Kysely T&K-rahoituksen käytön monivuotisesta suunnitelmasta

Vaikuttavuussäätiö

SOTE-osuuskunta Suomi

Luonnonvarakeskus

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto, UNIFI

Laurea-ammattikorkeakoulu

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Suomen ympäristökeskus

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry

Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelu ja pilotointi -hanke (1.2.-31.12.2023, ESR)

Aalto-yliopisto

Petro Poutanen

Petri Sipilä

Eero Silvennoinen

Eira Varis

Johanna Kohl

Saara Harjula

Mari Vuolteenaho

Ari Inkinen

Eeva Primmer

Juha Töyräs

Valtio tulee merkittävästi lisäämään tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta lähivuosina. Jotta tutkimustulokset siirtyvät tehokkaasti käyttöön Suomen hyväksi, elinkeinoelämä on ensiarvoisen tärkeää saada entistä tiiviimpään yhteistyöhön yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, sekä tutkimukseen panostajana että hyödyntäjänä.

Pragmaattisesti pitäisi oppilaitosten ja tutkimuslaitosten ohella tukea kentän yrittäjiä siltä osin, kun osallistuvat kentän TKI-toimintaan. Tulisi jopa vaatia, että kenttää oikeasti kuunnellaan ja varata esim. 10 % tutkimusrahasta tähän tarkoitukseen pienten kentän toimijoitten kustannusten kattamiseen. - Nyt tuntuu jotenkin siltä, että kehitystä tehdään "tiedemaailmoissa".

Kokonaisuuden toiminta sekä yhteistyö ja vuorovaikutus eri toimijoiden ja toimenpiteiden välillä: tutkimus, t&k, kaupallistaminen ja skaalaus sekä tulosten käyttöönotto. Vaikka suunnitelman rajaus T&K, myös tulosten käyttöönotto tarvitaan. Erityishuomio yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisäämisessä alueellisella, kansallisella, EU- ja globaalilla tasoilla.

Suomalainen TKI- rahoitus on kahtiajakautunut: BFn kautta annettavaan tukeen ja alueiden omaan rahoitukseen, joka tulee pääasiassa EU alue- ja rakennepolitiikan kautta. Nämä kaksi rahoituksen linjaa tulisi saada toimimaan yhdessä.

Suomen kilpailukyky perustuu laadukkaaseen koulutusjärjestelmään, korkeatasoiseen tutkimukseen ja uusiin innovaatioihin ja niistä syntyviin korkean arvonlisän tuotteisiin. TKI -toiminnan ennakoitavuus, ratkaisuhakuisuus ja pitkäjänteisyys nousevat entistä tärkeämpään rooliin Suomen menestyksen takaajina tulevaisuudessa.

T&K -rahoituksen tulee luoda strategisia painopisteitä suurten haasteiden ratkaisemiseksi. Tämä toteutetaan TKI-ohjelmamuotoisilla rahoitusinstrumenteilla, joissa hyödynnetään ja vahvistetaan innovaatioarvoketjun eri toimijoiden yhteistyötä. Tutkimuslaitosten rooli tulee tunnistaa koko innovaatioarvoketjussa. Rahoitus tulee TKI-toiminnan sektorikohtaisista eroista huolimatta pyrkiä yhdenmukaistamaan ja johdonmukaistamaan toimia koko TKI-kentällä.

Koordinoitu TKI -ohjelmien rahoitusmalli kansallisesti merkittävien haasteiden ratkaisemiseksi edellyttää suurten tutkimusrahoittajien (BF, SA, ministeriöt) yhteistyötä siten, että ohjelma kattaa perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta, pilotointeja ja yrityshankkeita.
Ohjelmien päämääränä on ratkaista kansantaloudellisesti merkittäviä haasteita ja siten tukea investointi-, ilmasto-, ympäristö- ja energiapoliittisten tavoitteiden toteutumista.

Ohjelmamuotoinen malli täydentää nyt käytössä olevia rahoitusinstrumentteja ja tuo niiden rinnalle strategisen instrumentin, jonka tavoitteenasetanta voi lähteä hallitusohjelman tavoitteista.

Ohjelmamuotoinen työskentely vahvistaa kansallista kyvykkyyttä vaikuttaa keskitetysti myös EU -rahoituksen suuntaamiseen sekä aluerahoituksen että Horizon Europe- rahoituksen osalta.

Perusrahoitusta tarvitaan mm. omarahoitukseen, jotta tutkimuslaitokset voivat hakea kilpailtua rahoitusta. Samoin päätöksentekoa tukevaan tutkimukseen tarvitaan rahoitusinstrumentti, jos/kun VN TEAS lakkautetaan. VN TEAS jättää myös aukon perusrahoitukseen monilla laitoksilla, koska tämä instrumentti on ollut 100 % rahaa ja korvaava luultavasti edellyttää omarahoitusta.

Tohtorikoulutukseen pitää yhdistää post doc -koulutusinstrumentti, jossa yhdistyvät tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyön yritysten kanssa ja panos kansallisesti tärkeiden osaajien koulutuksessa.

Lisäksi tulee taata pitkäjänteinen varmuus päätöksentekoa tukevan tutkimuksen ja aikasarjojen keräämiseen tutkimuslaitoksissa budjettirahoituksen avulla. Aineistoja hyödynnetään jatkossakin hallinnon sekä yritysten päätöksenteon tukena mm yhteiskunnan huoltovarmuuteen, hyvinvointiin ja yritysten toimintaympäristön muutoksiin vastaamisessa.

Suunnitelmassa tulee taata kannustavan EU-rahoituksen varmistaminen, esim. vastinrahoitusta suomalaisten koordinoimille EU-hankkeille, joissa on kotimaista teollisuutta mukana.

Keskeisimmät asiat, jotka tulisi sisällyttää monivuotiseen T&K rahoituksen suunnitelmaan ovat:
- Osaajapula ja osaamistason nosto: useissa asiantuntijaraporteissa koko TKI-järjestelmän toimivuuden edellytykseksi on tunnistettu koulutustason nosto ja osaajien saatavuuden varmistaminen. Valtion T&K-rahoituksella ei saavuteta perimmäistä tavoitetta eli uusia ideoita, innovaatioita ja niiden tuottamaa hyvinvointia koko yhteiskunnalle, jos korkeasti koulutettuja TKI-työntekijöitä ei ole tarpeeksi. ​​
- Yliopistojen perusrahoituksen vahvistaminen, joka luo koko järjestelmälle ml. yrityksille ja muille toimijoille kapasiteettia käyttää T&K-rahoitusta jatkossa tehokkaalla tavalla. Etenkin vahva perustutkimus on soveltavan tutkimuksen ja innovaatioiden kivijalka.
- Korkea tieteellinen laatu : Suomi ei ole saavuttanut vertailumaiden tasoa tutkimuksen laadussa ja vaikuttavuudessa. On määrätietoisesti rakennettava vahvuuksille ja panostettava nimenomaan korkeimman kansainvälisen laadun tutkimukseen. Muuten ei voida saavuttaa todella uudistavia, radikaaleja ja disruptiivisiakin innovaatioita. TKI-näkökulmasta on myös korostettava yliopistojen ja yritysten yhteistutkimusta, jossa korostuvat sekä akateeminen laatu että yhteiskunnallinen relevanssi. Kilpailijamaamme rakentavat systemaattisesti TKI-järjestelmäänsä kansainvälisen mittaluokan keskittymiä. Suomi taas hajauttaa pienet julkiset resurssinsa pieniin puroihin, joilla ei kv-kilpailukykyä rakenneta.​

Laurea-ammattikorkeakoulu pitää erinomaisina T&K-rahoituksen käytön monivuotisen suunnitelman laatimisen lähtökohtia ja etenkin tavoiteltuja päämääriä. T&K-rahoituksen monivuotisessa suunnitelmassa tulee nyt huolehtia suunniteltujen toimenpiteiden toteutumisesta ja seurannasta.

Yhteiskunnallisten haasteiden innovatiivinen ratkaiseminen vaatii perusteellista ymmärrystä ilmiöistä, osaamista, sekä uudenlaisia yhteistyö- ja toimintatapoja. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta korostaa tuoreessa lausunnossaan TKI-politiikassa monialaisuuden lisäämisen merkitystä ja ehdottaa sosiaalisten ja yhteiskunnallisten innovaatioiden tukemista, mikä tehostaa myös teknologisten innovaatioiden vaikutusta.

Yhteiskunnalliset haasteet ovat monimutkaisia ja niiden ratkaisu edellyttää julkisten, kaupallisten ja yleishyödyllisten toimijoiden yhteistä panosta. Kansalaisjärjestöjen tulee olla aktiivisesti mukana T&K-suunnitelmissa, erityisesti ilmiölähtöisessä työskentelytavassa, innovaatioekosysteemien rakentamisessa ja monialaisessa sekä monitasoisessa yhteistyössä. T&K-toiminta ei voi perusta vain yhteistyöhön kaupallisten toimijoiden (yritykset) kanssa, myös yleishyödylliset toimijat (järjestöt) tulee tunnistaa.

Isoja yhteiskunnallisia haasteita voidaan ratkaista riittävän tehokkaasti vain, jos ilmiölähtöinen työskentelytapa on keskiössä. Tämä tarkoittaa, että lähestymistavassa keskitytään ymmärtämään ja ratkaisemaan kokonaisia ilmiöitä monitahoisesti, ylittäen perinteiset ala- ja sektorirajat. Ilmiölähtöisyys vaatii eri toimijoiden, kuten hallinnon, yliopistojen, oppilaitosten, yritysten, kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten kansalaisten, välistä tiivistä yhteistyötä ja tiedon jakamista. Lisäksi se edellyttää monialaista osaamista ja joustavia toimintamalleja, jotka mahdollistavat nopean reagoinnin muuttuviin olosuhteisiin ja tarpeisiin. Tämä lähestymistapa auttaa tunnistamaan ja hyödyntämään eri sektoreiden vahvuuksia ja osaamista, mikä puolestaan edistää kokonaisvaltaisia ja kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan suuriin haasteisiin.

Kansalaisyhteiskunta ja sen toimijat eivät ole saaneet riittävästi huomiota nykyisessä tutkimus-, kehitys- ja innovaatioekosysteemissä, vaikka niiden rooli yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämisessä on merkittävä. Julkisen hallinnon T&K-politiikan olisi tärkeää tunnustaa ja vahvistaa kansalaisjärjestöjen merkitystä tässä kontekstissa. Esimerkiksi eOppiva tarjoaa julkiselle hallinnolle ja yritysten henkilöstölle työkaluja ymmärtää kansalaisjärjestöjen roolia paremmin.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt (sote-järjestöt) ovat vuosien ajan tehneet arvokasta työtä hyvinvointia ja terveyttä edistävien innovaatioiden parissa, mutta tämä työ on jäänyt vähälle huomiolle kansallisessa TKI-politiikassa. Tämä on merkittävä puute, sillä sote-järjestöillä on ainutlaatuista asiantuntemusta ja käytännön kokemusta, joka voisi auttaa muotoilemaan tehokkaampia ja kohdennettuja terveys- ja hyvinvointistrategioita. Niiden osallistuminen TKI-toimintaan voisi tarjota uusia näkökulmia ja ratkaisuja, joilla on suora vaikutus kansalaisten elämänlaatuun. Sen vuoksi on tärkeää, että sote-järjestöjen rooli ja panos tunnustetaan ja integroidaan osaksi laajempaa kansallista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiostrategiaa. Tämä edellyttää politiikan ja rahoitusmekanismien muokkaamista niin, että ne tukevat sote-järjestöjen osallistumista ja roolia innovaatiotoiminnassa, sekä edistävät niiden yhteistyötä muiden sektorien toimijoiden kanssa.

Parlamentaarisen TKI-työryhmän koostamat monivuotisen suunnitelman lähtökohdat ovat kannatettavat. Niiden suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen käytäntöön vieminen vaatii tasapainoista ja ennakoitavaa toteutusta. Myös yksityisen sektorin T&K investointien vivuttaminen julkisella rahoituksella vaatii ennakoitavuutta, vahvoja osaamiskeskittymiä ja pitkäjänteistä, uudistuvaa yhteistyötä edistäviä instrumentteja.

Parlamentaarisen TKI-työryhmän linjaukset ja hallitusohjelman linjauksissa tunnistetut T&K toimenpiteet vaativat rinnakkaista toteutusta, sillä ne tukevat toisiaan. Esimerkiksi tutkimusinfrastruktuurit, soveltava tutkimus ja tutkijakoulutus linkittyvät toisiinsa, eikä niitä ole mielekästä rahoittaa toisistaan täysin irrallisina. Nyt käynnistetty yksiomaan yliopistoille kanavoituna rahoituksena toteutettava tutkijakoulutuspilotti ei mahdollista kunnianhimoista ja kustannustehokasta tutkimuslaitosten tutkimusinfrastruktuurien ja soveltavan tutkimuksen nivomista tutkijankoulutukseen.

Yhteistyö on menestyksekkään TKI-toiminnan edellytys ja suomalaisen tutkimuskentän erityisvahvuus. Yhteistyö lisää kustannusvaikuttavuutta vähentämällä päällekkäisyyttä ja vähentää transaktiokustannuksia lisäämällä luottamusta. Korkeatasoiseen tutkimukseen rakentuvat osaamis- ja innovaatioekosysteemit edellyttävät yhdessä valmisteltujen kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyömuotojen rahoittamista.

Uudet rahoitusmuodot on kustannustehokasta rakentaa olemassa olevien tai aikaisemmin käytössä olleiden rahoitusmuotojen pohjalta, aikaisempia kokemuksia, alustoja ja käytäntöjä hyödyntäen. Esimerkiksi VN-TEAS-instrumentin ideointi-, kilpailutus-, sopimus- ja raportointikäytännöt sekä tiedonjakoalustat on kannattavaa hyödyntää tai jatkojalostaa uuteen käyttöön. Suomen ympäristökeskus on osallistunut vuosittain noin miljoonan euron edestä useisiin eri ministeriöitä palvelleisiin VN-TEAS -selvityksiin, jotka on toteutettu yhteistyössä yliopistojen tutkimuslaitosten ja konsulttien kanssa. Hankkeiden tulokset on välitetty suoraan päätöksentekijöille ja julkaistu tietokayttoon-alustalla.

Eri hallinonalojen ministeriöiden ja niiden alaisten tutkimuslaitosten sekä erilaisten järjestöjen osallistaminen rahoituksen suunnitteluun on järjestettävä suunnitelmallisesti ja avoimesti.

Tutkimuslaitosten perusrahoituksena kanavoitava T&K-rahoitus on turvattava, jotta tarvittava monitieteinen ja soveltava osaaminen sekä toimialojen tietotarpeita ja tutkimusta palvelevien tutkimusinfrastruktuurien kilpailukyky ja hyödynnettävyys saadaan varmistettua. Tutkimuslaitokset ovat kotiuttaneet 27 % Suomeen tulleesta Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoituksesta, mikä on saman verran kuin suuret ja pk-yritykset yhteensä. Suomen ympäristökeskus on kotiuttanut ohjelmasta tähän mennessä yli 10 miljoonaa euroa.

Business Finlandin tuoreen Mission mukaan terveysteknologian vienti voisi kasvaa nykyisestä noin 2,7 miljardista eurosta 15 miljardin euron vuotuisen tasolle vuoteen 2035 mennessä. Sitran Terveysalan kasvun ja kilpailukyvyn vision mukaan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista tulisi jopa monikymmenkertaistua. Nämä tavoitteet ovat Suomen elinvoiman ja sote-järjestelmän kantokyvyn kannalta keskeisen tärkeitä ja niiden onnistuminen on suorastaan välttämätöntä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että yliopistollista sairaalaa ylläpitävillä hyvinvointialueilla tehtävä tutkimus on aktiivista ja että hyvinvointialueilla tehtävät innovaatiot sekä tunnistetut uusien innovaatioiden tarpeet hyödynnetään tehokkaasti yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Tämä edellyttää muun muassa, että hyvinvointialueet voivat tarjota sekä tutkijoille että yrityksille toimivan tutkimus- ja tuotekehitysympäristön. Tämä tutkimus/innovaatioekosysteemi ja tuotekehitysympäristö on välttämätön, sillä potilaisiin kohdistuvaa tutkimusta (esimerkiksi terveysteknologian tai lääkkeiden testaaminen) voi tehdä vain potilailla.

Sairaaloilla on huomattava potentiaali tuotekehityksessä ja ne olisi nähtävä sosiaali- ja terveydenhuollon kuluerän sijasta ainutlaatuisena tuottavuustekijänä. Samat keksinnöt ja tuotteet, jotka voivat säästää huomattavassa määrin kotimaisia resursseja, voivat samalla toimia kilpailukykyisinä vientituotteina. Esimerkiksi tekoälysovelluksissa ja puettavissa antureissa on valtava potentiaali. Näiden kehittäminen ja tuotteistaminen ei ole mahdollista ilman terveydenhuollon T&K-ympäristöä ja merkittävää panostamista siihen.

Tästä Suomen tulevaisuuden kannalta kriittisen tärkeästi roolista huolimatta tutkimus- ja innovaatiotoiminta tai niihin liittyvä yritysyhteistyö ei ole mukana hyvinvointialueiden rahoitusmallissa. Tämä kannusteiden puute vaarantaa hyvinvointialueiden vaikean taloudellisen tilanteen takia toiminnan tehostamisen, sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamisen ja elinvoiman kasvattamisen takia välttämättömän tutkimus- ja innovaatiotoiminnan ja siihen liittyvät investoinnit. On välttämätöntä, että tutkimus- ja innovaatiotoiminnan ja yritysyhteistyön kannusteet tuodaan hyvinvointialueiden rahoitusmalliin. Jos esimerkiksi kliinisten lääketutkimusten pitkään jatkunut alamäki halutaan katkaista, niin se voidaan tehdä tuomalla rahoitusmalliin esimerkiksi seuraavanlainen kannustin. Jokaista kliinisen lääketutkimuksen tuomaa ilmaisista lääkkeistä kertyvää euroa kohti valtio maksaa esimerkiksi 20 sentin kannustinpalkkion. Tämä mahdollistaisi kliinisen lääketutkimuksen infrastruktuurin ja henkilöstöresurssin vahvistamisen ja nostaisi kliiniset lääketutkimukset kasvuun. Kansainvälisen (esim. EU) tutkimusrahoituksen kasvattamiseksi yliopistojen rahoitusmallista tuttu kilpailtuun ulkopuoliseen tutkimusrahoitukseen liittyvä vastinrahamekanismi tulisi ulottaa myös hyvinvointialueille.

Valtion T&K-rahoituksesta minimaalisen pieni osuus kohdistuu yliopistollisiin sairaaloihin. Tästä huolimatta yliopistollista sairaalaa ylläpitävät hyvinvointialueet ja HUS, tekevät jo nykyisin huomattavan osan lääketieteellisestä tutkimuksesta (n. 4700 tutkimushanketta ja n. 6500 julkaisua vuonna 2022 yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueilla), tuottavat merkittävän määrän alaan liittyviä innovaatioita ja toimivat uusien keksintöjen, laitteiden ja lääkkeiden testausympäristöinä. Ne ovat siis terveydenhuollon tutkimustyön ytimessä sekä toimivat tuotekehitystyön kriittisen tärkeänä kokeilualustana. Tämän takia ja kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että valtion T&K-rahoituksesta aiempaa merkittävämpi osa kohdistuu yliopistollista sairaalaa ylläpitäville hyvinvointialueille ja että hyvinvointialueiden rahoitusmalli kannustaa T&K-toimintaan sekä osaamis- ja koulutustason nostoon.

Hyvinvointialueiden rahoitusmalliin tulisi T&K-toimintaan liittyen tuoda kansallisen TKI-tiekartan mukaisia mittareita.

Yliopistollisten sairaaloiden suuresta tutkimusaktiivisuudesta huolimatta ja myös siitä huolimatta, että yliopistollisten sairaaloiden toinen lakisääteinen päätehtävä on tutkimus ja opetus, yliopistollista sairaalaa ylläpitäviä hyvinvointialueita ei tunnisteta tutkimuslaitoksina esimerkiksi Business Finlandin rahoituksen suhteen. On välttämätöntä, että tämä epäkohta korjataan pikaisesti. Tämä mahdollistaisi yliopistollisten sairaaloiden osallistumisen Business Finland rahoitteisiin tuotekehityshankkeisiin, mikä edesauttaisi merkittävästi matkaa kohti 15 miljardin euron kansallista terveysteknologian vientitavoitetta.

Yhteistyö tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän välillä sekä sen tukemisen muodot ovat keskeisiä alueita. Konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan lisää.

Tutkijakoulutuksen lisääminen on keskeinen tekijä tulevaisuuden osaamisvajeeseen vastaamisessa. Suomeen koulutetaan suunnitelmien mukaan lähivuosina 1000 uutta tohtoria. Osan näistä tohtoreista on tarpeellista siirtyä jossakin uransa vaiheessa elinkeinoelämän palvelukseen vahvistamaan yritysten TKI-kapasiteettia. TIA Postdoc -ohjelma tukee osaltaan tätä siirtymää.

Muistakaa, että kentällä on erittäin paljon pieniä toimijoita, joilla on käytännön tietoa, missä mennään.

Osaamiskeskittymät mahdollistavat vuorovaikutuksen ja oppimisen muilta, aiempien Tekes-ohjelmien yhteistyön hyviä malleja voi soveltaa edelleen. Suomeen täytyy luoda osaamiskeskittymiä, jotka houkuttelevat kansainvälisiä osaajia ja yrityksiä. Olemassa olevien yritysten lisäksi tärkeä näkökulma on syntymätön teollisuus ja uudet toimialat.

Tutkimuslaitoksilla on TKI-kentässä ainutlaatuinen rooli tutkimuksen, elinkeinoelämän ja tietoon perustuvan päätöksenteon solmukohtana. Tutkimuslaitokset tukevat ja nopeuttavat yritysten TKI-toimintaa osaamisellaan ja verkostoillaan sekä vivuttavat Suomeen kansainvälistä TKI-rahoitusta.

Kunnianhimon tasoa tulee lisätä asettamalla kunnianhimoiset ja riskipitoiset temaattiset TKI-ohjelmamuotoiset tavoitteet, joita tutkimusyhteisö yhteistyössä yritysten kanssa lähtee pitkäjänteisesti ratkomaan (ref. Ruotsin Wallenberg Wood Science center).

Temaattisten tavoitteiden sisälle rakennetaan vankkaa perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta ja yhteistyötä. Outputtina syntyy uusia spin off -yrityksiä, ja yhteistyötä nykyisten yritysten kanssa. Kansainvälinen houkuttelevuus TK-investoinneille kasvaa. Teemojen aiheet suunnataan suurten globaalien haasteiden ratkaisemiseen tai suomalaisen teollisuuskentän uudistamiseen.

Tutkimustiedon hyödyntämistä päätöksenteon tukena tulisi vahvistaa lisäämällä STN-rahoituksen resursseja ja muokkaamalla osa STN-hankkeista osaksi TKI-ohjelmakokonaisuuksia.

Yliopistojen lisäksi myös tutkimuslaitoksilla on tärkeä ja aktiivinen rooli erityisesti tutkimukseen pohjautuvan tohtorikoulutuksen toteuttajina, mitä tulee edelleen vahvistaa riittävän ja kysyntää vastaavan osaamispohjan sekä organisaatioiden välisen TKI-yhteistyön varmistamiseksi. Kun koulutusmääriä riittävän ja oikein kohdentuvan työvoiman kasvattamiseksi lisätään, valtionrahoituksen yliopistoille ja tutkimuslaitoksille on turvattava tutkimustoiminta myös koulutuksen tueksi. Lippulaiva-teemoihin perustuva tohtorikoulutus jää teemoiltaan saarekemaiseksi ja sen vuoksi tarvitaan haastelähtöinen ja ennakoiva TKI-ohjelmatoiminta.

Tavoiteltu Suomen T&K-toiminnan määrän ja kunnianhimon tason kasvu edellyttää lisää TKI-tekijöitä. Ilman osaajia ja osaamista T&K-rahoituksen tuottavuusvaikutus jää selvästi toivottua vaatimattomammaksi. ​
Tohtorikoulutuspilotilla mahdollistetaan yliopistojen kyky vastata alati kasvavaan osaajapulaan ja vahvistetaan tutkijakoulutuksen saaneen työvoiman kasvua eri aloille ja etenkin yksityisellä sektorilla, jonka tarve TKI-tekijöille on kasvussa. Nyt kohdennetut panostukset takaavat sen, että koulutuksen laajennus ja uudistaminen voidaan tehdä laadusta tinkimättä. Koska tohtorikoulutuspilotin tavoite on tuottaa osaajia etenkin yritysten T&K-toimintaan, on yliopistojen ja yritysten tiivistettävä yhteistyötään muun muassa koulutuksen sisältöjen kehittämisessä ja urapolkujen monipuolistamisessa. Järkevästi suunniteltu ja toteutettu yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kesken luo lisäarvoa ja synergiaetuja, mikä vahvistaa entisestään T&K-toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Tohtorikoulutus on uuden tiedon kasvattamisessa ja laajentamisessa merkittävä yksittäinen tekijä, sillä koulutuksella kasvatetaan uutta tulevaisuuden tekijöiden sukupolvea, joka luo kestävää, tutkimukseen pohjautuvaa kasvua yhteiskuntaamme ja lisää tiedon huoltovarmuuttamme.
Osaamistason nosto edellyttää suunnitelmallista ja ennakoivaa pitkän tähtäimen koulutuskapasiteetin nostoa. Koulutuskapasiteetti tarkoittaa paitsi suoraa opetusta ja ohjausta, myös esimerkiksi infrastruktuureja ja niiden ylläpitoa, tutkimuksen resursseja ja professuureja.
SHOKien lakkauttamisen jälkeen ja Business Finlandin fokuksen siirryttyä yritysten kehittämis- ja kaupallistamistoimintaan on Suomen innovaatiojärjestelmään muodostunut yleisesti tunnistettu aukko tutkimuslaitosten ja yritysten yhdessä toteuttamaan ja suuntaamaan, tieteellisesti kunnianhimoiseen ja yhteiskunnallisesti relevanttiin tutkimukseen, jossa tutkimuslaitokset ja yritykset oppivat toisiltaan tiedon, ideoiden, osaamisen ja ihmisten siirtyessä sujuvasti sektorilta toiselle. Tällainen yhteistyö on juuri sellaista, josta syntyy radikaaleja innovaatioita, joka rakentaa yrityksiin kaivattua uuden osaamisen ja uuden tiedon vastaanottokykyä ja tutkimuslaitoksiin ymmärrystä yritysten tarpeista ja haasteista. Lisäksi laajempaan ja markkinoista hieman kauempana olevaan yliopisto-yritys-yhteistyöhön kohdistuvalla TKI-tuella on merkittävästi suuremmat myönteiset ulkoisvaikutukset kuin yritystoimintojen tuella, joten tällainen toiminta on laajojen yhteiskunnallisten hyötyjen vuoksi siinäkin mielessä oikea julkisen tuen kohde. Business Finlandin fokus on palautettava tällaiseen yhteistyöhön yritysrahoituksen sijaan.​

Laurea-ammattikorkeakoulu pitää suunnitelluista toimenpiteistä keskeisimpinä seuraavia:
• Erityisesti alkuvaiheessa rahoituksella varmistetaan TKI-osaajien kouluttaminen ja huolehditaan korkeakoulujen perusrahoituksesta;
• Rahoitusta kohdennetaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehtävään perus- ja soveltavaan tutkimukseen, tutkimuslaitoksille, yliopistosairaaloille sekä kilpailtuun rahoitukseen Suomen Akatemian ja Business Finlandin kautta;
• Kansantaloudellisen vaikuttavuutta lisätään painottamalla tutkimus-yritys-yhteistyöhön kohdentuvaa rahoitusta sekä rahoittamalla yhteiskäyttöisiä TKI-infrastruktuureja.
• Varataan riittävä EU:n T&K-rahoituksen kansallinen vastinrahoitus ja asetetaan tavoitteeksi Suomeen ohjautuvan EU:n T&K-rahoituksen kaksinkertaistaminen.
• Globaalisti kilpailukykyisten ekosysteemien vahvistamiseksi käydään tiivistä vuoropuhelua julkisen ja yksityisen sektorin TKI-panostusten strategisesta kohdentamisesta alueellisten ekosysteemisopimusten muodossa.
Näihin on jo käynnistynyt joitakin toimenpiteitä, mutta esimerkiksi ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen taso sekä yritysten ja korkeakoulujen yhteistyöhön kohdennettavan rahoituksen kasvattaminen vaatisivat pikaisia lisätoimia. Talousarviotyöskentelyn yhteydessä asetettiin tavoite, että Business Finland -rahoitusta kanavoituisi aiempaa enemmän ammattikorkeakouluihin, mutta tämän tavoitteen edistämiseksi ei ole vielä tehty toimenpiteitä. Asiaa voi edistää esimerkiksi vain ammattikorkeakouluille kohdennetulla rahoitusinstrumentilla, jolla rahoitettaisiin yritysten kanssa yhteistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Rahoituksen kohdentamisessa tukee keskittyä entistä vahvemmin ilmiöiden ratkaisemiseen, tukien ilmiöpohjaisia, laaja-alaisia TKI-ekosysteemejä, joissa yhdistyvät julkisten, kaupallisten ja yleishyödyllisten toimijoiden voimavarat ja osaaminen. Tämä tarkoittaa resurssien kohdentamista sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät rajoitu vain toimialakohtaisiin haasteisiin, vaan keskittyvät laajempiin ilmiöihin ja niiden ratkaisuihin. Valtionrahoitusta tulee kohdistaa innovaatioklustereihin ja yhteistyöverkostoihin, joissa eri toimijat voivat työskennellä yhdessä monimutkaisten ilmiöiden ymmärtämiseksi ja tehokkaiksi ratkaisuiksi muuttamiseksi. Tämän lähestymistavan avulla pyrimme luomaan kokonaisvaltaisia ja kestäviä ratkaisuja, jotka vastaavat nykypäivän moninaisiin haasteisiin.

Tuottavuuden kasvu perustuu innovaatioihin ja innovaatioita tekevät ja käyttöönottavat ihmiset.

Sote-järjestöt, toimiessaan innovaatioalustoina, ovat kehittäneet monia ratkaisuja, kuten neuvolatoiminnan, mutta ne ovat toimineet suurimmaksi osaksi erillään muista TKI-toimijoista. On tärkeää, että sote-järjestöjen rooli tunnustetaan ja niiden TKI-toiminnan rahoituspohjaa vahvistetaan. Tämä ei ainoastaan tue niiden toimintaa vaan myös edistää niiden osallistumista laajempiin innovaatioekosysteemeihin. Lisäksi sote-järjestöjen syvä ymmärrys sosiaalisista ongelmista ja kohderyhmistä on arvokasta, kun tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnan hyvinvointia ja vähentää sosiaalisia ongelmia TKI-politiikan avulla.

Soveltavan tutkimuksen vahvistaminen tutkimuslaitosten perusrahoitusta kasvattamalla

Yhteiskäyttöisten tutkimusinfrastruktuurien ja niiden tuottamien aineistojen sekä niiden pohjalta vaikuttavaa soveltavaa tutkimusta kehittävä tutkimuslaitosverkosto on turvattava perusrahoituksella. Pitkäjänteinen seurantojen ja käyttöliittymien modernisointi vaatii myös perusrahoitusta, ja mahdollistaa digitalisaation ja sen tuottamat tuottavuushyödyt. Tutkimuslaitokset palvelevat toimialojen päätöksentekoa ja kehittämistä pitkäjänteisellä tiedontuotannolla ja räätälöidyillä palveluilla. Tutkimuslaitoksilla on kyky tehdä yhteistyötä yritysten ja yliopistojen kanssa ja tarjota ratkaisuja, joissa hyödynnetään myös lainsäädännön, standardien, käytäntöjen, ja seurantojen osaamista. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksessa tehtävä rakennusten sekä teollisuuden päästö- ja ilmasuojeludirektiivien toimeenpanoa tukeva työ pohjautuu ympäristöseurantojen, tutkimusinfrastruktuurin, tutkimusosaamisen ja päätöksenteon tuen pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Ehdotamme tutkimuslaitosten T&K-toiminnan kehittämiseen perusrahoitusta, jolla voidaan rakentaa tutkimusinfrastruktuureita ja niitä hyödyntäviä palveluita moderneiksi ja päätöksentekoa jouhevasti tukeviksi sekä varmistaa kotimaisen kilpaillun rahoituksen omarahoitus.

Osaamisen ja soveltavien tutkijantaitojen lisääminen tohtorikoulutuspilotin laajennuksella

Vuonna 2024 budjetin valmistelun yhteydessä suunniteltu tohtorinkoulutuspilotti lisää tohtorikoulutettavia yhtäkkisesti, mikäli koulutettavat löydetään. Rahoitus on kanavoitu yksinomaan yliopistoille, mikä heikentää koulutettavien soveltumista työelämään laajasti yksityisen ja julkisen sektorin T&K tehtäviin. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksessa väitöskirjaa tekee parhaillaan 65 henkeä yhteishankkeiden (mm. Suomen Akatemian, Strategisen tutkimusneuvoston ja Horisontti Eurooppa) rahoituksen turvin. Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessorit, johtavat tutkijat ja erikoistutkijat toimivat näille väitöskirjantekijöille sivuohjaajina. He osallistuvat näin tutkijankoulutukseen ja valmentavat tutkijoita työelämän tarpeisiin.

Tutkintoon johtavaan koulutukseen ehdotamme sellaista yhteistyörahoitusta, jolla tohtorikoulutettavat voivat sijoittua tutkimuslaitoksiin ja yrityksiin. Tutkimuslaitokset tuovat tohtorikoulutukseen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja soveltavaa innovaatiotoimintaa.

Osaamisen ja yhteistyön lisääminen tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteisellä PostDoc-ohjelmalla T&K-pohjaista kilpailukykyä kasvattamaan

Väitelleille tutkijoille on tärkeä löytyä väyliä hyödyntää ja jalostaa karttunutta osaamistaan suomalaisen päätöksenteon ja elinkeinoelämän tietopohjaisuuden, kilpailukyvyn ja kansainvälisyyden valmistamiseksi. Väitelleillä tutkijoilla on tutkijan taitoja, jotka on tärkeä saada hyödynnettyä ja joiden kehittäminen varmistaa pitkäjänteisen osaamisen kehittämisen. Suomessa koulutetaan myös paljon kansainvälisiä opiskelijoita, jotka eivät sijoitu osaamistaan vastaaviin tehtäviin. Kansainvälisten osaajien houkuttelu Suomeen varmistaa tulevaisuuden osaamispohjaa ja lisää suomalaisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kilpailukykyä.

Osaamisen pitkäjänteisyyttä vahvistamaan ehdotamme tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten yhteistä postdoc-ohjelmaa, jolla tuodaan nuoria tutkijoita työskentelemään tutkimus-yritysrajapinnassa ja kasvattamaan innovaatioekosysteemien osaaja- ja verkostopohjaa. Panostetaan ohjelmassa ulkomaisten osaajien houkutteluun ja osaajien jäämiseen Suomeen.

Osaamisen ja T&K-yhteistyön kasvattaminen yhteisprofessuureilla

Tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten pitkäjänteisen yhteistyön ja kansainvälisen yhteistyön lisääminen edellyttää osaamisen jakamista. Tutkimuslaitoksilla ja yliopistoilla on yhteisprofessuureja. Suomen ympäristökeskuksella on kolme yhteisprofessuuria yhdessä yliopistojen kanssa. Yhteisprofessuurit lisäävät tutkimusyhteistyötä laajasti ja tuottavat myös paljon väitöskirjoja, joissa yliopiston ja tutkimuslaitoksen välinen yhteistyö on luontevaa ja yhteisrahoitettua. Ehdotamme tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteisprofessuureja.

Yhteistyön, kansainvälisyyden ja vaikuttavuuden vahvistaminen

Globaaleihin ja kotimaisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää ohjelmallisuutta ja yhteistyötä. Rahoituksen ohjelmallisuus mahdollistaa lisäksi vuoropuhelun EU:n rahoitusohjelmien kanssa ja samoihin Suomen kannalta relevantteihin haasteisiin vastaamisen suomalaisella yhteistutkimuksella. EU-rahoituksen kotiuttaminen kansallisia tarpeita vastaamaan lisää myös suomalaisten TKI-toimijoiden kilpailukykyä EU- ja kansainvälisillä T&K rahoitusmarkkinoilla. Tutkimuslaitoksilla on omien alojensa vahvat yhteistyöverkostot EU:ssa, mikä auttaa niitä kotiuttamaan huomattavan määrän EU-rahoitusta. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen 10 miljoonan euron Horisontti Eurooppa-rahoituksesta suuri osa on rakentunut osittain pitkäjänteisesti kehitettyjen verkostojen pohjalle. Kotimaisilla tutkimusinfrastruktuureilla on eurooppalaiset ja kansainväliset vastinparit. Niihin linkittyminen mahdollistaa suomalaisen osaamisen skaalaamista ja lisää suomalaisen T&K-toiminnan kilpailukykyä. EU-hankkeet tukevat suoraan myös tutkimusinfrastruktuurien hyödyntämistä ja kehittämistä. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskus tekee ympäristöseurantoihin tiiviisti liittyvää tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä eurooppalaisten rannikko-, meri- ja ekosysteemiaiheisten kanssa sekä satelliitti- ja laboratorio tutkimusinfrastruktuurien kanssa epävarman hankerahoituksen turvin. Tutkimuslaitokset käyttävät omia budjettivarojaan EU-rahoituksen omarahoitusosuuden kattamiseen, mikä sitoo tulostavoitteiden toteuttamiseen tarkoitettua rahoitusta. Tutkimuslaitokset ottavat osaltaan riskin hakiessaan kilpailtua rahoitusta, mutta osallistuvat samalla kansainvälistymiseen.

Ehdotamme, että EU-vastinrahoitusta kasvatetaan huomattavasti varmistamaan kotimaisen T&K-toiminnan ja EU-rahoituksella toteutettavan toiminnan synergiaedut. Ehdotamme, että tutkimuslaitosten seurantoja hyödyntävien ja jalostavien tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä ja ylläpitämistä rahoitetaan pitkäaikaisella rahoituksella. Lisäksi ehdotamme, että otetaan käyttöön TKI-ohjelmamuotoiset rahoitusinstrumentit, joista rahoitetaan yhteishankkeita hyödyntäen olemassa olevaa tutkimusrahoituksen kilpailutusosaamista ja laadunvarmistusta (ml. Suomen Akatemia, Business Finland, valtioneuvoston kanslia, ministeriöt), ja yritysyhteistyötä.

T&K-rahoituksen kokonaismäärän kasvattaminen, koulutus- ja osaamistason nostaminen ja sen arvostuksen kehittäminen, tutkimus- ja innovaationeuvoston roolin vahvistaminen, tutkimus- ja innovaatiopolitiikan johtamisen koordinaation parantaminen.

Osaamistason noston kannalta tärkeintä on korkeakoulujen perusrahoituksen riittävä taso ja uusien aloituspaikkojen riittävä resursointi. Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä vahvistavat erilaiset innovaatioekosysteemit yliopistojen ja yritysmaailman rajapinnoilla. Samalla valtion sektoritutkimuslaitosten rooli on merkittävä, ja niiden tutkimukseen kohdistettavaa rahoitusta tuli nostaa nykyisestä. Kohdennettu tuki omarahoitusosuuden kattamiseksi EU-rahoitusta ja muuta kansainvälistä rahoitusta hakiessa olisi erityisen tarpeen, sillä tällä hetkellä rahoitusta jätetään hakematta, kun vaadittua omarahoitusosuutta ei ole mahdollista kattaa omista budjeteista.

Yhteistyön edistämiseen ja tohtorien liikkuvuuteen lisäämiseen tulee panostaa koko monivuotisen suunnitelman ajan ja varmistaa että yhteistyötä edistävillä rahoitusmalleilla, kuten Vaikuttavuussäätiön TIA-rahoituksella, on riittävät taloudelliset resurssit vastata yhteistyön tarpeeseen sekä luoda uutta kysyntää ja mahdollisuuksia tutkimusyhteistyöhön ja tohtoreiden liikkuvuuteen.

?

- Panostetaan pitkällä aikavälillä vaikuttavan uuden osaamisen kehittämiseen ja vuorovaikutukseen eri toimijoiden välillä.
- Lisätään panostuksia niihin osaamisiin ja aloihin, jotka osoittautuvat kansallisesti tärkeiksi.
- Tarkistetaan suunnitelmaa ja muutetaan painotuksia muutaman vuoden välein.

Tutkimuslaitosten perusrahoituksen 28 %:n lasku vuosien 2011–2020 välillä on johtanut tilanteeseen, jossa tutkimuslaitoksilla alkaa olla vaikeuksia osoittaa vastinrahoitusta yhteisrahoitteisiin hankkeisiin osallistumiseen. Jatkotyössä on huolehdittava siitä, ettei vastinrahoituksen puute muodostu pullonkaulaksi tutkimusorganisaatioiden toteuttaessa osaltaan lain tavoitteita.

Suomen vahvuuksille perustuvia tutkimuskeskittymiä ja TKI-infrastruktuureja tulee kehittää niin, että ne houkuttelevat kansainvälisiä yrityksiä investoimaan ja osaajia hakeutumaan Suomeen. EU- ja muu kansainvälinen tutkimusrahoitus edellyttävät yleensä tutkimusorganisaatioilta omarahoitusosuutta, ns. vastinrahoitusta, minkä saatavuus tulee turvata.

T&K-rahoituksen lisäämisellä haetaan Suomen TKI-intensiteetin nopeaa kasvua ja sitä kautta tuottavuuden kasvua. Jotta TKI-intensiteetin lisääminen saadaan oikealle uralle, on pahimmat pullonkaulat ratkaistava ensimmäiseksi. Erityisesti julkisen T&K-investoinnin suhteen on myös varmistettava, että julkiset investoinnit houkuttelevat peräänsä ripeästi yksityisiä investointeja T&K-rahoituslain edellyttämällä tavalla.​
Parlamentaarisen TKI-työryhmän loppuraportin mukaan rahoitusta on lisättävä toimijoille ”asteittain ja siinä määrin kuin niiden on mahdollista sitä käyttää tarkoituksenmukaisesti”. Yliopistojen perusrahoitus luo koko järjestelmälle ml. yrityksille ja muille toimijoille kapasiteettia käyttää T&K-rahoitusta jatkossa tehokkaalla tavalla.​
Keskeisimmät pullonkaulat, joihin on kiinnitettävä huomio ensimmäisenä, ovat:​
- T&K-osaajien puute. T&K-investoinneista noin puolet menee asiantuntijatyöhön, jolloin kasvavat investoinnit tarvitsevat kasvavan määrän tekijöitä. Tarvetta on suurelle määrälle huippuluokan T&K-osaajia. Määrän kasvu on tehtävä laadusta tinkimättä, mikä tarkoitta merkittäviä panostuksia koulutuksen pohjana olevaan tutkimus- ja ohjauskapasiteettiin. Pelkillä aloituspaikkojen kertaluonteisilla lisäyksillä tätä ei saavuteta. Osaajien lisääminen edellyttää välittömiä panostuksia yliopistojen koulutuskapasiteetin nostoon. Osaajat on koulutettava monipuolisissa TKI-ekosysteemeissä, joissa opiskelijat tottuvat toimimaan yhdessä yritysmaailman kanssa jo opiskeluvaiheessa, esimerkiksi real case -opetuksen ja yrityksiin tehtävien opinnäytetöiden kautta. ​
-Tutkimuspohjan rapautuminen. Suomi ei ole saavuttanut vertailumaiden tasoa tutkimuksen laadussa ja vaikuttavuudessa. On määrätietoisesti rakennettava vahvuuksille ja panostettava nimenomaan korkeimman kansainvälisen laadun tutkimukseen. Muuten ei voida saavuttaa todella uudistavia, radikaaleja ja disruptiivisiakin innovaatioita. TKI-näkökulmasta on myös korostettava yliopistojen ja yritysten yhteistutkimusta, jossa korostuvat sekä akateeminen laatu että yhteiskunnallinen relevanssi. Kilpailijamaamme rakentavat systemaattisesti TKI-järjestelmäänsä kansainvälisen mittaluokan keskittymiä. Suomi taas hajauttaa pienet julkiset resurssinsa pieniin puroihin, joilla ei kv-kilpailukykyä rakenneta.​
-Uudistavan osaamisen vastaanottokyky yrityksissä ja relevantin osaamisen tuotto yliopistoissa. Yliopistojen ja yritysten yhteistyötä syvennettävä: tutkimuksen ja koulutuksen luominen yhdessä, toisiltaan oppien. Tällä sujuvoitetaan korkeasti koulutetun työvoiman integroitumista myös sellaisiin yrityksiin, joissa tällaista perinnettä ei ennestään ole. Erityisen tärkeää on Business Finlandin fokuksen palauttaminen yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistutkimukseen, mutta myös selkeät ja vakiintuneet, laajat ohjelmat korkeakouluopiskelijoiden ja vastavalmistuneiden harjoittelulle yrityksissä, sekä opinnäytetöiden tekemiseksi yrityksiin. Tämä on erityisen tärkeää ulkomaalaisten opiskelijoiden kiinnittämiselle Suomen työmarkkinoille. Laajojen TKI-ekosysteemien rakentaminen tukee tavoitetta.​
Välittömästi on kiinnitettävä huomiota osaamiskeskittymien luomiseen ja sitä kautta osaavien ihmisten, tiedon ja ideoiden kasautumiseen globaalisti houkutteleviin kokonaisuuksiin.​

Kiireellisimpänä on turvattava soveltava tutkimus sekä yritysten ja julkisten tutkimusorganisaatioiden (korkeakoulut, tutkimuslaitokset) yhteistyön rahoitus, ja lisäksi valtionrahoitus korkeakoulujen toimintaan.

On tärkeää, että kiireellinen rahoitus suunnataan ensisijaisesti toimiin, jotka tukevat yhteiskunnan perustason hyvinvointia ja vähentävät sosiaalisia ongelmia. Tämä tarkoittaa investointien kohdentamista sellaisiin hankkeisiin, jotka edistävät yhteiskunnallista osallisuutta, lisäävät luottamusta järjestelmiin ja demokraattisiin prosesseihin. Tällainen strateginen rahoitus voi luoda perustan kestävälle talouskasvulle ja yhteiskunnalle, jossa ihmiset kokevat kuuluvansa yhteen.

Tutkimus- ja kehitysrahoituksen kohdentamisessa on tärkeää hyödyntää tutkittua tietoa ja tehdä perusteellisia ennakkovaikutusten arviointeja. Investointien kustannus-hyötyanalyysi tulisi tehdä sekä laajassa (makrotasolla) että yksityiskohtaisessa mittakaavassa (mikrotasolla), ottaen huomioon sekä pitkän että lyhyen aikavälin vaikutukset.

T&K toimenpiteet vaativat rinnakkaista toteutusta, sillä ne tukevat toisiaan. Näkemyksemme mukaan instrumentit tulisi käynnistää mahdollisimman pian, kokemuksia tiiviisti seuraten.

Esitämme, että tutkimuslaitosten jatkuva perusrahoitus varmistetaan heti toimintakyvyn ja soveltavan tutkimuksen takaamiseksi.
Mikäli vuoden 2024 tutkijankoulutuspilottia ei saada täysimääräisesti käyntiin, tutkijankoulutus olisi järjestettävä yhteistyömuotoisena.

Hyvinvointialueiden juuri käynnistyttyä ja ajauduttua erittäin haastavaan taloudelliseen tilanteeseen olisi tärkeää välittömästi puuttua T&K-toiminnan kannusteisiin (TKI-tiekartan tavoitteet kannusteilla rahoitusmalliin), yliopistosairaalalisän käytön kohdentamiseen, koulutuksen ja tutkimusosaamisen arvostuksen turvaamiseen sekä tutkimusinfrastruktuurien ylläpitämiseen ja kehittämiseen. On vaarana, että taloudellisen niukkuuden ja työvoimapulan vallitessa näistä Suomen ja sote-järjestelmän tulevaisuuden kannalta keskeisistä elementeistä tingitään sillä seurauksella, että vahinkojen korjaamiseen saattaa kulua vuosikymmeniä.

Ensimmäisenä kannattaa kohdentaa rahoitusta sellaisiin asioihin, jotka toimivat pullonkaulana muulle kasvulle. Osaamistason nosto sekä uusien innovaatioiden kehittäminen vaativat merkittävän määrän lisää korkeakoulutettuja osaajia. Koulutuksessa kestää vuosia, joten korkeakoulujen aloituspaikkojen lisärahoitukseen olisi tärkeää panostaa heti alkuvaiheessa mahdollisimman paljon. Sama pätee myös tutkimusinfrastruktuuriin sekä uudenlaista yhteistyötä luoviin TKI-ekosysteemeihin korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kesken.

Samalla on ymmärrettävää, että moni edellä mainituista on sellaisia toimia, joihin ei ole helppo saada yksityisen sektorin vastaavaa panostusta toisin kuin suoremmilla yritystuilla. Siksi yrityksille suunnattavissa TKI-tuissakin olisi hyvä painottaa sellaisia muotoja, joissa syntyy pidemmän aikavälin hyöytyä ja yhteistyörakenteita mm. tutkijakoulutuksen kanssa. Suomessa on toistaiseksi suhteellisen vähän tohtoreita elinkeinoelämän palveluksessa, esimerkiksi Ruotsiin verrattuna.

Vaikuttavuussäätiö on Suomen valtion perustama säätiö, joka on luonut toimivan Tandem Industry Academia (TIA) -rahoitusmallin. Säätiö on rahoittanut vuodesta 2020 lähtien vuosittain noin 10 post doc -paikkaa hankkeisiin, joissa tehdään esikilpailullista tutkimusta yritysten ja akateemisen tutkimuksen rajapinnassa. Lisäksi säätiö on rahoittanut professoreita vastaavan ohjelman kautta vuodesta 2022 alkaen.

Vaikuttavuussäätiön rahoitusta kohtaan on ollut merkittävää hakupainetta alusta saakka. Säätiön rahoitusmallin etuina ovat olleet hakemisen helppous, kevyt hallinto, mahdollisuus tehdä syvällistä tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa, kokemuksen ja osaamisen kehittäminen ja jakaminen akateemisen maailman ja yritysten välillä sekä potentiaaliselta vaikuttavuudeltaan kunnianhimoisten hankkeiden edistäminen tinkimättä tutkimuksen tai yritysten tarpeista ja toiveista.

Elinkeinoelämän sitoutuminen on välttämätöntä TKI-rahoituksen tason nostamiseksi, ja säätiön kehittämä TIA-malli toimii nyt linkkinä akateemisen maailman ja yritysten välillä. Tärkeää on tunnistaa tulevaisuuden osaamisvajeen kannalta strategisesti tärkeät alat ja tukea niitä, mutta on myös luotava tilaa alhaalta ylöspäin syntyvälle, innovatiiviselle toiminnalle sekä katveeseen jääville tutkimus- ja kehitysalueille. Säätiö tarjoaa toimivan alustan ja rahoitusmallin, joka mahdollistaa uusien ideoiden ja kumppanuuksien syntymisen.

Pienten toimijoiden kytkentä TKI-kehittämiseen arjen asioissa, joista kuitenkin yhteiskunnan lasku koostuu.

Puuttuu, uudet toimintamallit. Pitäisi luoda instrumentti, jossa tuetaan yritysten ja yliopistojen tai muiden tutkimuslaitosten muodostamaa konsortiota näiden erillisen rahoittamisen sijasta.

TKI-järjestelmän rahoituksen nykyinen aukkokohta on soveltavassa esikaupallisessa tutkimuksessa, jota erityisesti tutkimuslaitokset tekevät. Tämän vuoksi soveltavan tutkimuksen suhteellista osuutta TKI-rahoituksesta tulee kasvattaa.
TKI-toiminnan ja siihen käytettävien panostusten vaikuttavuutta tulee seurata ja arvioida.

Business Finlandin rahoitusstrategiaa tulee laajentaa, sillä nyt rahoitus kohdentuu vientiyrityksiin. Suomi tarvitsee huoltovarmuuteen liittyen myös kansallista liiketoimintaa ja tätä tukeva tutkimus jää nyt ilman Business Finland rahoitusta.

Suunnitelmasta tai hallitusohjelman linjauksista ei puutu olennaista, mutta jo tehdyt rahoitusesitykset (TAE 2024) eivät noudata linjauksia kuin osin. HO:n mukaan erityisesti alkuvaiheessa huolehdittaisiin TKI-osaajien kouluttamisesta ja korkeakoulujen perusrahoituksesta. Yliopistoindeksin säilyttämisen myötä perusrahoitus lisääntyy inflaatiota vastaavasti, mutta aloituspaikkojen lisäämiseen suunnattava rahoitus ei mahdollista pitkäaikaisen koulutuskapasiteetin lisäystä yliopistoissa juuri lainkaan, eikä korkeakoulujen perusrahoitukseen ole tulossa tasokorotusta. Rahoituspäätökset on syytä korjata vastaamaan hallitusohjelman linjauksia.​
On tärkeää, että parlamentaarisen TKI-työryhmän linjaamat järjestelmän periaatteet näkyvät käytännössä myös rahoituksen suuntaamisessa. Tämä koskee erityisesti vähemmälle huomiolle jääneitä periaatteita eli tieteen vapautta ja laatua sekä teknologia- ja toimialaneutraaliutta. Tieteellisen tutkimuksen luonteeseen kuuluu, että ennakolta ei tiedetä tuloksia eikä niiden merkitystä voida ennustaa. Siksi tieteen laajapohjainen rahoittaminen on tärkeä julkisen vallan tehtävä.
Kansainvälisyys on parlamentaarisen TKI-työryhmän yksi periaatteista ja sen vahvistamisesta ja tukemisesta on pidettävä kiinni. Suomen laajeneva T&K-toiminta tarvitsee kansainvälisiä osaajia. T&K-rahoituksella on luotava Suomeen sellainen TKI-ympäristö, joka houkuttelee parhaita osaajia sekä pystyy varmistamaan, että maassamme jo olevat osaajat myös jäävät Suomeen. Huippuosaajien määrän kasvattaminen lisää kansainvälistä vetovoimaamme, mikä puolestaan auttaa osaajien ja investointien houkuttelussa.

Ensimmäinen T&K-rahoituksen pitkäjänteinen suunnitelma toteaa ansiokkaasti tavoitteet ja linjaukset. Siitä puuttuu priorisointi, rahoituksen jakautuminen eri toimenpiteisiin ja toimenpiteiden aikataulu.

BKT:n käyttö ainoana mittarina T&K-toiminnan hyödyn arvioinnissa on ongelmallista useista syistä. Ensinnäkin BKT mittaa vain kansallisen tuotannon ja kulutuksen määrää, mutta ei ota huomioon kasvun laatua. Kaikki toiminta, jopa hyvinvoinnille haitallinen, kasvattaa BKT:ta, jolloin se ei anna todellista kuvaa talouden terveydestä tai hyvinvoinnin tasosta. Nopea BKT:n kasvu voi olla merkki kestämättömästä taloudellisesta kehityksestä, sillä se usein kannustaa luonnonvarojen tuhlaamiseen ja epäinhimillisiin työoloihin.

Suomessa on havaittu, että BKT:n kasvu ei ole korreloinut hyvinvoinnin kasvun kanssa. Sen sijaan BKT:n kasvu on lisännyt luonnonvarojen kulutusta ja päästöjä, eikä se ota huomioon tuloeroja tai kerro perustarpeiden täyttymisestä tai työllisyydestä. Esimerkiksi Uusi-Seelanti on jo hylännyt BKT:n talouden mittarina ja siirtynyt hyvinvointibudjetointiin.

Yleisesti, BKT:n rajoitteet on tiedostettu laajasti ja on kehitetty vaihtoehtoisia indikaattoreita. Aidon kehityksen indikaattori GPI ottaa kattavammin huomioon hyvinvoinnin ulottuvuudet, sisältäen talouskasvun sosiaaliset ja ekologiset kustannukset. GPI:n mukaan hyvinvointi Suomessa on heikentynyt 1980-luvulta lähtien kasvavien tuloerojen, talouden elämänlaatua heikentävien vaikutusten ja ympäristöhaittojen vuoksi. Samaa osoittaa kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indikaattori ISEW, joka mittaa kuluttajien hyvinvointia paremmin kuin BKT. Näiden syiden vuoksi Suomessakin olisi syytä siirtyä pois BKT:sta ensisijaisena kehityksen mittarina.

Suunnitelmassa ja hallitusohjelmassa on tuotu hyvin esiin tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyön vahvistamisen tarve, mutta tutkimuslaitosten osalta puuttuu niiden yhteistyöhön osallistumisen edellytysten turvaaminen. Raportissa on tutkimuslaitoksille mainittu kohdistettavaksi ainoastaan EU-vastinrahaa. Perusrahoituksen tason nosto on kuitenkin edellytys sille, että tutkimuslaitokset voivat kasvattaa osallistumistaan yritysyhteistyössä tehtävään yhteisrahoitteiseen tutkimukseen ja tarjota infrastruktuuripalveluja, jotka mahdollistavat tutkimuksen tekemisen.

TKI-työryhmän vuonna linjaamien T&K-rahoituksen hyvien periaatteiden lisäksi on tärkeää kanavoida rahoitusta vastaamaan ja kehittämään ratkaisuja jo tunnistettujen globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, luontokatoon, saastumiseen, kokonaisturvallisuuteen ja resilienssiin, väestön vanhenemiseen ja maailmanlaajuiseen epätasa-arvoon.

Kokonaisturvallisuutta, yhteiskunnallista ja ekologista resilienssiä kasvattavaan T&K-toimintaan tarvitaan lisäpanostuksia.

Kyllä. Olisi tärkeää, että keskeisten ministeriöiden (VM, STM, OKM ja TEM) T&K-toimintaan kohdistuvaa ohjausta linjattaisiin paremmin. Tämän tulisi näkyä hyvinvointialueiden rahoitusmalliin tuotavissa T&K-toimintaan kannustavissa elementeissä sekä innovaatio- ja kaupallistamistoiminnan vahvempana roolina sekä hyvinvointialueiden että yliopistojen rahoitusmalleissa. Yliopistollista sairaalaa ylläpitävien hyvinvointialueiden ja HUSin edustus TIN:ssa puuttuu. Tämä edustus olisi keskeisen tärkeä, jotta sote-sektorin merkittävä rooli kansallisten T&K-tavoitteiden saavuttamiseksi voitaisiin valjastaa täysimääräisesti.

Sisällöllisesti ei puutu mitään olennaista. Kiitos hyvästä työstä!

Säätiön rahoitushaut ovat ainutlaatuisia mahdollisuuksia Suomessa, ja niihin kohdistuu suurta hakupainetta. Säätiö on kyennyt rahoittamaan vuosittain noin 10 parasta post doc -hakemusta (läpimeno noin 14 %) ja vastaanottanut noin 80 hakemusta vuosittain.

Säätiö tavoittelee 20–50 uuden TIA -post docin ja 5–10 uuden TIA-professorin rahoittamista vuosittain nykyisen noin kymmenen post docin ja 5 TIA professorin lisäksi osana TK-rahoituslakia. Säätiö tarvitsee lisäyksen toteuttamiseksi vuosittain 10 miljoonaa euroa. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

· Pääomittamalla säätiötä 300 miljoonalla eurolla, jonka tuoton turvin em. jakovaraa voidaan ylläpitää.
· Perustamalla säätiölle määräaikainen rahasto, johon lahjoitetaan 80 miljoonan euron edestä pääomaa. Näin säätiö voi käyttää rahaston varat monivuotisen TKI-rahoituslain puitteissa seuraavien 8 vuoden aikana suoraan yhteistyötä edistävään tutkimustoimintaan.
· Merkitsemällä valtion vuosittaisesta budjetista 10 miljoonaa säätiön hankkeille.

Kai päätöksentekoon?

Yhteistyö eri politiikkatoimien välillä varmistettava, esim. koulutus, tulosten hyödyntäminen ja aluekehitys.

Tarvitaan sektoriministeriöiden eli OKM ja TEM välistä yhteistyötä yhteisen instrumentin aikaansaamiseksi.

Politiikkatoimin tulee edistää TKI-mallia, joka tukee ylihallituskautista, haastelähtöistä ja ratkaisukeskeistä TKI-toimintaa (sellaisista aiheista kuten biotalousstrategiassa mainittu arvonlisän nostaminen tai siirtymä puhtaaseen energiaan).

Samalla tulee edistää skaalautuvuutta perustutkimuksesta soveltavaan tutkimukseen, missä myös yritykset ja muut toimijat ovat aktiivisessa roolissa.

Poikkihallinnollisin toimin tulee edistää tutkimustiedon hyödyntämistä päätöksenteossa ja painottaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ratkaisuissa ja niiden soveltamisessa.

- Korkeakoulujen perusrahoituksen ja koulutuskapasiteetin nosto vähintään pohjoismaiselle tasolle suhteessa koulutusmääriin​.
- Perustutkimuksen vahvistaminen laaja-alaisesti kansainvälisen huipun saavuttamiseksi​.
- Business Finlandille rahoitusinstrumentti, joka kannustaa yritysten ja tutkimusorganisaatioiden tutkimuslähtöiseen ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön (tai olemassa olevien rahoitusinstrumenttien kehittäminen tähän suuntaan)​.
- Markkinoista kauempana olevan tutkimuksen rahoitus Suomen Akatemian ja yliopistojen perusrahoituksen kautta​.
- Yliopistojen ja tutkimuslaitosten vahvuusalueilleen profiloitumisen tuki siten, että innovaatiojärjestelmään saadaan kansainvälisesti merkittäviä ja houkuttelevia keskittymiä​.
- Politiikkatoimilla on kaikkiaan pyrittävä luomaan innovaatioille hedelmällinen ympäristö ja rakenteet sen sijaan, että poliittisesti ohjattaisiin rahoituksen suuntaamista esimerkiksi tiettyihin teknologioihin tai uutta tuottamattomiin yrityksiin. ​

Muutosten toteuttamiseksi vaadittavat käytännön toimet.

Tuottavuuden kasvu perustuu innovaatioihin ja innovaatioita tekevät ja käyttöönottavat ihmiset.

Jos haluamme vahvistaa Suomen talouskestävyyttä ja vastata T&K-toiminnalla aikamme yhteiskunnalliseen haasteeseen, tulisi yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksiä luoda ratkaisemalla yhteiskunnallisia ilmiöitä, esimerkiksi yksinäisyys, nuorten aikuisten mielenterveysongelmat, työvoiman saatavuus- ja kohtaanto-ongelmat.

Esimerkiksi yksinäisyys on yksi Suomen keskeisimmistä sosiaalisista ongelmista, jonka ratkaisemiseen tarvitaan kaikkia yhteiskunnan toimijoita, sekä uusia sosiaalisia innovaatioita. Erityisesti kansalaisjärjestöissä tehdään hartiavoimin töitä tämän ilmiön parissa. Siksi tämänkaltaisten sosiaalisia ongelmia koskevissa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa järjestöjen panostus on merkittävä ja tulisi huomioida osana muita toimijoita.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta toteaa lausunnossaan TKI-politiikan ja -rahoituksen monialaisuuden lisäämistä ja niin kutsuttuja pehmeitä innovaatioita sekä niitä kärkiteknologioita, joissa Suomella on erityistä vahvuutta ja edelläkävijyyttä, radikaaleja innovaatioita sekä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista.

- Hallinnonalojen tiiviimpää yhteistyötä ja eri toimialojen tavoitteiden yhteensovittamista vuoropuhelulla ja yhteisillä resursseilla.
- Yritysten T&K verokannustin vivuttamaan yksityistä T&K rahoitusta.
- Kansainvälistymisen tukemista ja kansainvälisiä osaajia.

On tärkeää, että keskeisten ministeriöiden T&K-ohjaus olisi linjakasta (esimerkiksi rahoitusmallit. kannusteet, mittarit) ja tukisi sote-uudistukseen ja T&K-toimintaan liittyviä kansantalouden ja kansanterveyden kannalta keskeisiä tavoitteita. Tällä hetkellä rahoitusmallien kannusteet vaikkapa hyvinvointialueilla tehtävään tutkimukseen tai siihen tarvittavan kilpaillun rahoituksen hankkimiseen, yritysyhteistyöhön, osaamistason nostamiseen sekä innovaatioiden tuottamiseen ja kaupallistamiseen puuttuvat kokonaan. Hyvinvointialueiden haastavassa taloudellisessa tilanteessa tämä voi vaarantaa keskeisten kansallisten T&K-tavoitteiden ja niistä kumpuavan elinvoiman saavuttamisen.

Tämän vuoksi olisi tärkeää, että yliopistollista sairaalaa ylläpitävillä hyvinvointialueilla ja HUS:lla olisi yhteinen edustaja tutkimus- ja innovaationeuvostossa (TIN) ja että TIN:n alle perustettaisiin sote-järjestelmän T&K-toiminnan haasteita ratkova alatyöryhmä.

Mahdollistavaa lainsäädäntöä on edelleen kehitettävä. Esimerkiksi toisiolaki on lisännyt kaupallisia mahdollisuuksia mutta on samalla erittäin huolestuttavalla tavalla sulkemassa kansainvälistä yhteistyötä kaiken perustana olevalta lääketieteelliseltä perustutkimukselta.

On tärkeää, että yliopistosairaalalisän määräytymisperusteet sekä kokonaismäärä tarkastellaan uudelleen. On myös myös varmistettava, että yliopistosairaalalisä kohdistuu edes osittain T&K-toimintaan. Vaikka T&K-toiminta on yliopistollisen sairaalan keskeinen lakisääteinen tehtävä, on taloudellisen niukkuuden vallitessa riskinä, että yleiskatteellisena jaettava yliopistosairaalalisä ei välttämättä kohdistu siihen lainkaan.

Tulee yhdistää akateemisen maailman ja elinkeinoelämän tarpeet ja edistää yhteistyötä ja vaikuttavuutta, esimerkiksi esikilpailullista tutkimusta tukemalla.

Tulee kannustaa bottom-up-hengessä uusien ideoiden syntymiseen ja kumppanuuksien muodostamiseen ja korkealaatuisen tutkimuksen ja osaamisen siirtymisen elinkeinoelämän hyödynnettäväksi.

Säätiö tukee valtiota TKI-panostusten vaikuttavuuden lisäämisessä ottamalla vastuun uudenlaisista ja kokeellisista tutkimushankkeista, jotka laajasti vahvistavat esikilpailullisen tutkimuksen vaikuttavuutta yritysten rajapinnassa ja mahdollistavat osaamisen siirtymisen yrityksiin ja yritysten TK-investointien lisääntymisen.

SOTE- ja HVA-puolella nyt ainakin tarvitaan vaikuttavuutta kaupunkikeskittymien ulkopuolisten lähipalvelujen ylläpitämiseksi.

Hyvinvointi, BKT-kasvu ja kestävä kehitys, tuottavuus, osaamisperusteiset työpaikat, EU- ja kansainvälinen yhteistyö.

Maailman luokan vahvuuksia omille erityisaloillemme.

Tutkimusorganisaatioiden ja yritysten tavoitteellisen yhteistyön tiedetään edistävän innovaatioita. Tämä yhteistyö on Suomessa huolestuttavasti vähentynyt viime vuosina. Toimintamalleja, joilla julkisen rahoituksen voidaan odottaa vivuttavan yksityistä rahoitusta ovat mm. tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteiset TKI-ohjelmat ja osaamiskeskittymät sekä yhteiskäyttöiset TKI-infrastruktuurit ja kokeiluympäristöt. Tämän tyyppisten toimintojen tulee olla keskeisessä asemassa rahoituksen kohdentamisessa.

Osaajapula Suomessa, tohtorikoulupilotti tuottaa merkittävän määrän uusia tohtoreita, tämän lisäksi nopeaan osaamisen rakentamiseen tarvitaan myös jo väitelleitä tohtoreita, joita ”muuntokoulutetaan” tehokkaan post doc-ohjelman avulla vastaamaan Suomen osaajapulaan.

Vaikuttava tukijakoulutus koostuu tehokkaasta väitöskirjaprosessista ja yhdestä tai useammasta post doc-vaiheesta, jotka syventävät osaamista joko tietyn sektorin tarpeisiin tai vastaamaan tiettyihin poikkitieteellisiin kysymyksiin. Erityisesti post doc -vaiheessa tärkeää on vahvistaa post docin interaktioita ja ymmärrystä elinkeinoelämän tutkimustarpeista ja siten luoda polku mahdolliseen myöhempään siirtymiseen elinkeinoelän palvelukseen.

Post doc-ohjelma mahdollistaa tehokkaan roolituksen tutkimuskentän eri osapuolien välillä. Koulutus on vahvasti yliopistojen osaamisaluetta, tutkimuslaitosten rooli on vahvistaa vaikuttavuutta yhteiskunnan ja elinkeinoelämän suhteen.

Vaikuttavuuspohjainen post doc-rahoitusohjelma rakennetaan Suomen Akatemian tai BF:n kautta
• Post doc-ohjelma, jonka avulla varmistetaan osaajat Suomelle.
• 200 kolmivuotista post doc-positiota, yht 40 ME/a, hakijana tutkimuslaitos
• Evaluointi SA/BF:ssa, jossa kriteereinä esim. kansallinen/ strateginen osaamisvaje, ohjaavan organisaation kyvykkyys ohjata ja rakentaa vaikuttavuutta, vastata elinkeinoelämän osaamistarpeeseen ja kytkeytyä kansallisesti merkittäviin aloihin (kuten energia, ruoka, metsä, turvallisuus, vesi)

T&K-panostusten tavoitteena pitäisi olla systeeminen muutos, jossa :

- osaajien määrää ja osaamisen tasoa nostetaan,​
- tieteellinen tutkimus saavuttaa monella alalla kansainvälisen huipun​
- edistetään ihmisten, ajatusten, organisaatioiden ja ideoiden kasautumista globaalisti houkutteleviin ekosysteemeihin,​
- edistetään innovaatiomyönteistä toimintaympäristöä, ja​
- tiedon määrä ja sen käyttö yhteiskunnassa laajasti lisääntyvät.​
Tämän systeemisen muutoksen seurauksena Suomi näyttäytyy kansainvälisesti houkuttelevana niin ihmisille kuin investoinneille. Näissä ekosysteemeissä syntyy aitoja, tutkimukseen perustuvia innovaatioita, jotka kaupallistettuina lisäävät hyvinvointia yhteiskunnassa. Ne myös houkuttelevat yksityistä T&K-rahoitusta. ​
Tavoitteena eivät ole menolisäykset sinänsä vaan se toiminta, jota menolisäyksillä voidaan saada aikaan. Tämän toiminnan on tähdättävä aidosti uutta luoviin ja niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ympäristöllisesti kestäviin innovaatioihin, joilla ratkotaan mm. digivihreää siirtymää.​

Laurea-ammattikorkeakoulu pitää erinomaisina tavoitteita, jotka mainitaan T&K-rahoituksen käytön monivuotisen suunnitelman laatimisen lähtökohdiksi: ”T&K-rahoituslain mukaisesti Suomen tutkimus- ja kehittämispanostuksia lisäämällä pyritään parantamaan tuottavuutta ja kilpailukykyä, tuetaan pitkän aikavälin talouskasvua ja vahvistetaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. TKI-toiminnalla voidaan myös lisätä osaamista ja tuottaa ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten teknologisia ratkaisuja vihreää/puhdasta siirtymää tukevien tuotteiden ja palvelujen perustaksi. Tutkimuksen rahoittaminen lisää suoraan tutkitun tiedon määrää ja epäsuorasti tutkimukseen perustuvan koulutuksen volyymiä ja laatua.”

Vaikutusten tulisi olla sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä, eli toteuttaa hyvinvointitalouden mallia, kuten STM:n 8.3.2023 toimintaohjelmassa "Hyvinvointitalous osaksi päätöksentekoa ja kestävyyden tarkastelua" esitetään. Tämän saavuttaminen edellyttää selkeiden kriteerien luomista, joiden avulla voidaan arvioida vaikutuksia näillä kolmella kestävyyden ulottuvuudella. Arvioinnissa on tärkeää hyödyntää monimenetelmällisyyttä, joka mahdollistaa sekä määrällisten että laadullisten mittareiden käytön. Määrälliset mittarit voivat tarjota konkreettista tietoa taloudellisista vaikutuksista ja trendeistä, kun taas laadulliset mittarit auttavat ymmärtämään sosiaalisten ja ekologisten vaikutusten syvällisempiä ulottuvuuksia. Tämän lähestymistavan avulla voidaan varmistaa, että kaikki kestävän kehityksen näkökulmat huomioidaan päätöksenteossa ja että hyvinvointitalouden periaatteet ohjaavat toimintaa kokonaisvaltaisesti.

- Kestävä, resilientti ja sopeutumiskykyinen yhteiskunta, jossa luonto ja ihminen voivat hyvin.
- Järjestelmätason kestävyysmurrosta edistetään innovaatioilla, yhdessä oppimisella ja tiedon systemaattisella hyödyntämisellä.
- Kunnianhimoinen ja yhteistyötä hyödyntävä T&K toiminta vahvistaa Suomea ja Eurooppaa ja parantaa kilpailukykyämme.

T&K-toiminnan arvostus ja resursointi sote-järjestelmässä tulisi nostaa uudelle tasolle. Tämä mahdollistaisi hyvinvointialueiden ja erityisesti yliopistollisten sairaaloiden keskeisen tärkeän roolin vahvistamisen suomalaisessa T&K-kentässä. Tämä on keskeisen tärkeää sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja Suomen elinvoiman turvaamiseksi. Yliopistollista sairaalaa ylläpitävien hyvinvointialueiden ja HUSin edustus TIN:ssa olisi keskeisen tärkeä, jotta sote-sektorin merkittävä rooli kansallisten T&K-tavoitteiden saavuttamiseksi voitaisiin valjastaa täysimääräisesti.