Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
4. kommentti: Metropolia amk kommentoi selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa
Metropolia
21. marraskuuta 2025 kello 16.48.39
Kannatamme ehdotusta ammatillisen kielitaidon arviointiin kehitettävästä sosiaali- ja terveysalan YKI-kielitestiä. Kielitestiin pääsyn ja tulosten tulee myös olla nykyistä YKI-testiä joustavampaa ja nopeampaa niin, ettei laillistamisprosessi veny kohtuuttoman pitkäksi ilmoittautumis- ja arviointiaikojen suhteen. Lisäksi ehdotamme pohdittavaksi sitä, tulisiko YKI-testauksen vaatimusta kaikkien osa-alueiden samanaikaisesta hyväksytystä suosituksesta keventää.
Selvityksessä esitetty ehdotus kielenoppimisen tukemisesta valmistumisen jälkeen yhteistyössä työelämän kanssa on erittäin tärkeä. Tätä tulee edistää, kun kansainvälisten sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden määrä kasvaa Suomessa. Kielitaidon arviointiin esitetään kehitettäväksi yhteisiä arviointimatriiseja ja S2-asiantuntijoiden osallistumista työpaikoilla tehtäviin arviointeihin. Emme kannata tällaisen mallin luomista tai kielitaidon arvioinnin siirtämistä työnantajien vastuulle, vaikkakin apuna olisi suomen kielen opettaja. Toteamme sen sijaan, että SAILA-hankkeessa ehdotetaan ammattikorkeakoulujen tarjoamaa, sairaanhoitajan laillistumisopintoihin sisältyvää B1-tason ammatillisen suomen/ruotsin kielen opintojaksoa, jonka suorittamalla tai sen sisällön osaamisen osoittamalla laillistuja voisi osoittaa riittävän kielitaidon Valviralle ja työnantajalle.
Suosituksissa todetaan vielä, että suomen kielen oppiminen on osana laillistujan täydennyskoulutusta ja se on integroitu tarkoituksen mukaisesti substanssiopetukseen ja harjoitteluun, jonka vuoksi kieliopetusta ei voi irrottaa erilleen laillistumiskoulutuksesta. Koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa, että laillistamiskoulutukseen on käytettävissä S2-opettajan työaikaa. Tämä linjaus on laillistamisväylän onnistumisen kannalta ensiarvioisen tärkeä, jotta väylän aikainen kielitaidon kehittyminen ja sitä myöten laillis-tuminen on saavutettavissa.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien ammattikuntien kesken yhtymäpintaa asiakas- ja potilastyössä löytyy, jotta osittain yhteneväistä kielikoulutusta voidaan suunnitella ja toteuttaa. Kuten selvitys nostaa esiin, tarve osittaiselle kielikoulutuksen eriyt-tämiselle tulee kuitenkin siinä, että eri ammattikuntien kielenkäyttötilanteet myös poikkeavat toisistaan.