkin osana Hyvinvointialueiden Laatujärjestelmää ja tuoda ulkoiset lääkitysturvallisuuspalveluiden tuottajat, heidän toimintansa valvonta ja laatuvaatimusten määrittäminen myös näkyväksi. Erityisesti sosiaalipuolen yksiköissä arki voi olla kovin erilaista.

Antavat selkeän kuvan lääkitysturvallisuuden rakenteesta hyvinvointialueilla ja kuvaavat, kuinka lääkitysturvallisuuden tulee olla hyvinvointialueilla riittävän resulsoitua ja selkeästi vastuutettua. Kuva 6 lähtötaso lienee kuitenkin lähempänä todellisuutta ainakin pienemmillä hyvinvointialueilla vielä pitkään. Hyvinvointialueiden taloudelliset resulssit kun ovat varsin rajalliset.

Erinomaisia kommentteja edeltäviltä kommentoijilta. Mielestäni kuvan 5 mukainen malli on enemmän kuin toivottava tavoittetila. Huomioisin tosiaan tuo resurssoinnin, niinkuin muista kommenteista kävi ilmi monella alueella lääkitysturvallisuutta hoidetaan osana jotain toista tehtävää. Tärkeää myös erikseen panostaa esim. laiteturvallisuuteen, vaikka se ei tähän kuvaukseen kuulukaan. Lääkevastaavan sijaan puhuisin tässäkin lääkehoitovastaavasta, tuo lääkevastaava kun tuppaa monessa paikassa tarkoittamaan tietyssa vuorossa lääkkeitä antavaa henkilö (vert STM-opas).

Hyvä, että tehty esitys organisaatiorakenteelle on kuvattu. YTA-tason toiminta olisi hyvä tarkentaa kuvaan/tekstiin. Kaksi kuvaa voisi yhdistää ja tekstissä avata lähtö- ja tavoitetason merkityksen.

Termit: olisi hyvä, jos termit olisivat yksiselittäisiä ei lääkitysturvallisuuspäällikkö /-koordinaattori vaan lääkitysturvallisuuspäällikkö jne. Kaikilla tasoilla sama.
Tekstissä olisi myös mukava lisäys esimerkkinä, jos jossakin on jo rakennettu tavoitetason mukainen organisaatio.
Tekstissä lause: "On tärkeää huomioida, että lääkitysturvallisuustyötä tekevät vastaavat lääkitysturvallisuuden kehittämisestä, mutta asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumisesta vastaavat johtajaylilääkärit" kaipaisi selvennystä. Lääkitysturvallisuus on osa potilasturvallisuutta pitääkö toimijoiden väliset roolit ja vastuut kuvata?

Ei kommentteja.

kuva 5: Lääkitysturvallisuus osana hoidon ja palvelujen laatua ja turvallisuutta tulee hyvin esille. Työtehtävänimikkeet sekoittavat, kun eri tasoilla (lääkitysturvallisuuskoordinaattori) on sama nimike. Hva-tasolla tulee olla lääkitysturvallisuuspäällikkö ja palvelulinjassa nimike on selkeä esityksen mukaisesti. Koordinaattori kuvaa koordinaatiotehtävää ja Farmasialiiton näkemyksen mukaan Hva-tasolla tarvitaan jo muutakin osaamista kuin mitä koordinaatiotehtävissä tarvitaan (osaamiskuvaus taulukko 1).

Farmasialiiton näkemyksen mukaan lääkitysturvallisuuspäälliköllä ja koordinaattorilla tulee olla farmasian alan osaaminen, sillä tehtävien hoitaminen vaatii syvällistä osaamista lääkehuollon toiminnasta ja laaja-alaisen osaamisen lääkehoitoprosessista ja lääkitysturvallisuudesta. Silloin kun tehtävään liittyy tieteellistä työskentelyä tulee olla maisteritason tutkinto.

Kuva 6: Tuoko kuva lisäarvoa kokonaisuuteen vai voisiko asian selittää tekstissä lyhyesti?

Lääkitysturvallisuuspäällikkö, edellytyksenä tulisi olla kokemus lääkehoidon toteuttamisesta/suunnittelusta/koordinoinnista hyvinvointialueen työn sisällön edellyttämällä tavalla. Työ hyvinvointialueella edellyttää käytännön lääkehoidon tuntemusta kaikilla tasoilla, ohjeen laatimisen lisäksi soveltaminen etenkin linja/palvelualuetasolla on erityisen tärkeää. Lisäksi tulee hallita lääkehoidon kirjaamiseen liittyvät käytännöt riittävällä tasolla, jotta voidaan hoitoa kehittää turvallisemmaksi.
Lääkevastaavan kuvaus on suppea, ainakin tulisi olla kehittämis-ja kouluttamisosaamista sekä valmiudet toteuttaa kaikkea yksikössä tapahtuvaa lääkehoitoa sekä olla osallisena osaamisen varmistamisen prosesseissa.

on ok

Jos tarkoitetaan taulukkoa 1, niin on ok.

Tehtävien pääpiirteet taulukossa 1 ok (teksti jälleen tosi pientä).

Taulukko 1: Keskeisistä yhteistyötoimijoista tulee kaikissa kolmessa lokerossa mainita avoapteekit ja muut lääkitysturvallisuuspalveluita tuottavat yksityiset yritykset ja toimijat. Tarvittavan osaamisen ja palveluiden turvaaminen on kaikkien kolmen tahon vastuulla.

Ilmeisesti tarkoitetaan taulukkoa 1, on hyvä.

"Lääkevastaavien tutkintovaatimukseksi kuvaus suosittelee sairaanhoitajan tai farmaseutin tutkintoa tai muuta soveltuvaa alempaa terveydenhuollon korkeakoulututkintoa niiden tuoman, tehtävässä vaaditun valmiuden vuoksi." Tähän linjaukseen tartun. Monissa sosiaalihuollon yksiköissä ollaan tilanteessa, että työyksikössä on 0-1 sairaanhoitajaa. Tämä sairaanhoitaja on nimetty usein myös lääkehoidon toteuttamisesta vastaavaksi sairaanhoitajaksi. Suosittelisin kovasti että myös lähihoitaja voi toimia lääkehoitovastaavana harkinnan varaisesti. Tämä on pitkästi myös persoona riippuvaista, myös lähihoitaja voi toimia menestyksekkäästi lääkehoitovastaavana. Toisaalta STM opas velvoittaa tosiaan nimeämään lääkehoidon toteuttamisesta vastaavan henkilön ja kuvaa selkeästi että tässä tehtävässä tulee olla sairanhoitajana laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Kyseinen henkilö ei siis voi olla farmaseutti. Näen ehkä haasteena että tässä kansallisessa kuvauksessa lähdetään nostamaan enää uusi toimijaa lääkehoidosta vastaavan henkilön tilalle/rinnalle, varsinkin kun tätä lääkehoidostava vastaavan henkilön roolia ei lainkaan kuvata. Mielestäni pitäisi hyödyntää tätä jo olemassa olevaa, suosituksen mukaista resurssia vaikka se usein on samalla yksikön esihenkilö. Tähän vielä välihuomautuksena että tämäkään ei vielä toteudu kaikissa yksiköissä STM:n määrittelemällä tavalla. Pitää kuitenkin pitää mielessä realismi, mikä on hyvinvointialueilla mahdollista resurssoida! Mielestäni tehtävänkuvaukset ovast mielekkäät.

Voiko osastofarmaseutti olla lääkevastaava?
Pitäisikö kliinisen farmasian asiantuntijan tehtävät olla kuvattuna tässä taulukossa? Nyt tulee vaikutelma, että osastofarmaseutti on "vain" lääkevastaavan yhteistyökumppani.

Tällä ilmeisesti tarkoitetaan taulukkoa 1. Ei kommentteja.

Kommentoimme taulukkoa 1: Kokonaisuutena kattava taulukko. Seuraavia asioita tarkentaisimme

Avoapteekkiyhteistyön koordinaatio, riittääkö pelkkä koordinaatio talukkoon 1? Tällä hetkellä tiedonkulussa on haasteita julkisen terveydenhuollon ja avoapteekkien välillä ja tällä on vaikutusta lääkitysturvallisuuteen. Kuka vastaa ja kehittää lääkitysturvallisuutta läpi koko prosessin, siten että tämä takaa lääkitystuvallisuuden? Tässä tulee olla jollakin vastuu, pelkkä koordinaatiovastuu ei riitä. Näkisimme, että palvelulinjassa on vastuu käytännön kehittämisestä ja tämä tehtävä tulee lisätä lääkitysturvallisuuskoordinaattorille.
Keskeisiin yhteistyötoimijoihin kaikissa osioissa tulee lisätä lääkekeskukset.

Emme löydä ko. taulukkoa

Ilmeisesti taulukkoa 2 tarkoitetaan. Koulutusvaatimus lääkitysturvallisuuspäällikölle, lääkärin koulutus?

Mikä on taulukko 3? Onko se dokumentin taulukko 2? Jos on, niin on ok.

Ilmeisesti taulukkoa 2 tarkoitetaan. Lääkitysturvallisuupäällikön osaamisvaatimukset ovat korkeat, vaaditaan todellista moniosaajaa. Taulukko jaottelee selkeästi eri tehtävien osaamisen vaatimukset.

Taulukko 2: Lääkitysturvallisuuspäällikön koulutustaustaa ei kannata rajata sen tarkemmin kuin että on korkeakoulututkinto ja intohimo lääkitysturvallisuusasioihin sekä hyvä moniammatillinen yhteistyökyky. Lääkitysturvallisuuskoordinaattorilla tulisi olla riittävää farmakologian tuntemusta ja prosessi- sekä projektijohtamisen taitoa ja moniammatillista yhteistyökykyä ja fasilitointikykyä. Molemmilla tulisi olla osaamista lääkitysturvallisuutta lisäävien palveluiden hankkimiseen ja tarpeiden tunnistamiseen.

Lienee kysymys taulukosta 2. Taulukko ok. Erityiskiitos lääkitysturvallisuuspäällikon ja lääkitysturvallisuuskoordinaattorin määrittelemisestä.

Lääkitysturvallisuuspäällikön koulutusvaatimus olisi hyvä kuvata (vähintään ylempi korkeakoulututkinto farmasialta)

Hyvä, että koulutustasoa /-alaa ei ole tarkasti määritelty päällikön eikä koordinaattorin osalta. Voisiko jopa suositella, että eduksi katsotaan, jos organisaatiossa on eri koulutusalojen edustajia. Moniammatillinen näkökulma tuo laajutta lääkitysturvallisuustyöhön!

Eduksi katsottavien luettelossa: Mitä tarkoittaa potilas ja lääkitysturvallisuuteen liittyvät ammatilliset opinnot?

Tällä ilmeisesti tarkoitetaan taulukkoa 2. Ei kommentteja.

Taulukko 2:
Lääkitysturvallisuuspäällikkö: Ei ole tarpeen olla kokemusta koulutuksen suunnittelusta ja koordinoinnista. Edellä mainittu on koulutussuunnittelijan työtä, joka vaatii pedagogista osaamista ja tämä ei ydinosaamista lääkitysturvallisuuspäälliköllä, riittää että on kouluttajakokemusta. Osaamiskuvaukseen tulee lisätä kokonaisvaltainen osaaminen lääkehoitoprosessin vaiheista. Lääkitysturvallisuuspäällikön osaamiskuvauksessa ymmärrys sana tulee korvata samalla osaaminen.

Lääkitysturvallisuuskoordinaattori: Osaamiskuvauksessa tulee olla kokonaisvaltainen osaaminen lääkehoitoprosessin vaiheista. Osaamiskuvauksessa ymmärrys sana tulee korvata samalla osaaminen.

Termistä ammatilliset opinnot tulee mielleyhtymä ammatilliseen peruskoulutukseen. Voisiko tässä sekaannuksen välttämiseksi käyttää termiä täydennyskoulutus, ammatillinen lisäkoulutus/täydennyskoulutus tai ammatillista osaamista kehittävä koulutus.

On hyödyllinen, mutta hyvinvointialueen lääkehoitoprosessien vaihtelevuutta ei ole saatu tähän kuvattua. Hyvinvointialueella ei ole yhtä lääkehoitoprosessia, vaan ne ovat hyvin palvelualue/linja sidonnaisia ja toki sisältää samoja elementtejä, mutta toteutus vaihtelee niin paljon että on hankala nivoa ne yhteen prosessikuvaukseen.

On hyödyllinen. Onko tarve lisätä lääkehoitosuunnitelmaprosessiin päivitystiheys kakkostäppään?

Tarkistuslista on hyödyllinen. Minäkin lisäisin lhs-päivytystiheyden (väh. vuosittain).

On hyödyllinen runko. Taulukkoa voi päivittää organisaation omankin tarpeen mukaan.

Huom! Kuva 7: kirjoitusvirjhe alemman rivin keskimmäisessä boksissa: jalkadu.
Taulukko 4: Lisäisimme viimeiseen kohtaan lääkitysturvallisuuden tilannekuva boksin: moniammatillisen eri ammattiryhmistä kootun tiimin ajatusten kokoaminen lääkitysturvallisuuden nykytilasta. Kliinisen farmasian palvelut: lisäisimme boksin: osallistuuko farmaseutti tai proviisori lääkehoitojen arviointiin. Lisäisimme kohtaan lääkehoitosuunnitelmaprosessi boksin: päivitetäänkö LHS säännöllisesti. Taulukosta puuttuu mielestämme kohta henkilöstön osaamisen kehittäminen ja sen alle boksit: onko koulutus - ja kehittämissuunnitelma tehty, onko vastuuhenkilö määritetty, onko riittävälle osaamiselle luotu kriteerit, onko perehdytyssuunnitelma, onko ulkolaistaustaisten työntekijöiden kielellisiä erityistarpeita huomioitu (visuaalinen data)

Hyvä ja hyödyllinen.

Hyviä lisäyksiä muilta kommentoijilta. Vaaratapahtumiin lisäisin onko mahdollista ilmoittaa organisaation ulkopuolelta. Lääkehoitoprosessiin täydentäisin onko kuvattu eri toimintaympäristöihin (ESH, PTH, SOS)

Jos tarkistuslista on tarkoitettu hyvinvointialueen tasolle, kysymykset ovat hyvin eri tasoisia.

Tarkistuslistan kysymykset voidaan nyt tulkita monella tavalla. Kenelle lista on tehty? Pystyykö esimerkiksi hyvinvointialueen tasolla vastaamaan kysymykseen "Keskeiset lääkitysturvallisuuden haasteet? Onko jotain mitä ei ole saatu ratkottua?" Toisaalta tekstissä kuvataan lista keskustelun avaukseksi workshopiin, pitääkö nimi muuttaa näkökulmia hyvinvointialueiden lääkitysturvallisuustyön lähtötilanteen kartoittamiseen, eikä tarkistuslista... Tarkistuslistan voi ymmärtää, että se on kaiken kattava, tarkka, listaus asioista, jotka tulisi olla huomioitu.

Tarkistuslistassa olevat kohdat tulisi avata tarkemmin.
Mitä tapahtuu lähtötilanteen kartoituksen jälkeen? Mikä on tavoitetila?

Lääkehoitoprosessi-kohtaan lisäys:
Onko lääkehoitoprosessit tunnistettu ja kuvattu? Jos on, millä tasolla/tasoilla?

Ehdotetaan lisättäväksi omaksi alakohdakseen ”Haittavaikutusten käsittely ja raportoiminen”. On tärkeää ymmärtää vaaratapahtumien ja haittavaikutusten erot sekä käsitteellisellä tasolla että käytännössä samoin kuin toimintamallit molempien kohdalla.

Taulukko on hyödyllinen.

Mahdollisia lisäyksiä listaan;
Tiedonkulku, miten tieto kulkee eri toimijoiden välillä? Onko tieto niiden (ja vain niiden eli tietosuoja huom.) saatavilla, jotka sitä tarvitsevat? Mistä tietoa haetaan (luotettavat lähteet)?

Lääkkeen käyttäjän osallistuminen omaan hoitoonsa, saako tarvittavan tiedon lääkityksestä, käytöstä, riskeistä jne. Nykyinen kuvaus kohdentuu jotenkin laitoksiin, mutta hyvinvointialueilla on varmaan myös avohoitopotilaita.

Lääkehoitoprosessi: Kuka vastaa.

Hyödyllinen listaus, toki tuo näkyväksi lääkehoitosuunnitelman laadintaan hva-tasolla liittyvät haasteet, esimerkiksi usealla alueella luodaan ensimmäistä kertaa koko alueen kattava lääkehoitosuunnitelmaprosessi.

On hyödyllinen, mutta esim. HVA tasoisen lääkehoitosuunnitelman hyväksyminen on selkeä, muiden tasojen suunnitelmien hyväksyminen ei ole, joten se olisi varmaan tärkeämpi kuvata tuohon/painottaa asian kuvaamista omassa organisaatiossa

On hyödyllinen listaus. Ylätason LHS:n hyväksyminen on selkeä, mutta muiden tasojen/toimialojen LHS hyväksyminen pitäisi myös huomioida. HVA-tason LHS voi olla ns. minimitaso, ja toimialoilla voidaan vaatia vaativampaa osaamisen varmistamista, esim. tiettyjen verkkokurssien suorittamista.

On hyödyllinen runko. Taulukkoa voi päivittää organisaation omankin tarpeen mukaan.

Taulukko 5. Lisäisimme kohtaan konsultointi boksin: onko LHS auditoitu ulkopuolisen neutraalin asiantuntijan toimesta.
LHS jalkautuksessa tulisi huomioida mitä se tarkoittaa kunkin eri ammattiryhmän arjessa. Lyhyet tiivistelmät sijaisille ja lyhytaikaisille työntekijöille voisivat parantaa yksikön lääkitysturvallisuuskulttuuria merkittävästi. Ulkopuolisen toimijan hyvät käytänteet muualta voisivat tuoda hyviä vinkkejä ja ratkaisuehdotuksia jalkautushaasteisiin. Kanslian kaapissa mapissa ei LHS lämmitä ketään.

Hyvä ja hyödyllinen.

Hyvä runko, komppaan edellisiä kommentoijia. Palvelualue/tulosalue/toimialatasolla hyväksyjänä voisi olla esim kyseisen organisaation johtavaylilääkäri (tai vastaava).

Ehdotamme lisäystä: lääkehoitosuunnitelman laatimisesta vastaa lääkitysturvallisuuspäällikkö
Voisiko ensimmäinen kohta olla: Varmista, että lääkehoitosuunnitelman laatiminen on vastuutettu ja vastuut on kuvattu, varmista, että keskeiset sidosryhmät on tunnistettu ja sidosryhmien vastuut on kuvattu.

Ensimmäisen listan toimijat siirtäisimme konsultoi-otsikon alle.

Hyväksyntäprosessi:
Lisäys: lääkehoitosuunnitelman hyväksymisprosessi ja henkilöt, jotka ohjeet hyväksyvät, on kuvattu yksiselitteisesti. Perustelu: jos hyväksyntäprosessiin osallistetaan määrittelemätön joukko ammattilaisia, voiko se toimia?

Kyllä

On hyödyllinen. Ensimmäiseen kohtaan tulee lisätä avoapteekkien farmaseuttinen henkilöstö? Koskee etenkin sosiaalipuolen yksiköitä, joihin apteekki toimittaa lääkkeitä asiakaskohtaisesti.

Lähihoitajan koulutussisältöä ei ole avattu, vaikka siihen viitataan useassa kohti (esim. ft, geronomi ym). Asiakas/potilaskohtainen lääkelupa on tietosuojan näkökulmasta todella arveluttava toteuttaa, lääkekohtainen lupa sisältää esimerkiksi hätätilalääkkeiden annostelun haasteen (esim. analylaksian hoito) eikä selvää eroa yksikkökohtaiseen lupaan. Lisäksi käytännön työssä tulee haasteita erialisten osaamisen hallinnan todentamisessa, hoitaja 1 antaa yhtä lääkettä ja hoitaja 2 toista lääkettä, miten tätä kokonaisuutta voidaan turvallisesti johtaa. Työnantajan lisäkoulutusvelvoite on asiallinen, mutta miten on ajateltu tämän vaikuttavan työmarkkinatilanteeseen laajemmin? Jos lisäkoulutuksella kuka vain voi saada lääkeluvan, miten matalammalla palkalla (hoiva-avustaja) tehdään samaa työtä kuin sosiaali-ja terveydenhuollon koulutettu ammattilainen.

On erittäin hyödyllinen, mutta taitaa toistaa turvallista lääkehoito-opasta, joten kehittämisen näkökulmasta nostoina:

-vielä hyödyllisempää olisi kuvata myös lisäkoulutusta ja painottaa, että osaamisen varmistaminen (esim. LOVe) ei ole yhtä kuin lisäkoulutusta (koska valitettavasti tähän ajatukseen törmätään).

-Olisi hienoa, jos olisi jokin kuvaus myös itse lisäkoulutuskokonaisuuksista, jos mahdollista

Olisi selkeästi kansallisesti määriteltävä, mikä on lähihoitajien lääkehoidon osaamisen sisältö, jotta voidaan verrata ja hankkia/tuottaa vastaavaa koulutusta.

On hyödyllinen ja tarkentuu varmasti kansallisen selvitystyön ja mahdollisten määritelmien myötä vielä lisää.
Lähihoitajan lääkehoidon osaamisvaatimusten päivitys toivon mukaan selkeyttää vertaamista jatkossa. Paikalliset ohjeet voivat olla jopa tätä tiukempia.
Pitäisikö pohtia kuitenkin mahdollisuutta myös yksikkökohtaiseen lääkehoitolupaan, jos yksiköt joissa ko. henkilö voisi lääkehoitoa toteuttaa, on määritelty selkeästi lääkehoitosuunnitelmissa.

Yksikkökohtaisten lääkkeenantokoulutusten ja näyttöjen lisäämistä kannatetaan. Virtuaalisista näytteenantokokeista saisi lisää ketteryyttä ja räätälöitävyyttä näyttöihin.

Taulukko on ok, tosin taulukko ei avaa asiaa sen enempää kuin Turvallinen lääkehoito-opaskaan. Erityinen haaste on kun puhutaan lähihoitajan lääkehoidon osaamisesta, tarkoitetaanko sillä lähihoitajopinnoissa olevaa sairaanhoidon- ja huolenpidon osaamisalaa vai mikä on se tarvittava määrä lääkehoidonopintoja, montako opinto- tai osaamispistettä? Olisi hyvä jos annettaisiin selkeät ohjeet.

JOnkin verran toistoa edelliseen kappaleeseen ja lisäksi eim mielestäni tarvitse avata samoja asioita, joita kuvataan jo STM:n oppaassa. "Koulutusten tulee perustua kansallisiin ja niitä alueellisesti tarkennettuihin linjauksiin." Lähihoitajan koulutusvaatimukset olisi hyvä avata. Työvoimapula alkaa olla todellinen ja alkaa olla asiakkaiden hoidon kannalta vaarallisempaa olla myöntämättä lääkelupia kouluttamattomille kuin myöntää niitä. Tähän tarvittaisiin nopealla aikataululla selkeä minimivaatimus lisäkoulutuksesta ja sen sisällöistä. Tyydyttyvään arvosteluun riittää: osoittaa lääkehoidon eri tehtävissä tietonsa sairauksista, lääkeaineryhmistä, lääkemuodoista, lääkkeenantotavoista, lääkeiden väärinkäytöstä sekä lääkehoitoa ohjaavista säädöksistä." "Lisäksi osaamisvaatimuksina mainitaan : "käsittelee, annostelee ja antaa lääkkeet oikein ja turvallisesti, ohjaa oma-aloitteisesti asiakasta tai potilasta ja hänen läheisiään lääkkeiden käytössä, säilyttämisessä, hävittämisessä ja lääkemääräysten uusimisessa." ePerusteet (https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/ammatillinen/1724172/tutkinnonosat/1724503). Tuolla voisi mielestäni myös mainita että pitkään työnantajan palveluksessa olevia lääkehoitoon kouluttamattomia voisi kannustaa esim oppimuspimuksella lähihoitajiksi. Lisäkoulutuksen esimerkkisisältö on hyvä! Erään kommentoijan mainitsema mahdollisuus yksikkökohtiaseen lääkelupaan olisi tervetullut lisä.

Tuoko tämä taulukko tässä ohjeessa lisäarvoa olemassa oleviin ohjeisiin verrattuna?

Kyllä

hyödyllinen.

Laaja lisäkoulutuksen sisältö

On hyödyllinen. Lisäkoulutuksen sisältö tulisi avata johonkin dokumettiin/liitteeseen.

On hyödyllinen. Alueellamme on jo pitkään ollut käytäntönä järjestää lääkehoitoon kouluttamattomalle henkilöstölle lisäkoulutusta lähiopetuksena (lisäksi työympäristön huomioiva etätehtävä) ja sen suoritettuaan työntekijä suorittaa vielä LOVe-MiniLOP-kurssin tarvittavine opintopolkuineen ja antaa tarvittavat näytöt.

Hyödyllinen on.

On todella hyödyllinen. Onko ADHD tuolla mukana lastensuojelulaitosten näkökulmasta? Lisäisin tuohon ehkä vielä kivunhoidon, joka on tuolla vanhuspalveluiden puolella erittäin tarpeellinen, kun lähes kaikilla on jokin kipulääke listalla. Käytännön osaamisen varmistamiseen toivoisin suositusmäärää ja ehkä kannanottoa myös jatkuvan näytön periaatteeseen.

Aihealue on meille kommentoijille hieman vieras, mutta mietimme, että aiheutuuko siitä riskejä, jos koulutussuositus tehdään mahdollisimman laajaksi. Olisiko suositeltavampaa, että koulutus räätälöidään kunkin toimintaympäristön vaatimukset huomioiden, koska toimintaympäristöjen ja niiden asiakkaiden vaatimukset ovat niin erilaisia. Tämä ohje tähtää lääkitysturvallisuuden kehittämiseen, eikä henkilöiden helpon siirtymisen yksiköiden välillä optimoimiseen.

Kyllä

On hyödyllinen. Taulukkoon tulee lisätä otsikko lääkehuolto joka sisältää seuraavat asiat: lääkkeiden hankinta, säilytys ja hävittäminen.

Tekstissä taulukon 7 yläpuolella ”Sisältöesimerkki on laadittu siten, että osaaminen karttuisi yhtä toimintaympäristöä laajemmaksi, ja siten mahdollistaisi työntekijän siirtymisen esim. toimintaympäristöjen välillä ilman uutta lisäkoulutustarvetta.” Osaamisen varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää yksiköstä toiseen siirryttäessä lääkehoitoon koulutetuillakin. Osaamisen varmistaminen on aina kyseisen yksikön tehtävä. Käydyt teoriaopinnot voidaan hyväksyä toisessakin yksikössä (jos voidaan todistaa ja ovat kohtuullisen tuoreita), mutta osaamisen varmistamisen prosessi mukaan lukien perehdytys tulee aina käydä läpi ennen lääkeluvan myöntämistä. Lupa on aina yksikkökohtainen. Tässä tulee vielä tarkentaa, mitä kaikkea lääkekouluttamattomat saavat tehdä, vaikka heidät olisi lisäkoulutettukin tehtäviin ja ovatko luvat yksikkökohtaisia vai potilaskohtaisia.

Pohdimme, että yleisimpien pitkäaikaissairauksien ja kansatautien käsittely pitäisi olla toimintayksikön tarpeiden mukaan ja kivun hoito pitäisi kyllä aina käsitellä. On esim. epäloogista että siinä oli ADHD, mutta ei esim. masennusta. Myös esim. astma, unettomuus jne. olennaisia. Kiinnitimme myös huomiota että missä tilanteissa on tarpeen osata i.m. pistokset? s.c. vielä jotenkin ymmärrämme.

On todella hyödyllinen. Kivunhoito olisi hyvä lisätä myös mukaan. Kannatamme aiemmin tullutta kommenttia koulutuksen räätälöinnistä.

Kuvaisin hieman laajemmin mitä omavalvonnalla tarkoitetaan, laaja käsite ja ehkä en käyttäisi valvonta sanaa siinä ohessa tekstissä, jää sekavaksi, jos ei syvällisemmin tunne aihetta. Omavalvonta kattaa nähdäkseni valvonnan menetelmät kun se tapahtuu HVA sisällä.

Käytännön tasolla valvonta nähdään etäisenä, joten kuva voisi täydentää tekstiä

Kuva täydentämään tekstiä; kuvassa avataan mitä omavalvonta on käytännössä ja mitä se sisältää.

Lääkehoidon osuuden huomioiminen omavalvonnassa tärkeää ja keskustelua valvonnan muodoista on organisaatioissa hyvä käydä. Ajantasaisen lääkehoitosuunnitelman huomioiminen valvonnassa.

Omavalvonta on yksi osa laatujärjestelmää. Lisäisimme vielä sanan Omavalvonta pohtimista ja toisimme kuvan selventämään omavalvonta käsitettä.

Omavalvonta on avattu kappaleessa lyhyesti, mutta siinä on keskeisimmät asiat. Voisikohan tätä selkeyttää kuvalla?

Onko avoapteekkien kanssa tehtävä yhteistyö valvontakappaleeseen kuuluvaa asiaa vai olisiko sillä parempi paikka muualla? Kaipaisin myös itse tähän kappaleeseen havainnollistavaa kuvaa sekä omavalvonnan tasoista että mahdollista toimijoista prosessissa.

Kuva: Liikaa tekstiä, pientä fonttia. Voisiko tekstit tuoda pääosin tekstiosuuteen. Kahdessa laatikossa kuvattu hyvinvointialueen omavalvontaa, miksi mentelmät ja työkalut haluttu erotella omiksi kokonaisuuksiksi?

Kuvassa ei ole mainittu lääkitysturvallisuuden itsearviointityökalu https://dosis.fi/wp-content/uploads/2021/03/016-055_Dosis_1-2021_Oksa_Olin.pdf

Kuvassa ei mainittu sisäisiä auditointeja.

Kyllä

Näkyykö kappaleessa riittävästi lääkehoitoprosessien valvonta ostopalveluyksiköissä?

Suunnitelma laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta ei ole uuden valvontalain mukaan vaadittava dokumentti hyvinvointialueella, omavalvontasuunnitelma ja lääkehoitosuunnitelma korvaavat sen. Omavalvontasuunnitelman julkisuuden vuoksi siinä ei kuvata yksikön lääkesäilytystä, turvallisuusratkaisuja ym. tarkalla tasolla.

Raamien värien merkityksen määrittely

Suunnitelma laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta ei ole uuden valvontalain mukaan vaadittava dokumentti hyvinvointialueella, omavalvontasuunnitelma ja lääkehoitosuunnitelma korvaavat sen.

On kuvattu tarkasti (tekstiä taas paljon ja pientä..), värikoodien merkitys?

Kuva 8 teksti on aivan liian pientä ja sitä on liian paljon tai sitten koko sivun kuva.
Lisäisimme tähän HVA omavalvonnan ja itsearvioinnin työkaluihin moniammatilliset lääkehoidon arviointipalvelut (LHA, LHKA), jotka ovat yksilötasolle vietyjä varmistuskeinoja lääkehoitojen turvallisuudesta.

Hyvä kuva, mutta aivan mahdottoman pientä tekstiä...

Lisäksi täydentäisin omavalvonnan itsearvioinnin menetelmiä yksiköiden strukturoiduilla itsearvioinnella. Lisäksi tuohon reaktiiviseen valvontaan täydentäisin että se voi olla seurausta myös vapaaehtoisuuteen perustuvasta vaaratapahtumailmoituksesta, jolloin pyritään muiden yksiköiden osalta ennakoivaan riskienhallintaan. Lisäksi rajatun lääkevaraston tarkastamisesta olisi varmasti syytä mainita jotain erikseen, koska se on lainsäädännöllisesti niin erikoinen kukkanen tässä valvonnan kentässä. Omavalvonnassa voidaan lääkeoidon osalta hyödyntää myös esimerkiksi Fieman tuottamia kansallisia mittareita (iäkkäille sopimattomien lääkkeiden käyttö, iäkkäiden monilääkitys).

Ehdotetaan lisättäväksi alimmaiseen ruutuun vasemmalla "Fimea ja Euroopan Lääkeviranomainen EMA yhdessä lääkkeiden myyntiluvanhaltijoiden kanssa kokoavat lääkevalmisteiden haittavaikutusilmoitukset...".

Paljon pientä tekstiä, värien logiikka?

Raamien värit voisi aukikirjoittaa. Tekstiä on jälleen paljon ja se on erittäin pientä = hankala lukea.

Onko välttämätön luku tässä ohjeessa (mahdollisesti koskettaa hyvin rajattua kohderyhmää, ketkä tähän voivat vaikuttaa / päättää), tai jos olisi suppeammin.

Onko relevantti tässä, jos valikoiman hallinta on muualla.

Ok.

Kommentoin myös muiden kommentteja, mutta mielestäni on erittäin tärkeä huomioda lääkevalikoima osana lääkehoidon turvallisuutta! Yleisenä huomiona lisäsisin tuonne alas että turvallisuus tms aspektit tulee huomioidaan jo tarjouspyyntövaiheessa, jotta valikoimaan voidaan valita valmisteita, joilla esim. virheellisen käytön riskit ovat mahdollisimman pienet (LASA, esitäytetyt kynät tms.) muutoin joudutaan aina ottamaan halvin. Taloudellisuuteen huomioisin myös esimerkiksi valmistuksessa /keskitetyssä lääkevalmistuksessa olevien valmisteiden osalta huomioidaan pakkauskoko (mahdollisimman pieni hävikki). En tiedä tarvitseeko lääkevalikoimaa muuten käsitellä ihan näin suuressa laajuudessa.

Ehdotetaan lisättäväksi väliotsikon ”Turvallista” alle omaksi alakohdakseen ”Lääkevalmistekohtaisten riskienhallintamateriaalien käytön varmistaminen”.

Kuva on itsessään hyvä. Kuva kuvastaa kokonaisuutena rationaalista lääkehoitoa, joka on läpileikkaava koko kuvaukseen. Tulisiko tämä kuva siirtää kysymyksessä 19 ehdottamaamme teoriakuvaukseen lääkitysturvallisuudesta.

Kyllä. Mekin pohdimme, että tämä kappale/kokonaisuus on aika tuhti paketti kuvaukseen. Riippuu paljon kuinka tämä nettisivuilla totutetaan ja siihen voi sitten pureutua vain ne, jota asia koskee.

Kuvan sisältö on oikein hyvä, mutta onko sijainti oikea? Komppaamme edellistä kommentoijaa, joka nosti esille sen, että jo tarjousvaiheessa tulisi huomioida lääkkeiden turvallisuus (esim. LASA-lääkkeet), jotta ei olisi pakko valita halvinta valmistetta.

Hyvä kuvaus. Yleisenä kommenttina kappaleeseen 3.5 Vaaratapahtumaraportoinnissa (HaiPro) olisi hyvä olla poikkeamaan vaikuttavana myös lääkevalikoima. Näin saataisiin suoraan vaaratapahtumaraportoinnin kautta esille ne tapaukset, joissa lääkevalikoima on (mahdollisesti) ollut vaikuttamassa vaaratapahtuman syntyyn. Olisiko tätä mahdollisuus tuoda esille oppaassa?

Lääkitysturvallisuuden huomiointi jo tarjouspyyntövaiheessa: riittävän suuri painoarvo-% tälle. Pitää saada huomioitua valinnoissa esim. LASA-riskit, sillä tiedottaminen yksistään ei ole tehokasta.
Taloudellisen lääkehoidon toteuttamiseen liittyy myös se, että hintatiedot ja PLV ovat mielellään jo asiakas- ja potilastietojärjestelmässä näkyvillä tai lääkkeen valinnan ohjaus (käytön kohdennus ym.) on muuten järjestetty.

Koko hankintaprosessissa, lähtien jo tarjouspyynnön valmistelusta, tulee huomioida vaaratapahtumailmoituksissa nousseet riskit ja yksiköiltä + osastofarmaseuteilta tulleet toiveet ja ehdotukset ja työyksiköissä tunnistetut riskit ja haasteet (viestintäkanava ja prosessi tälle).

On ok.

Ok.

Lääkitysturvallisuusriskien hallintaan voisi olla konkreettisempiakin keinoja listattuna. Tässä lisähuomiona se, että osa samalla tavalla tuotetuista objekteista on nimetty kuviksi ja osa taulukoiksi. Kannattaa yhdenmukaistaa.

Kyllä

Hyvä tarkistuslista itsessään. Jonkin verran päällekkäisyyttä jo aiemmin mainittuihin asioihin.

Kyllä. Avaa vielä LASA-termi.

On varmasti hyödyllinen.

Kyllä.

Edellisessä kohdassa osin vastaus tähän. Lääkitysturvallisuusriskien huomiointi jo tarjouspyynnössä ja myöhemmin valinnoissa. Konkreettisia esimerkkejä, esim. rajataan toimittaminen vain tiettyihin yksiköihin (valmiste esim. non-depolarisoivat lihasrelaksantit, iv-enoksapariini, vahvuus esim. morfiini 2 mg/ml vs 20 mg/ml), tiedottaminen, työyksikön lääkevalikoiman rajaaminen, sijoittelu työyksikössä.

On koottu tarkoituksenmukaisesti

Kyllä on.

On koottu.

On koottu ok.
Kuva 15 ja teksti sen alla: teknologisia ratkaisuja on kuvattu lähinnä kotihoidon näkökulmasta, pätee myös palveluyksiköihin.
Koneelliseen annosjakeluun voisi kuvata hyvin toimivan toimintamallin. Usein aloitus viivästyy, koska lääkärin aikaa ei ole resursoitu tähän riittävästi. Tämä olisi hyvä kohta kuvata myös yksityisen, itse maksavan, asiakkaan annosjakeluprosessin aloitus.

Kyllä.

Kuva 13 on valitettavan pienellä ja sen luettavuus on ainakin PDF:stä todella heikkoa.

Tuo katkeamattoman lääkehoidon osuus monessa kohtaa jäin miettimään sitä että puhutaanko ny tjo olemassa olevista asioista vai kehitettävistä, tämä ei ihan ollut selkeästi tuosta sanomuotojen valinnasta pääteltävissä. "Kansalliset tiedonhallintapalvelut eivät myöskään tue lääkehoidon osalta hoitosuunnitelman tietojen välittymistä avoterveydenhuollon apteekkiin." Olisiko syytä selkeästi kirjata tarve rakenteisesti siirtyvästä osastolääkelistan kaltaisesta lääkilistasta annosjakelu tietojärjestelmään? Nythän joudutaan edelleen esim FAKSAAMAAN lääkitystietoja, koska ei saadaa siirrettyä rakenteisessa muodossa lääkityslistoja suoraan apteekkien tilausjärjestelmiin.

Kappaleessa on paljon hyvää asiaa. Kappaleen alussa kerrottu "tarkastellaan tiedonhallinnan kehittämistarpeita lääkitysturvallisuuden näkökulmasta", jos tämän asian saisi taulukkoon tai jotenkin vedettyä yhteen tiiviimmin, asia olisi helpompi ymmärtää.

Taulukko 9: taulukon kuvateksti väärä?

Taulukko 9: Pidä yllä arkkitehtuuria... Ymmärtääkö kaikki miksi arkkitehtuuria pidetään yllä? Suuri osa lukijoista ei ole tietojärjestelmien asiantuntijoita. Voiko lausetta jatkaa perustelulla miksi arkkitehtuuria tulee ylläpitää?

Kuvat ovat liian pieniä.

Kuva 13: Kuvatekstissä puhutaan toimijoista,
mutta niitä ei ole esitetty kuvassa.

Kyllä

Kuva 14 ja 15: miten kuvissa näkyy avoapteekin rooli lääkehoidon seurannassa ja lääkeneuvonnassa. Missä prosessin kohdassa tapahtuu lääkehoidon arviointi (LHA tai LHKA)? Lääkehoidon arviointi on hyvä näkyä sanana prosessissa, sillä lääkehoitojen turvallisessa toteutumisessa on runsaasti haasteita.

On, mutta tämä myös todella tuhti paketti, riippuu paljon miten tämä verkkosivuilla esitetään, että miten tätä jaksetaan lukea. Liitteen 1 tarpeellisuus herätti pohdintaa, onko se oikeasti hyödynnettävissä muualla kuin kuvaksen tehneessä sairaalassa?
3.6.1 Otsikko on outo ja sitä voisi pohtia uudelleen, esim. lääkehoitoprosessi? Myös potilaan osallisuutta voisi yrittää tuoda paremmin esiin eri kohdissa (esim. määrääminen).

Lisäisimme Toiminta - ja yksikkökohtaisiin toimintamalleihin ja palveluihin LHS teko, auditointi ja jalkautus

Toiminta- ja yksikkökohtaisiin: Ennakoiva riskienarviointi (etenkin muutostilanteissa), itsearvioinnit, valvontakäynnit, muistutusten ja kanteluiden käsittely ja niistä oppiminen. Lisäksi riskivalmisteiden keskitetty valmistaminen sairaala-apteekissa tai osastolla farmasistin toimesta (myös muuta kuin sytostaatteja ja kipupumppuja). Lääkehoidon toteuttamiseen laittaisin asiakkaan tunnistamisen prosessi / viivakoodivarmennus

Kappaleessa 4 paljon hyvää asiaa, mutta kuva 17 ei tue asian sisäistämistä optimaalisella tavalla
Kotiutusten ja siirtymien hallinta:
Entä siirtyminen hyvinvointialueen yksiköiden välillä, tietojen siirtyminen tietojärjestelmien välillä?

Olisiko asia selkeämmin esitetty, jos asiakaskohtaiset toimintamallit ja palvelut olisi esitetty eri taulukossa kuin toiminta ja työyksikkökohtaiset.

Asiakkaaksi tulo ruutuun viittaus taulukkoon 10, missä kuvataan tarkemmin palveluita.

Toiminta- ja työyksikkökohtaiset toimintamallit listaan lisäyksenä katkeamaton lääkehoitoprosessi.

Ehdotetaan lisättäväksi osuuden ”Prosessien turvallisuus” alle ”Haittavaikutusten raportointimenettely” omaksi alakohdakseen, esimerkiksi alakohdan ”Vaaratapahtumien raportointimenettely” jälkeen.

Lääkehoitojen hallinta ja optimointi: inhalaatiohoidon lisäksi on hyvä tarkistaa myös s.c. pistotekniikat. Osa potilaistahan pistää mm. insuliinia ja minihepariineja itse.

- Asiakkaana olo ja prosessit kohdassa mainittu koneellinen annosjakelu, mutta pitäisikö olla vielä laajemmin lääkehuollon ja -jakelun automaatioratkaisu tms.
- Asiakkaana olo, lääkitystiedon ajantasaistus puuttuu
- Miksi lääkehoidon toteuttaminen on kursiivilla ja kysymysmerkki?
- Inhalaatiohoidon tarkistus --> eikö ole lääkehoidon ohjausta, miksi tämä yksittäinen esimerkki on nostettu? Varmasti olisi sitten muitakin...

Miksi Lääkehoidon toteutus on kursiivilla?

Toiminta- ja työyksikkö kohtaan viimeiseen lauseeseen, yhteistyö yksityisen terveydenhuollon kanssa?

Prosessien turvallisuus: Vaaratapahtumien raportointimenettelyn lisäksi tulisi tähän lisätä raporttien arviointi ja niiden hyödyntäminen hyvinvointialueen lääkitysturvallisuuden kehittämisessä. Olisi hyvä tehdä myös lisäys tutkimuksesta, jonka avulla kehitetään ja parannetaan lääkitysturvallisuutta.

Kotiutusten ja siirtymien hallintaan alakohta: palvelupolkujen jatkuminen terveydenhuollosta avohuollon apteekkiin (huom. olisiko tässä kuvauksessa hyvä käyttää kauttaaltaan termiä avohuollon apteekki eikä avoapteekki)?
Prosessien turvallisuuteen kohtaan vaaratapahtumien raportointimenettely joku huomautus, että myös toimintaa korjataan raportoinnin mukaan ja poikkeamista opitaan. Tänne olisi hyvä lisätä myös itsearvioinnit ja sairaala-apteekin osastokäynnit.

Selkeä!

4.1.2 Esimerkki 6: jatkoa - annosjakeluasiakas voi hyödyntää esim. mobiilisovellusta, jonka kautta hän tai omainen voi itse tarkastella annosjakelussa olevien lääkkeidensä ajantasaista lääkityslistaa (annostuskortti), joka helpottaa lääkkeiden tunnistamista, lääkkeen poistamista tai tauottamista esim. ennen tiettyjä leikkauksia jne.

Hyviä vinkkejä eri alueilla toteutettavista palvelumalleista!

Esimerkit hyviä. Tuovat konkretiaa toimintamalleista.

Ehdotetaan tähän sisällytettäväksi kappaletta lääkkeiden epäiltyjen haittavaikutusten raportoimisesta viranomaiselle ja / tai myyntiluvanhaltijalle. Viittauksena voisi käyttää esim. Fimean Internet-sivuja https://www.fimea.fi/laaketurvallisuus_ja_tieto/laakkeiden_turvallisuus/haittavaikutuksista_ilmoittaminen

Kokonaisuus on hyvä ja monipuolinen sekä selkeä. Hyvää tietoa ihan kaikille sote-ammattilaisille toiminnoista ja palvelumuodoista.
4.1.2 Lääkityslistan ajantasaistamisen sosiaalihuollon yksiköissä, miten varmistetaan, että yksityisen puolen pienessä yksikössä on kaikki tarvittavat kontaktit lääkityslistan ylläpitoon. Useinkaan käytössä ei ole järjestelmää, josta tiedot saisi kerättyä.

Tässäkin olennaista toteutus verkkosivuilla, ettei ole liian raskas paketti

Taulukko 10:
- Onko esim. päivystys toimintamalli tai palvelu? Olisiko toiminto parempi kuin toimintamalli?
- Ajantasaistamisen muistilista sopisi tähän?

Esimerkit: voisiko poistaa tarkat paikat esim. Helsingin terveysasemilla/Päijät-Hämeen HVA:lle
- s. 29: Lääkkeen käyttäjän tai hänen lääkitystään hoitavan tahon vastuulla on kertoa lääkityksessä tapahtuneista muutoksista seuraavan palvelukontaktin alkaessa. --> myös hoitavalla taholla on vastuu selvittää
- s. 30 Esimerkki 1 --> erikoisalakohtainen lehti, ei joka paikassa --> kirjaa potilastietojärjestelmään
- s. 30 Esimerkki leikkauspotilaan lääkitystiedon ajantasaistamisesta olisi hyvä lisä
- s. 32 koneellinen annosjakelu keskittyy vain avoapteekkeihin, myös sairaala-apteekkien palvelut tässä huomioitava
- s. 33 Koko ajan voisi käyttää termi lääkemääräyksen kliininen kaksoistarkastus (välillä esim. vain kliininen kaksoistarkistus)
- s. 35 Lääkityksen ajantasaistaminen, ei ole aina soitto, voi olla myös vastaanotolla

Sisällöltään oikein kattava kappale, jota esimerkit rikastavat. Farmaseutin vastaanotot erikoissairaanhoidossa kaipaavat esimerkkejä hyvinvointialueilta, esim. onkologian pkl, psykiatrian pkl. On myös hyvä huomioida, että Lääkityksen ajantasaistus voidaan tehdä myös farmaseutin vastaanotolla tai sairaalan poliklinikalla/osastolla farmasistin toimesta pelkän puhelinsoiton lisäksi.

Hyvä luku, paljon asiaa. Siniset tärkeää -laatikot ovat hyviä. Onko tekstiä mahdollista tiivistää.

4.1.2.
/ Terveys- ja hoitosuunnitelma: tärkeää laatia yhteistyössä potilaan kanssa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2667276622000130
/Lääkehoidon moniammatillinen arviointi: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2667276622000130 ja yhteistyössä potilaan kanssa https://bpspubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/bcp.13640
/ Lääkehoidon moniammatillinen arviointi: erityyppiset lääkehoidon arvioinnit ja niiden erot olisi hyvä kuvata tarkemmin auki (vrt. esim. lääkehoidon arviointia lääkityksen tarkistukseen tai lääkärin tekemään lääkehoidon arviointiin) ja tekstissä olisi hyvä huomioida farmaseuttien ja proviisorien koulutuksessa saama LHA-pätevyys
/ Lääkehoidon ohjaus ja omahoidon tuki: potilaiden osallisuuden valmistamiseksi myös selkokielisen, kuva-avusteisen materiaalin tuottaminen olisi tärkeää, ei ainoastaan tulkkauspalvelut. Huomioitavaa on myös potilaan terveydenlukutaito. Potilaiden kulttuurilliset ja uskonnolliset näkemykset lääkkeidenkäytöstä tulee myös ottaa huomioon.
/Esimerkkejä kliinisen farmasian toimintamalleista: farmaseutti onkologian poliklinikan tiimissä (https://dosis.fi/wp-content/uploads/2021/09/236-257_Dosis_2021_Valtola.pdf)

4.2.1 / Lääkehoitosuunnitelma. Lääkehoitosuunnitelma tulisi laatia mahdollisimman moniammatillisesti myös yksikkötasolla osallistaen kaikki lääkehoitoon ja –huoltoon liittyvät tahot. Tähän olisi syytä kiinnittää huomiota erityisesti sosiaalihuollossa (ml. Vammaispalvelut, lastensuojelu) ja erityisympäristöissä (koulut, päiväkodit).

Kannattaa yhtenäistää käytettävää termiä. Nyt lähinnä käytetään potilas-termiä, myös sosiaalihuollon palveluista puhuttaessa. Lääkkeenkäyttäjä soveltuu moneen paikkaan, mutta esim tietojärjestelmistä puhuttaessa tulisi puhua asiakas- ja potilastietojärjestelmistä. Kielenhuoltoon on syytä kiinnittää huomiota, jotta teksti aukeaa lukijalle paremmin.

Kun sisältö on valmis, kuvauksen ulkoasu kannattaa valmistella huollella, onko graafikon apua saatavilla?

Kieliasun osalta kannattaa huomioida kaikki ammattiryhmät, jotka kuvausta tulevat lukemaan. Huomioidaan myös ne ammattilaiset, jotka eivät ole terveydenhuollon ammattilaisia, eivätkä tunne alan termejä.

Se että kommentoidessa voi nähdä aiemmat kommentit on hyvä!

Kappale 1: Ehdotetaan, että tämä sisältäisi Käsitteiden lisäksi myös Lyhenteet.

Kappale 3.5.1: ” Tietoa lääkevalikoimaan liittyvistä lääkitysturvallisuushaasteista on mahdollista saada esim. hyvinvointialueen lääkityspoikkeamien raportointijärjestelmän kautta tai viranomaisille raportoiduista ilmoituksista (esim. haittavaikutusilmoitukset).” Ehdotetaan uudelleenharkittavaksi tämän kappaleen muotoilua viranomaisille raportoitujen ilmoitusten osalta - viranomaisilta ei lähtökohtaisesti saa tietoa haittavaikutusilmoituksista muuten kuin julkisesti saatavilla olevan, vain hyvin rajallista tietoa tarjoavan adrreports.eu -tietokannan kautta.

Kuva 13: Ehdotetaan lisättäväksi laatikkoon ”Lääkemerkinnät” Lääkevalmistekohtaisen riskienhallintamateriaalin.

Liite 1: ”Potilaan syöpähoidossa” - ehdotetaan lisättäväksi viimeiseen kappaleeseen kuvaus siitä, miten ja kuka seuraa kirjattuja haittavaikutuksia ja miten niihin reagoidaan osana potilaan hoitoa (esim. mahdolliset annosmuutokset, oireenmukainen hoito jne).

- Tulisiko raportissa olla lyhyt teoriaosuus, johon olisi kuvattu perusasiat lääkitysturvallisuudesta. Nämä asiat ovat läpileikkaavia koko raporttiin, ei pelkästään niihin kappaleisiin, joihin teoria-asiat on nyt sisällytetty (esim. kappale 2 alku ) .
- Lääkekeskukset tulee mainita raportin niissä kohdissa, joissa puhutaan sairaala-apteekeista ja avoapteekeista.
- Koko suosituksen nimi on Kuvaus lääkitysturvallisuuden toimintamalleista, joissakin kohti sanavalinnat oli suunnattu julkiseen terveydenhuoltoon vaikka koskettavat myös yksityisiä toimijoita.
- Kuka vastaa ja kehittää lääkitysturvallisuutta läpi koko prosessin hva-tasolta avoapteekkiin, siten että tämä takaa lääkitystuvallisuuden? Missä tämä näkyy kuvauksessa? Tässä tulee olla jollakin vastuu, pelkkä koordinaatiovastuu ei riitä.
- Onko kuvauksessa riittävästi huomioitu sosiaalipuolen osuus SOTEsta? Kuinka laajasti halutaan huomioida yksityiset palveluntuottajat, joilta hva ostaa palveluja ja valvoo toimintaa?
- Kuvauksessa ei viitata käypä hoito- suosituksiin kertaakaan, joihin tukeutuminen hoitopäätöksissä on kuitenkin tärkein tapa taata, että hoito on laadukasta ja yhdenvertaista joka puolella maata.
- Kuvaus on laaja ja kattava, joissakin kohti todella laaja. Olisi hyvä pohtia mikä on oleellista tähän kuvaukseen mikä lisätietoa ja siirtää lisätiedot liitteisiin.

Ehdottomasti termit tulisi yhtenäistää läpi koko kuvauksen ja kaikki lyhenteet tulisi avata, kuten esim. YTA. Kirjoitusvirheet tulisi korjata, samoin muokata kuvien ja taulukoiden ulkonäkö (väri, fontti) samanlaiseksi kaikkein kappaleiden osalta ja tarkistaa, että niiden numerointin on oikein. Kannatamme myös graafikon palkkaamista, jos se on mahdollista. Kuvaus olisi hyvä käyttää vielä tarkistettavana suomenkielen ammattilaisella, jotta teksti olisi mahdollisimman yhtenäistä ja helposti luettavaa. Nyt se on hieman sekavaa, ja eri kappaleiden välillä huomaa kirjoittajan vaihtuvan. Tietyiltä osin lisätiedot ja esimerkitkin olisi parempi siirtää kuvauksen liitteisiin ja pitää itse kuvaus lyhyenä ja ytimekkäänä. Nyt kuvauksen luettavuus kärsii sekä kielenhuollollisista että graafisista ongelmista, puhumattakaan siitä, että kuvaus on joissakin kappaleissa suppea ja toisissa taas liiankin laaja.

Käypä Hoito-suosituksista ei ole mainintaa, vaikka hoitolinjausten tulee ensisijassa perustua niihin.
Toivoisimme, että sosiaalihuollon toiminta-ala huomioitaisiin paremmin jatkossa. Nyt se jää selkeästi taka-alalle.

Kuvauksessa on tärkeää olla tunnistettu myös yksityisen terveydenhuollon yhteistyö HVA-alueiden kanssa sekä
huomioida yksityisen terveydenhuollon palvelut lääkitysturvallisuuden varmistamisessa ja kehittämisessä.

Kommentti kuvaan 7 (ei tainnut olla omaa kommenttikohtaa?): laatikot ennakkokysymyksistä ja muistilistasta (allekain oikeassa laidassa)  mihin nämä viittaavat? Voisiko näille laittaa tarkennokset esim. kuvan alle (jos kyseessä jokin kuvauksessa annettu valmis lista ennakkokysymyksistä tai muistilistasta, vai onko ajatus että alue tuottaa nämä itse)

3.1.2: Olisi hyvä hyödyntää myös Medication Safety Officer Handbook (NHS) vuodelta 2016: https://www.sps.nhs.uk/wp-content/uploads/2016/09/Medication-Safety-Officer-Handbook_v1.2-May18-JH.pdf
3.1.2: Tekstissä olisi hyvä mainita myös erikoisfarmaseuttien ja erikoisproviisorien lääkitysturvallisuusosaaminen yhtenä mahdollisena suosituksena (jos ei vaatimuksena) lääkitysturvallisuuspäälliköille, -koordinaattoreille ja -vastaaville sekä lääkevastaaville.
3.5: Lääkevalikoiman valintaan lääkitysturvallisuuden näkökulmasta vaikuttavista tekijöistä olisi hyvä mainita esimerkkejä: LASA-lääkkeet, lääkkeiden vahvuudet ja standardoidut konsentraatiot.
Kuvaus olisi hyvä oikolukea. Kaikki lyhennykset tulee avata. Tarkista viitteet tekstissä. Tarkista sivunumerot (näistä toki varmasti tulossa loppupuolen hionta).
Avohuollon apteekki termin käytön yhtenäistäminen (nyt on käytetty myös avoapteekki, avoterveydenhuollon apteekki sekä apteekki)
Kuvauksen laatimiseen osallistuneiden lääkitysturvallisuuslinjan asiantuntijoiden kokoonpanoa ei ole mainittu osana kuvausta
Myös heti kuvauksen alussa olisi tarpeen mainita, että se perustuu Asiakas-ja potilasturvallisuusstrategian ja toimeenpano-ohjelman lääkitysturvallisuuden varmistamista ja kehittämistä linjaaviin toimenpiteisiin (kärki 4.1) (jotta tulee yhteys strategiaan esiin).

Taulukko 8: Tähän olisi hyvä ottaa mukaan myös potilas itse. Potilas on paras tietolähde kliinisesti merkittävistä lääkehoidon ongelmista (https://bpspubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/bcp.13640).

- lääkehoitosuunnitelman laadunarviointilomake (s. 2 tai 16) jäi mietityttämään, että mitä se oikein pitää sisällään.
- rationaalinen lääkehoito – tässä puuttuu viittaus määrittelyyn. Kyse on kansallisesta käsitteestä, jota on sovellettu tässä eli pitäisi olla viittaus STM:n sivuille. (s 8-9 tai 22-23)
- Avohuollon apteekkien palveluiden kohdalla on annosjakelun perässä suluissa erillinen yhtiötoiminta. Tämä on harhaanjohtava näin. Koneellista annosjakelua tekee 3-4 yhtiötä, mutta asiakkaille annosjaellut lääkkeet toimitetaan avohuollon apteekkien kautta (s 15 tai 29).
- lääkehoitoja pohditaan niiden hyöty/haitta -tasapainon kannalta  kuvauksessa ei ole otettu kantaa hoitojen hyöty/haittatasapainoon, vaan enemmänkin vain riskeihin.  ehkä näin tarkoituskin? Jos näin on, niin tämän mainitseminen voisi olla paikallaan.
- ”Hyvinvointialueiden lääkevalikoima on Fimean määräykseen perustuva, asiantuntijoiden määrittämä lääkevalikoima, joka pohjautuu alueellisiin periaatteisiin, asiakkaiden ja potilaiden tarpeisiin ja lääkehankintapäätöksiin. ”  Tästä voi joku lukija saada käsityksen, että Fimea määrittelee hyvinvointialueiden lääkevalikoiman, mutta kyse on varmasti jostain muusta. En löytänyt viitetietoja, että mihin määräykseen tässä viitataan, mutta väärinkäsitysten välttämiseksi voisi harkita lauseen muotoilua niin, ettei aiheuta epäselvyyttä.

Hienosti laadittu ja hyödyllinen kuvaus! Kielenhuoltoon kannattaa vielä kiinnittää huomiota ja käydä koko teksti läpi korjaten kielioppi- ja kirjoitusvirheet. Termit tulisi olla yhteneväisiä läpi koko kuvauksen, esim. avoapteekki - avohuollon apteekki, potilas - asiakas. Lyhenteet avattava mielellään jo tekstissä.

Sivunumerot eivät täsmää (alkaa sivulla 13 alusta).

Kuvauksessa on mukana vielä lukuisia kirjoitusvirheitä, joten se varmaan käy läpi kokonaisvaltaisen kielentarkistuksen? (Erityisesti sivuilla 30–33).

Avohuollon apteekeista käytetty tekstissä myös termejä avoapteekki, apteekki sekä avoterveydenhuollon apteekki. Ehdotamme käytettäväksi termejä avohuollon apteekki tai apteekki.

Läpinäkyvyyden takaamiseksi kuvauksen laatimiseen osallistuneen lääkitysturvallisuuden kehittäjälinjan asiantuntijakokoonpano olisi hyvä löytyä esim. kuvauksen liitteistä.

Yhtenä ajatuksena tuli mieleen, voisiko tartuntatautilääkkeitä koskien olla oma prosessikuvaus, sillä prosessi poikkeaa tavanomaisesta lääkkeen määräämisestä ja toimittamisesta. Myös YTHS:lla on oma erityisroolinsa ja tiedonkulku sekä tietosuojanäkökulmat toimijoiden välillä on huomioitava.

Palautetta ei kysytty ollenkaan kappaleesta 3.3 mutta lisäisimme siihen huomion, että täydennyskoulutus ei aina ole osaamista syventävää vaan osaamisen ylläpitoon liittyy myös peruskoulutuksen avulla hankitun osaamisen uudistaminen (ajantasaistaminen eli nimensä mukaisesti täydentäminen) esimerkiksi lainsäädännön uudistuksissa (Tästä esimerkkinä aikanaan peruskoulutus suhteessa lääkeneuvontavelvoitteeseen tai nyt uusi laiteneuvontavelvoite apteekkifarmasian ammattilaisille).

Kappale 3.3.3.: Tarkoitetaanko kappaleessa kuvatulla verkkokoulutuksella itse asiassa verkkoluentoja? Perusteluna se, että myös verkko-opinnot voivat olla monimuotoisia ja vaatia esimerkiksi työyhteisövuorovaikutusta tehtävien tekemiseksi. Korvaisin siis sanan verkkokoulutus -> pelkkiä verkkoluentoja ei suositella (kirjattaessa lisäkoulutuksesta s. 19).

Kattava kuvaus- edellyttää pureskelua..
Paljon hyödynnettävää ja hyvää materiaalia, mutta rakenteessa kehittäisin vielä käyttäjäystävällisyyttä ja etenkin miten se auttaa asiakasrajapinnassa. Konkreettinen apu.

Sisältää hyviä malleja ja tarkentavia kuvauksia. Osittain päällekkäisyyttä Turvallinen lääkehoito-oppaan (2021) kanssa --> voisiko näitä asioita yhdistää seuraavaan päivitettävään Turvallinen lääkehoito-opas versioon, jotta vältyttäisiin rinnakkaisilta ohjeistuksilta.

Erittäin tärkeä kuvaus. Kuvauksessa on tunnistettu oikeita kokonaisuuksia ja avattu sisältöjä riittävän yksityiskohtaisesti. Työn resurssointi jää mietityttämään tässä hyvinvointialueiden taloustilanteessa. Alueet ovat hyvin erilaisissa lähtökohdissa toisiinsa nähden (mm. henkilöresulssi, automatisaatio, tietojärjestelmät). Onko kuvaus asiantuntijalausuntona painoarvoltaan riittävä edistämään asioita käytännössä?

Joiltain osin jäi hieman liian ylätasolle. Kuitenkin myös paljon konkreettista hyödynnettävää!

Samaa mieltä kuin edellä, että nämä olisi hyvä saada osaksi turvallinen lääkehoito-opasta, nyt lisätään taas yksi uusi ohje, vaikkakin tämä yhteenvetävä.

Kuvaus tulee hyvin palvelemaan eri toimijoita ja yhdenmukaistaa lääkitysturvallisuustyötä eri alueilla. Olisi hienoa, jos kuvauksen kohderyhmää vielä kirkastettaisiin - ketkä ovat ne tärkeimmät toimijat ja roolit, jotka hyötyvät eniten tähän kuvaukseen perehtymisestä?

Mielestämme kuvaus on hyvä ja selkeä tiivistelmä kaikille sosaali- ja terveydenhuollon yksiköille, niin koko hyvinvointialueelle kuin toimintayksiköillekin. Kuvaus kokoaa yhteen asioita ja selventää, miksi asioita tehdään ja vaaditaan tehtäväksi niin kuin vaaditaan. Millä tavoi tämä suositus saadaan velvoittavaksi ja niin että kaikki hvat:t ottavat sen käyttöönsä? Tähän tarvitaan poliittista ohjausta.

- Hyvä kokoava dokumentti, joka auttaa yhtenäistämään toimintamalleja ja listaa mitä kaikkea pitäisi ottaa huomioon.
- Dokumentti on raskas joten iso merkitys on nettisivujen toteutuksella (esim. kaikista tärkeimpien asioiden erottuminen selvästi).
- Kuvat hyviä, mutta huolehdittava että ne ovat luettavissa (ei liian pientä fonttia)
- Case-esimerkit jostain asioista nettisivuilla voisi olla hyödyllisiä
- Hyvä, että on tehty laajassa sidosryhmäyhteistyössä

Erittäin hyvä kuvaus, josta olisi toivottavasti paljon apua hyvinvointialueille. Lääkitysturvallisuuden koordinaatio tulisi ehdottomasti saada valtakunnallisesti samalle tasolle, riippumatta siitä, millä hyvinvointialueella toimitaan. Jääkö tämä kuitenkin pelkäksi suositukseksi, vai saadaanko tästä jossain vaiheessa hyvinvointialueita velvoittava kuvaus?

Teksti on osin periaatteellisen tason kuvausta. Fokus tulisi olla toimintamalleissa. Paikka paikoin konkreettiset toimintamallit hukkuvat tekstiin. Tukisiko tätä yhtenäinen ulkoasu, jossa alkuun nostettu kappaleen konkretia, konkreettiset toimintamallit pullet-pointeilla?
Yleisesti tekstissä on lukuisia itsestäänselvyyksiä tai olemassa oleviin laki- ym. määräyksiin perustuvia välttämättömiä edellytyksiä, kuten "Hyvinvointialueen on varmistettava, että työntekijöillä on työtehtäviään vastaava riittävä perusosaaminen.", "Jotta palvelunjärjestäjä voi täyttää lääkehoidon turvallisuuden osalta omavalvonnan tehtävänsä, on sen tunnettava lääkehoitoon ja sen toteuttamiseen liittyvät lait, asetukset ja määräykset." ja "Lääkkeen määräämisen tulee olla hoito- ja toimintakäytäntöjen mukaista." Tällaisia olisi mahdollista karsia ja siten selkeyttää ja tiivistää tekstiä.
Kautta linjan kuvauksessa (kuvissa) on melko farmasia-painotteinen lähestyminen lääkehoitoon/lääkehoitoprosesseihin: tämä kannattaisi huomioida tekstin muotoilussa, esimerkeissä jne, jotta implementoituu koko sote-henkilöstölle ja kaikki kokevat, että tämä kuvaus on yhteinen asia.

Lääkealan ammattilaisten hyödyntäminen vahvemmin asiakasrajapinnassa + palveluiden kehittämisessä muillakin organisaatiotasoilla

Tarvittaisiin ohjeistusta mm. hyvinvointialueen ja kunnan rajapinnassa olevien palvelujen (mm. koulu, varhaiskasvatus) lääkehoidon vastuukysymysten selkeyttämiseen: mistä vastaa/linjaa hyvinvointialue ja mistä kunta (esim. lääkehoitosuunnitelmien ja lääkehoitolupien allekirjoitus).
Avoapteekkien ja niiden roolin kuvausta voisi kytkeä myös ohjeeseen (vrt. esim. eri kytänteet huumauslääkeaineiden seurannassa kuin sairaala-apteekeilla).

Olisi hyödyllistä käyttää myös ulkopuolisten lääkitysturvallispalveluiden tuottajien apua: neutraalius, hyvät käytännöt muilta alueilta ja yksiköiltä.

Koulutusta ihan turvallisuustyön ja kulttuurin perusteista. Edelleen elää tiukassa yksilön tarkkaavuuteen perustuva ajatusmalli. Tätä koulutusta pitäisi viedä myös esimerkiksi Valviraan!

Ei kommentteja.

Tarvitaan tällaisia selkeitä ohjeita, esimerkkejä, valmiita lomakepohjia hyödynnettäväksi, koottua tietoa eri tietolähteistä viitteineen ja toimintamalleista. Lääkehoitosuunnitelman laadinta on monelle etenkin sosiaalihuollon yksikölle haaste, siihen apuja tarvitaan. Lisäksi vastuiden ja velvoitteiden selkiyttäminen ja niiden kuvaaminen on tärkeää. Erilaisissa toimintayksiköissä on myös erilaisia vaateita siihen, kuka saa lääkehoitoa toteuttaa. Siitä selkeitä ohjeita tai minimitason kuvausta. Hyvät kommunikointipalvelut ja sähköiset järjestelmät, helppokäyttöiset ja alueellisesti yhteensopivat. Apteekeille oma yhteys muihin terveydenhuollon tuottajiin. Lisäksi koulutus on tärkeässä roolissa. Yhteistyötä ja verkostoitumista, myös potilaat mukaan suunnitteluun.

- Resursseja ja moniammatillista osaamista, tekemistä on valtavasti!
- Julkaisun jälkeen palasteltuja webinaareja kuvauksen sisällön eri aiheista

Kuvauksen avausta webinaareissa ja koulutuksissa. Apua sen käytäntöön viemiseen.

Kansallista koordinaatiota, verkostomainen toimintatapa - tälle työlle oiva jatkumo :)

Selkeät suositukset, esimerkkejä hyvistä toimintamalleista, valmiita lomakepohjia ja koulutuspaketteja eri ammattilaisille

Julkistamiswebinaarin järjestäminen. Hyvinvointialueiden omaan käyttöön tiivis, helppokäyttöinen esityspohja

Julkistamiswebinaari, esityspohjan laadinta, jota hyödyntää hyvinvointialueilla kuvauksen jalkauttamisessa.

Ei kommentteja.

Aluevaltuusto ja aluehallitus voivat omalla hva-alueellaan vaikuttaa siihen, kuinka velvoittava suositus on. Hyvinvointialueiden johdon sitouttaminen tähän on erittäin tärkeää. Toimintayksiköillä on oltava myös riittävät resurssit tämän jalkauttamiseen. implementointi jo kentällä toimivien Lääkitysturvallisuuspäälliköiden, lääkitysturvallisuuskoordinaattoreiden ja lääkehoitotyöryhmien kautta.

- Varmistaa että on resurssit ja osaaminen
- Kuvauksen muistilistan avulla
- Lääkitysturvallisuuden kehittämisverkoston kouluttaminen --> he jalkauttaa sitten edelleen

Julkistamiswebinaari olisi hyvä idea.

Tärkeä asia, hyvinvointialueet sitoutettu hyvin mukaan jo valmisteluvaiheessa, mikä auttaa implementoinnissa.
Tiedon selkeys ja napakkuus helpottaisivat implementointia ja tiedon hyödynnettävyyttä hyvinvointialueiden arjen työssä. Jos/kun kuvaus julkaistaan verkkosivuilla, tekstin tulisi olla napakkaa ja keskittyä nimenomaan toimintamalleihin. Tällaisenaan teksti on hyvin periaatteellista, yleisiä periaatteita kuvailevaa.
Verkkokoulutus/tallenne, jossa konkreettisia esimerkkejä kuvauksen hyödyntämisen tueksi.
Verkkosivuille UKK-kysymykset, palaute/kysymyskanava.

Julkistamiswebinaari ja lyhyt tietopaketti/tiivistelmä kuvauksen sisällöstä