Uskomme, että avoin näkemysten vaihto lisää ymmärrystä siitä, miten muut asian näkevät. Rakentava kritiikki ja hyvät argumentit johtavat kaikkien kannalta parempaan lopputulokseen. Keskustelu vie kaupunkiamme eteenpäin.
Keskusteluihin voit osallistua joko omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Oman nimen käyttäminen antaa kommenteille usein nimimerkkiä enemmän painoarvoa keskustelussa. Jos et halua käyttää omaa nimeäsi, valitse nimimerkki, joka ei loukkaa muita keskustelijoita ja on helposti tunnistettavissa nimimerkiksi. Eli se ei siis ole tavanomaisen nimen kaltainen.
Kirjoittaja on aina vastuussa tekstistään. Valvomme keskustelua arkisin klo 8-16 välisenä aikana. Poistamme sopimattomat kommentit. Edellytämme, että verkkokeskustelu käydään hyvässä hengessä ja muiden keskustelijoiden näkemyksiä kunnioittaen.
Keskustelupalstoilla noudatamme seuraavaa etikettiä:
- Tutustu aineistoon ja pysy aiheessa. Harkitse mitä kirjoitat.
- Näkemyksesi on meille tärkeä. Kuuntele muita, kysy ja perustele näkemyksesi.
- Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Tiivis ja napakka teksti on pitkää selostusta parempi.
- Ole kohtelias ja rakentava. Älä loukkaa kenenkään kunniaa tai yksityisyyttä.
- Vältä kiroilua ja isoilla kirjaimilla kirjoittamista eli huutamista!
- Julkisen palvelun media on mainoksista vapaa. Ethän mainosta tapahtumia, tuotteita, palveluita tai tee suoraa poliittista tai uskonnollista mainontaa.
Suunnitelmat löydät liitteenä painamalla tekstiosion alla olevaa "Näytä lisätiedot" -nappia.
Baana
@A_R
5. joulukuuta 2025 kello 9.32.06
Suunnitelman paras puoli on se, että se mahdollistaa laadukkaamman ja sujuvamman pyörätien rakentamisen jatkamisen Kauklahden ja Espoon keskuksen välille.
Hankkeen sivuilla on kuvattu baanan leveydeksi tällä kohdalla 5 m (3 m + 2 m). Miksi baanaa ei toteuteta tavoiteleveydessä (https://www.espoo.fi/fi/rantaradanbaana) 6,8 m (4 m + 2,5 m)?
foobar
5. joulukuuta 2025 kello 9.56.45
En meinannut löytää äkkiseltään mitään mainittavaa tästä projektista, mutta tämä kapeus onkin varsin hyvä bongaus. Sinänsä tämä leveys voi olla ihan kohtalainen Vanttilan ja tämän kohdan välillä, mutta tässä nimenomaisessa kohdassa on asutusta ja puistoaluetta, joten oletan että tässä väylällä on enemmän käyttäjiäkin.
Jos otetaan hieman konkretiaa näille luvuille, niin ihminen on leveydeltään usein noin 60cm, ja tämän päälle jos kaksi kävelee rinnakkain, halauavat nämä varmasti keskelle pienen hajuraon, eikä jalankulkija halua aivan reunassakaan kävellä. Karkeasti arvioiden jalankulkija mahtuu kohtalaisen mukavasti metrin leveydelle. Eli pariskunta kun kohtaa toisen, niin tuo 2m loppuu kesken.
Pyöräilyn kannalta taas jos ajatellaan, että kaksi maksimikokoista pyörää, 125cm kohtaa toisensa, jää turvamarginaalia 25cm pientareelle ja keskikohtaan 25cm, joka on todella pieni määrä, jos kohtaamisvauhti hidastamatta on noin 60km/h (molemmat ajaa 30km/h). Maksimikokoina pyöränä voi olla vaikkapa laatikkopyörä, tai muu kolmipyöräinen laite. Varsin normaali skenaario on vielä nähdä 80cm leveä pyöräkärry (joka ei ole ihan keskellä pyörän keskilinjaa), jolloin tuo laatikkopyörän ja pyöräkärryn kohtaamisessa tie alkaa jo tuntumaan kapealta, kun ottaa huomioon, ettei sitä pyöräkärryä nää takaa. Kun taakse on hankala katsoa, niin tilanne muuttuu epämukavaksi jo alle 125cm tiellä.
Ja yksi pointti vielä teiden leveyksistä on, että etenkin tiukoissa mutkissa sitä leveyttä tarvitaan lisää. Tässä suunnitelmassa se ei vielä ole niin merkittävä asia, mutta jos samaa leveyttä jatketaan alitusten kohdalla, kannattaa sinne viimeistään lisätä se tavoiteleveys laittaa vähintään mutkien kohdalle. Tuo pätkä on kuitenkin sen verran nahoilla leveytensä puolesta, että vaikka suoralla tuo nyt suunniteltu vielä menettelee, mutkissa vähän tiukka voi muuttua vaaralliseksi, etenkin jos näkyvyydet on vajaita.
foobar
5. joulukuuta 2025 kello 10.09.57
Yksi kysymys tästä nousee, ja se on, että kuinka erottelu toteutetaan pyörätien ja jalkakäytävän välillä? Espoossa on näkynyt useita viivattomiakin ratkaisuja, joka ei ole lainkaan toimiva. Viiva on vähän siinä rajalla, ja joku noppakiviratkaisu on omasta mielestä paras, niin kauan kuin pyörätien leveys on riittävä (liian kapealla ratkaisulla viiva on kivempi ylittää). Monitaso-ratkaisu on todettu jo monen käyttäjän toimesta ongelmalliseksi talvikäytössä, koska nasta liukuu kätevästi sen viistetyn kivimateriaalin päällä, jolloin tuossa on aika iso kaatumisriski.
Asukas
7. joulukuuta 2025 kello 12.30.56
Tämä nyt suunniteltu pätkä (joka siis loppuu ehkä useaksi vuodeksi kuin seinään junarataan) tehdään alueen virkistysalueen läpi, jossa liikkuvat myös lapsiperheet ja muut alueen käyttäjät. Mitä jos tällä pätkällä voisi huomioida myös muut kulkijat ja ajaa sellaista vauhtia ettei tarvitse törmäillä vastaantuleviin pyöräilijöihin? Tuskin tungos tulee olemaan sellaista ettei jossain kohdassa pääse sujuvasti ohittamaan. Jos kaikille nopeuksille tarvitaan omat kaistat ei Espoonjoen varteen jää kuin asfalttia.