Kommentoi luonnosta! Mitä hyvää tai mitä parannettavaa? Onko erityisiä näkökulmia, jotka tulisi mielestäsi huomioida? Kerro mielipiteesi.

Hepokorventien sivussa kulkee Kehä III:n sillalle suunnitelmassa yhdistetty klv. Reitti on vilkkaasti liikennöity pyöräily- ja kävely-yhteys Järvenperän asuinalueen suunnasta ja Oittaan ulkoilualueelle (ks. esim. https://www.strava.com/heatmap). Näin ollen on tärkeää, että yhteys Kehä III:n sillalta Puotismäentielle suunnitellaan pyöräliikenteen ja kävelyn kannalta sujuvaksi ja turvalliseksi.

Yhdistetyt klv:t edustavat vanhaa suunnittelukulttuuria, eikä niitä pitäisi rakentaa verkon kannalta keskeisiin paikkoihin. Näkisin perusteltuna, että välille mitoitettaisiin valtakunnallisen pyöräilyn suunnitteluohjeen mukainen eroteltu pp + jk yhteys.

Katusuunnitelmaehdotus on asemakaavan vastainen. Kaavassa Hepokorvenreitin hiihtolatu ylittää Hepokorvenkaari-kadun siltaa pitkin. Katusuunnitelmaehdotuksesta silta puuttuu, ja hiihtäjät joutuisivat kantamaan sukset kadun yli. Katusuunnitelman pitäisi tietysti noudattaa valtuuston hyväksymää asemakaavaa.

Katujenrakentaminen on syytä hylätä. Ne tuhoavat peruuttamattomasti arvokasta luontoa ja virkistysaluetta! Katijenrakentaminen liittyy ympäristöntuhohanke Hepokorvenkallion datakeskukseen. Koska Espoon kaupunki, Fortum, Microsoft suunnittelevat rakentavansa datakeskuksen keskelle arvometsää, on nämä puistosuunnitelmatkin pelkästään viherpesua ja asukkaiden mielistelyä ja rauhoittelua. Tämä ei kuitenkaan auta asiaa. Metsään mennyt hanke, joka, jälleen kerran, tuhoaa Espoon kaupungin ASUKKAIDEN, siis meidän veronmaksajien omaisuutta, virkistysaluetta paljon enemmän, mitä muka tulee virkistysmahdollisuuksia tilalle. Ehkäpä juosta ja kävellä voi edelleen, mutta suunnistusmahdollisuudet, marjojen- ja sienien poimintamahdollisuudet ja luonnossa kävelymahdollisuudet menevät. Eipä näin pienelle alueelle kannata suunnistamaan mennä. Mutta me asukkaat muistamme kyllä, mitä kaupungin tuli tehtyä. Espoon ja näiden hankkeessa mukana olevien firmojen maine ei kyllä ainakaan tästä parane. Kaupunkia ei ympäristöntuhoajan maine kiinnosta, mutta firmoja kyllä luulisi. Kun tehdään datakeskus keskelle arvometsää liito-oravat, lahokaviosammalet, lepakot ja upeat monimuotoiset kalliot ja siirtolohkareet tuhoten voidaan odottaa, että tästä tulee luonnontuhoajan leima hankkeen takana oleville firmoille. Mitkään valmiitten metsien suojelut kompensaation nimissä eivät asiaa auta. Sellainen on silkkaa viherpesua ja viherpopulismia. Eiväthän hankkeen takana olevat firmat edes suojele luontoa vaan Espoon kaupunki on ainoa, joka yrittää pestä kasvojaan luonnontuhoajan roolistaan. Auttaako kompensointi muualla muka Oittaan ulkoilualueen käyttäjiä? Ei! Espoon asukas on se, jonka mielipiteen kuuluu vaikuttaa. Espoolaiset haluavat säilyttää viheralueensa ja luontonsa. Tämä on kyselyiden kautta tiedossa kaupungin päättäjillä ja virkamiehillä. Asukkaat keräsivät adressin Oittaan alueen luonnon säästämiseksi ja datakeskus toivotttiin sijoitettavan muualle kuten Ämmässuolle sille varatulle tontille, TÄMÄ TONTTIVARAUS EI FORTUMILLE YHTÄKKIÄ KELVANNUTKAAN. Miksi? Oliko tontilta jo louhittu betoniteollisuudelle rakennusalalle myytävksi kelpaava kallio pois, joten kalliolouhetta ei olisi ollut myytäväksi? Kaupungin ja yrityksien on kuitenkin syytä noudattaa. espoolaisten toivetta säilyttää Hepokorvenkallio Oittaan virkistysalueella ehjänä arvokkaana luontokokonaisuutena! Veronmaksajat maksavat virkamiesten palkat ja pyörittävät Espoon kaupungin toimintaa. Päättäjät he ovat äänestäneet toimimaan asukkaiden hyväksi ja toimimaan asukkaiden tahdon mukaisesti. Tätä on syytä noudattaa myös datakeskuksen tapauksessa. Päättäjät ovat kuitenkin pätkätyöläisiä. Espoolaiset vastustavat datakeskuksen sijoittamista Oittaalle, joten sitä ei sinne pidä sijoittaa. Jos se meinataan kaikesta huolimatta asukkaiden tahdosta huolimatta sinne sijoittaa, KAUPUNGIN JA YRITYSTEN ON SYYTÄ HUOLEHTIA, ETTEI KORVAAMATONTA KALLIOTA JA SIIRTOLOHKAREITA SEKÄ ISOJA/VANHOJA PUITA TUHOTA.

Hepokorvenkallio ympäristöineen on niin uskomattoman moimuotoinen alue, ettei siihen oikeastaan tulisi koskea tikullakaan. Niittyjen ja ikimetsien vaihtelu luo alueelle sellaisen monimuotoisuuden, ettei vastaavaa niin vaan näin eteleisestä Espoosta löydy. Siksipä ei voi kuin ihmetellä kaupungin kaavoitusta!

Katuja ei tähän suunnitelmaan tarvita. Ainoastaan puistoa ja metsää. Täytyyhän Espoon kompensoida mahdollisesti katoava metsä.Muualla Suomessa olisi asia aivan ilmiselvää, että tllainen alue suojeltaisiin kokonaan, muttei Espoossa. Täällä kokoomus johtaa joukkoa ja muut seuraavat perässä kuin hanhilauma. Tässä on kyseessä se kuuluisa sopimiskulttuuri. Tehdään yhdessä ratkaisuja niin on kaikilla hauskaa. Unohtuu sitten se pääasia, ihminen - kaupungin asukas ja veronmaksaja - sekä luonto. Luonto on aina se suurin häviäjä, mutta kyllä asukaskin kärsii, kun lähivirkistysalueet katoavat. Ja kuinka usein me asukkaat olemmekaan sanoneet, että tärkeintä on säilyttää luonto. Palvelut, vaikka ovatkin huonontuneet koko ajan, jäävät tärkeysasteikossa virkistys- ja viheralueiden taakse.

Eli jos tämä datakeskus, todellinen aprillipila, joksi sitä aluksi luulin, tosiaan meinataan toteuttaa, on sen kakkosvaihe eli se kalliometsään menevä osuus, entinen työpaikkatonttialue, hylättävä. Mikäli se kaikesta vastustuksesta (asukkaat, ympäristöyhdistykset) huolimatta suorastaanm pakkomielteisesti toteutetaan, on kaupungin ja firmojen TODELLA syytä varoa siirto,ohkareita (jotka ovatkin rauhoitettuja) sekä monimuotoisia kallioalueita ja lähteikköjä. Yhtään tontin yli menevää rakennustoimintaa ei tulla hyväksymään.

Vielä tässä hiemna pohdiskelen, miksei Fortumille kelvannut Ämmässuolta varaamansa tontti, joka oli jo valmiiksi louhittu pilalle? Olisiko syynä voinut olla kiviaineksen himo jollain toimijalla, tuskin Fortumilla tai Microsoftilla itsellään, ainakin niin luulisin. Oittaallahan aiotaan louhia kiviainesta käsittääkseni jopa monta vuotta ja aikamoisen lähellä asutusta ja muutenkin herkkää vesistösysteemiä. Onkin nyt niin kaupungin, ELY-keskluksen kuin myös Fortumin ja Microsoftin vastuulla, mikäli jotain ympäristöhaittoja alueella sattuu.

Kehä kolmosen reunaan vaaditaan suojametsä, kuten havainnekusissakin on. Havainnekuvanhan pitäisi kertoa, minkälainen tämän kyseisen laitoksen pitäisi valmiina näyttää. Sehän on piirretty metsän keskelle eli sen joka puolelle pitää joko metsä säästää tai myöhemmin istuttaa. Tämä on toivottavasti nyt selvää.

Hepokorvenkallio ympäristöineen on niin uskomattoman moimuotoinen alue, ettei siihen oikeastaan tulisi koskea tikullakaan. Niittyjen ja ikimetsien vaihtelu luo alueelle sellaisen monimuotoisuuden, ettei vastaavaa niin vaan näin eteleisestä Espoosta löydy. Siksipä ei voi kuin ihmetellä kaupungin kaavoitusta!

Katuja ei tähän suunnitelmaan tarvita. Ainoastaan puistoa ja metsää. Täytyyhän Espoon kompensoida mahdollisesti katoava metsä.Muualla Suomessa olisi asia aivan ilmiselvää, että tllainen alue suojeltaisiin kokonaan, muttei Espoossa. Täällä kokoomus johtaa joukkoa ja muut seuraavat perässä kuin hanhilauma. Tässä on kyseessä se kuuluisa sopimiskulttuuri. Tehdään yhdessä ratkaisuja niin on kaikilla hauskaa. Unohtuu sitten se pääasia, ihminen - kaupungin asukas ja veronmaksaja - sekä luonto. Luonto on aina se suurin häviäjä, mutta kyllä asukaskin kärsii, kun lähivirkistysalueet katoavat. Ja kuinka usein me asukkaat olemmekaan sanoneet, että tärkeintä on säilyttää luonto. Palvelut, vaikka ovatkin huonontuneet koko ajan, jäävät tärkeysasteikossa virkistys- ja viheralueiden taakse.

Eli jos tämä datakeskus, todellinen aprillipila, joksi sitä aluksi luulin, tosiaan meinataan toteuttaa, on sen kakkosvaihe eli se kalliometsään menevä osuus, entinen työpaikkatonttialue, hylättävä. Mikäli se kaikesta vastustuksesta (asukkaat, ympäristöyhdistykset) huolimatta suorastaanm pakkomielteisesti toteutetaan, on kaupungin ja firmojen TODELLA syytä varoa siirto,ohkareita (jotka ovatkin rauhoitettuja) sekä monimuotoisia kallioalueita ja lähteikköjä. Yhtään tontin yli menevää rakennustoimintaa ei tulla hyväksymään.

Vielä tässä hiemna pohdiskelen, miksei Fortumille kelvannut Ämmässuolta varaamansa tontti, joka oli jo valmiiksi louhittu pilalle? Olisiko syynä voinut olla kiviaineksen himo jollain toimijalla, tuskin Fortumilla tai Microsoftilla itsellään, ainakin niin luulisin. Oittaallahan aiotaan louhia kiviainesta käsittääkseni jopa monta vuotta ja aikamoisen lähellä asutusta ja muutenkin herkkää vesistösysteemiä. Onkin nyt niin kaupungin, ELY-keskluksen kuin myös Fortumin ja Microsoftin vastuulla, mikäli jotain ympäristöhaittoja alueella sattuu.

Kehä kolmosen reunaan vaaditaan suojametsä, kuten havainnekusissakin on. Havainnekuvanhan pitäisi kertoa, minkälainen tämän kyseisen laitoksen pitäisi valmiina näyttää. Sehän on piirretty metsän keskelle eli sen joka puolelle pitää joko metsä säästää tai myöhemmin istuttaa. Tämä on toivottavasti nyt selvää.

Espoo on sitoutunut erilaisiin luonnon monimuotoisuutta turvaaviin hankkeisiin kuten metsäkadon vastaiseen työhön. Kyseinen hanke vähentää peitteisyyttä ja omalta osaltaan nopeuttaa lajikatoa. Espoo on mukana Luontoviisas Espoo-projektissa, jolla halutaan turvata muun muassa alueella viihtyvien pohjanlepakoiden elinoloja. Sitä paitsi lueella on jo nyt riittävästi latuja joten mitään akuuttia tarvetta lisäladuille ei ole. Ehdotetut ladut kulkisivat jättiläismäisen datakeskuksen välittömässä läheisyydessä, mikä jo sinänsä vähentää hiihdon nautinnollisuutta. Paciuksentien arvokasta kulttuurimaisemaa alueelle suuntautuva kasvava autoliikenne niinikään häiritsee.

Kaupunki ja sen päättäjät ovat yksimielisesti vailla mitään tunnontuskia ja pakkolunastuksillakin uhkaillen saavuttanut tämän tilanteen, jossa meinataan tuhota ERITTÄIN ARVOKAS metsä- , kallio- , siirtolohkare- ja metsälampikokonaisuus. Tämä alue sattuu kuulumaan Oittaan virkistysalueeseen, joka on espoolaisten suosituin tai ainakin yksi suosituimmista ulkoilualueita. Mikäli tämä hirveä peltihökötyskokonaisuus, nimittäin datakeskus, toteutuu, vähenee asukkaiden into käydä Oittaalla. Ei taida olla kaupungin ykkösprioriteetti pitää huolta espoolaisten tarpeista. Kyllä sitä aina niin ymmärtäväisesti kuunnellaan, mutta kun tulee se hetki, että asukas - aivan oikeutetusti - on huolissaan aina vaan kiihtyvää tahtia hupenevista viheralueista, tulee toinen ääni kelloon. Kaupunki kasvaa, kehitys menee eteenpäin ja kaikenlaista muuta höpötystä tulee. "Täytyy olla vastuullinen ja rakentaa koteja uusille espoolaisille keskelle metsiä. Tässä tarkoituksella unohdetaan se, että nämä kodit, (siis oikeasti asunnot, koska vasta asukas kodin tekee, eikä niitä näihin asuntoihin riitä) voitaisiin tehdä yhteen paikkaan vaikkapa täytemaalle, joutomaalle tai pellolle pariin korkeaan tai massiiviseen taloon, riittäisi tämä. Mutta kun rakennusfirmat eivät halua rakentaa liian paljon kerralla. Kuuluu selittettävän, että kaikki riippuu suhdanteista. Tietävät itsekin, ettei asunnoille tai toimitilalle ole tarvetta eikä kysyntää. Lisäksi pellolle ja/tai täytemaalle ei haluta rakenta, koska esimerkiksi asunnoista ei siellä saa niin hyvää hintaa. Kaikki kaavoitus, etenkin asuntorakentaminen menee enemmän tai vähemmän metsiin ja kallioille sekä rannoille - siis luontoalueille. Niin menee näköjään datakeskuskin enkä ymmärrä miksi. Mitään TODELLISTA syytä tälle paikanvalinnalle ei ole

Kiitos kaikille suunnitelmia kommentoineille. Suuri osa kommenteista käsitteli kaavoitusta ja tontteja. Kuntavaaleilla valittujen päättäjien hyväksymään asemakaavaan ja sitä varten tehtyihin laajoihin selvityksiin - myös luontoarvoista - kannattaa tutustua asemakaavan nettisivuilla: https://www.espoo.fi/fi/hankkeet/hepokorvenkallion-datakeskus#selvitykset-4116 Myös katu- ja puistoalueiden ratkaisut olivat yleissuunnitelmatasolla mukana jo kaavoituksen yhteydessä.

Varsinaisiin katu- ja puistosuunnitelmiin liittyen:

- Puotismäentien varren järjestelyitä ja parkkipaikan muotoilua tutkitaan vielä tarkemmin. Uudet ulkoilureitit ja ladut on suunniteltu yhteistyössä kaupungin liikuntatoimen kanssa.
- Puistoreitit on sijoitettu alueelle erityisesti luontoarvoja ja maastonmuotoja tutkimalla. Arvokkaat luontokohteet ja puut on pyritty mahdollisimman hyvin kiertämään. Käytössä on ollut liito-oravatietoja, maastossa mitattuja puita ja niiden korkeuksia, ja muita luontoarvoihin liittyviä tietoja (esim. lahokaviosammal). Suunnittelutyötä on tehty kaupungin ympäristösuojelun kanssa yhteistyössä. Myös ELY-keskusta on kuultu työn aikana.
- Voimajohtolinjojen alle on esitetty hyppytolppia, jotta liito-oravien lentoreitit olisivat mahdollisia. Infran sijoittamiseksi on tehty vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotta mahdollisimman paljon saadaan nykyistä puustoa säilymään. Suunnitelmissa on esitetty myös paljon täydentävää istutusta.
- Asemakaavan siltavaraus on mahdollista toteuttaa myöhemmin. Tässä vaiheessa yhdysladun ja ulkoilureitin ylitys rakennetaan tasossa. Perusteina metsän säästö liito-oravareitin tuntumassa, kustannukset, kadun vähäinen liikennemäärä ja yhdyslatuluonne – kyseessä ei ole kiertävä hiihtolenkki.
- Reunakivet ja liikennemerkit suunnitellaan myöhemmin
- Kehä III ja suorakaiteenmuotoisen datakeskustontin välissä säästetään ja ennallistetaan puustoa mahdollisimman paljon, mutta tilaa on rajallisesti.
- Hepokorventien suunnitelmissa on huomioitu kadun nykyiset rakennekerrokset ja reunaluiskat. Yhdistetty jalankulku-polkupyörätie on vaihtoehtona väljästi rakennetulle alueelle myös Väylän uudessa pyöräilyohjeessa v. 2020. Erottelu vaatisi selvästi lisää tilaa, ja erityisesti bussipysäkin kohta on ahdas. Puotismäentien kivituhkapintaisella osuudella ratkaisu on joka tapauksessa yhdistetty. Baana on Espoon 2050 pyöräilyn tavoiteverkossa esitetty Kehä III toiselle puolelle.

Espoon kaupungin puolesta
Laura Karhumäki / projektipäällikkö & Leena Ihalainen / suunnittelupäällikkö, viheralueet