Ota kantaa julkisten palveluiden luokituksen järjestömuutoksiin

Useassa palveluluokassa mainitaan vertaistuki tai vertaistukitoiminta (esim. P4.12). Kuitenkin mainintana kokemusasiantuntijat ja kokemusasiantuntijatoiminta puuttuvat. Koulutettujen kokemusasiantuntijoiden toiminta on vaikuttavaa ja järjestäytynyttä toimintaa, jota usein koordinoivat nimenomaan järjestötoimijat.

P28.2 mainitaan nuorten harrastukset. Onko tässä huomioitu Harrastamisen Suomen malli? Tulisiko PTV:ssa voida kirjata HSM:iin liitettyjä toimia? Malli on varsin toimivaksi todettu ja sen jatkoa kannustaisin.

Koulutus -osiosta puuttuu mentorointiohjelmat, vertaisoppiminen ja vapaan sivistystyön koulutustilaisuudet sekä järjestökoulutus.

Perheiden palvelut -osiosta puuttuu vanhemmuuden tukeminen sekä perheiden vertais- ja vapaaehtoistoiminta.

Järjestöt voisivat olla myös omana palveluluokkanaan.

Koulutusosioon voisi lisätä erikseen järjestökoulutus.

Terveydenhuolto, sairaanhoito ja ravitsemus -kohdassa sekä Sosiaalipalvelut -kohdassa on alapalveluluokkina neuvonta- ja ohjauspalvelut sekä vertais- ja vapaaehtoistoiminta. Vastaavat neuvonta sekä vertais ja vapaaehtoistoiminta tulisi olla myös Perheiden palvelut -kohdalla alapalveluluokkina.
Järjestöt tuottavat paljon erilaisia koulutuksia ja kursseja vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille ja sitä tekeville. Nämä olisi hyvä olla erikseen alapalveluluokkana.
Perusopetus-alapalveluluokasta voisi erottaa omakseen siihen liittyvät palvelut kuten koulukuljetukset ja avustajapalvelut. Koulukuljetuksia käyttää noin 100 000 perusopetusikäistä oppilasta, joten kyse on isosta ryhmästä.

Palveluluokan P5.16 Terveyden vertais- ja vapaaehtoistoiminta -> Terveyden ja hyvinvoinnin vertais- ja vapaaehtoistoiminta: Nimessä "ja hyvinvoinnin" on hyvä lisäys. Kuvausteksti on selkeämpi muutettuna, mutta pidän heikkoutena esimerkkien pois jättämistä (Vertaistoimintaa on mm. rahapeliongelmiin, lapsettomuuteen, omaishoitoon, päihderiippuvuuteen, sairauksiin, sukupuolisuuteen, surutyöhön, syömishäiriöihin, tupakoinnin lopettamiseen tai vammaan liittyvä vertaistoiminta.) Esimerkit toivat hyvin konkretiaa ylätasoiseen kuvaukseen.

P20.2 tapahtumien järjestäminen. Jäi epäselväksi kuuluvatko tähän luokkaan itse tapahtumat myös vai ainoastaan niiden järjestämiseen liittyvä neuvonta tai luvat. Jos vastaus on jälkimmäinen vaihtoehto, mihin tapahtumat kuuluvat ja jos ensimmäinen, kuvausta voisi vielä hieman selventää.

Järjestöt voisivat olla omana luokkanaan. ja siellä myös kohta kokemustoiminta, joka on eri asia kuin vertaistuki.

Terveydenhoitajien edunvalvontajärjestönä, ajattelemme että käytännön terveydenhoitajan työtä tekevät ovat parhaita vastaamaan tähän kysymykseen.

P5.16 lisäyksenä kokemusasiantuntijatoiminta tai sitten kokemusasiantuntijatoiminta omaksi palveluluokaksi.

Testamentti ja hoitotestamentti -alapalveluluokka olisi hyvä olla erikseen.

Koulutettuja kokemusosaajia on sekä hyvinvointialueen kokemusasiantuntija että järjestölähtöiset kokemustoimijat. Yhteistä heille on se että heidät koulutetaan tehtävään. Palkkiot ja reunaehdot vaihtelevat isosti, siksi on hyvä eritellä nämä asiat. Lisäksi on käytössä myös kehittäjäasiakkaita (erityisesti sosiaalihuollon palveluissa käytössä).

Onko tarpeen myös lanseerata kulttuurihyvinvointi käsitteenä? Kulttuuri ja taide on toimintaa jota toteuttavat monet eri organisaatiot sekä yksin että laajassa kumppanuudessa.

-

Nuorten harrastukset ja omaehtoinen toiminta-luokka: Minkä ikäisille toiminnan tulisi olla tarkoitettu, jotta tämä nuorten toimintaan tarkoitettu luokka tulee valita? Minkä ikäisille (esim. lapselle tai nuorelle aikuiselle) tarkoitettu toiminta ei kuulu tähän luokkaan?
Miksi PTV-luokituksesta ei löydy seuraavia luokkia: Lasten harrastukset? Työikäisten harrastukset? Tai eläkeläisten/ikäihmisten harrastukset? Mikä logiikka tässä on?

Toivottavasti palveluluokka ei ole pakollinen tieto, sillä menee tosi vaikeaksi ja työlääksi valita palveluluokkaa, kun palveluluokkia on listalla paljon ja osassa niissä on aika paljon tulkinnan varaa.

Listalta puuttuu monen järjestön toimintaan yksiselitteisesti sopivia luokkia. Esimerkiksi mikä luokka pitää valita, kun järjestää...
- Kanoottiretkiä tai hiihtotapahtuman?
- Harrastusryhmiä koirien, historiantutkimuksen tai kotimaan matkailun parissa?
- Hyötykasvien viljelyryhmää?
- Luku- tai kirjapiiriä?
- Erilaisia pelikerhoja (lautapelit, shakki, digi,…)
- Keräilyharrastusryhmiä (vanhat rahat, pienoismallit,…)?
- Akvarellikurssin?
- Tanssin alkeiskurssin?
Millainen järjestötoiminta loppujen lopuksi kuuluu Vapaa-ajanpalvelut-kaatoluokkaan?

Onko siis niin, että järjestöjen työntekijöiden tai vapaaehtoisten, jotka toimintaa pienillä resursseilla järjestävät, tulee tutustua, osata ja ymmärtää tämä luokitus, ennen kuin palvelun tai järjestämänsä toiminnan voi julkaista palvelutietovarannossa?

Potilasjärjestöjen vertaistukitoiminta löytyy helposti uutta palvelua organisaatiolle luodessa PTV:ssä.

Onko hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen terminä liian laaja, vai pitäisikö jotenkin olla mukana palveluluokissa?

Vapaa-ajan palvelut, saisiko tämän alle esimerkiksi järjestöjen järjestämät lukupiirit, retket ja virkistäytymisen? Vertaistuki näkyy nyt hyvin!

Vammaisjärjestöjen vapaaehtoistoiminta, vertaistuki ja kokemustoiminta

Verkostomme järjestöillä on kokemusasiantuntijatoimintaa (esim. https://www.surevankohtaaminen.fi/pyyda-kokemusasiantuntijan-vierailua/) ja myös sote- ja kasvatusalan ammattilaisille suunnattua koulutustoimintaa, joille emme koe löytävämme luontevaa paikkaa nyt esitetystä palveluluokituksesta. Näille kahdelle toivoisimme vielä löytyvän sijaa palveluluokituksesta.