Uskomme, että avoin näkemysten vaihto lisää ymmärrystä siitä, miten muut asian näkevät. Rakentava kritiikki ja hyvät argumentit johtavat kaikkien kannalta parempaan lopputulokseen. Keskustelu vie kaupunkiamme eteenpäin.
Keskusteluihin voit osallistua joko omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Oman nimen käyttäminen antaa kommenteille usein nimimerkkiä enemmän painoarvoa keskustelussa. Jos et halua käyttää omaa nimeäsi, valitse nimimerkki, joka ei loukkaa muita keskustelijoita ja on helposti tunnistettavissa nimimerkiksi. Eli se ei siis ole tavanomaisen nimen kaltainen.
Kirjoittaja on aina vastuussa tekstistään. Valvomme keskustelua arkisin klo 8-16 välisenä aikana. Poistamme sopimattomat kommentit. Edellytämme, että verkkokeskustelu käydään hyvässä hengessä ja muiden keskustelijoiden näkemyksiä kunnioittaen.
Keskustelupalstoilla noudatamme seuraavaa etikettiä:
- Tutustu aineistoon ja pysy aiheessa. Harkitse mitä kirjoitat.
- Näkemyksesi on meille tärkeä. Kuuntele muita, kysy ja perustele näkemyksesi.
- Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Tiivis ja napakka teksti on pitkää selostusta parempi.
- Ole kohtelias ja rakentava. Älä loukkaa kenenkään kunniaa tai yksityisyyttä.
- Vältä kiroilua ja isoilla kirjaimilla kirjoittamista eli huutamista!
- Julkisen palvelun media on mainoksista vapaa. Ethän mainosta tapahtumia, tuotteita, palveluita tai tee suoraa poliittista tai uskonnollista mainontaa.
Suunnitelmat löydät liitteenä painamalla tekstiosion alla olevaa "Näytä lisätiedot" -nappia.
Kommentteja katusuunnitelmaan, osa 1
Heikki Simola Pro Espoonjoki ry
18. joulukuuta 2025 kello 15.50.54
Otsikko on hämmentävä. Hanke on nimetty puistosuunnitelmaluonnokseksi, kun kyseessä on olennaisesti katusuunnitelma. Tarkemmin sanottuna suunnitelma koskee puistoalueen läpi rakennettavaa ja puiston käyttöä olennaisesti muuttavaa liikenneyhteyttä. Tässä muodossa, asvalttipäällysteisenä, jalankulku- ja kahdensuuntaisiin pyöräilykaistoihin jaettuna ja kauttaaltaan valaistuna katuyhteytenä suunniteltu väylä on ilmeisesti myös alueen vanhan, voimassa olevan asemakaavan vastainen (Mikkelä I, 049620100, 1982).
Rantaradanbaanan kokonaisuudesta Leppävaara-Kauklahti-välille on esitelty yleissuunnitelma, joka oli kommentoitavana loppukesällä 2022. Yleissuunnitelma on kuitenkin eri asia kuin maankäyttö- ja rakennusasetuksen 41§:n mukainen katusuunnitelma, jollaisena tämä hanke mielestäni jo tässä vaiheessa olisi tullut esittää.
Hankkeen arviointia vaikeuttaa olennaisesti se, että käsillä oleva suunnitelmaluonnos Läntinen Jokitie - Vadetinportti esitellään täysin irrallisena, ilman mitään viittauksia pyöräilybaanan kokonaissuunnitelmaan, erityisesti Baanan jatkoon Kauklahden suuntaan. Mikkelän- Kauklahden väli on keskeisiä osia maakunnallisesti arvokkaasta Espoonjoen kulttuurimaisema-alueesta, joka yltää Espoonlahdelta Vantaalle asti, ja johon tällä kohtaa olennaisena kuuluu myös Kuninkaantien eli Suuren Rantatien keskiaikaan palautuva linjaus. Mikkelä-Kauklahden välin jokilaakson harmonista viljelymaisemaa uhkaavat jo kaupunkiradan lisäraide, mahdollisen junavarikon ja Lohja-Salo-ratalinjan vaatimat sillat ja risteysalue sekä Kauklahden Lasihytin asemakaavan mahdollistama massiivinen rakentaminen peltoalueelle. Tämä suunnitelma avaa uhkakuvan, että samaan jokilaaksoon avoimeen maisemakuvaan tungetaan vielä kokonaan uusi valaistu pyöräilybaana, ties millä linjauksella.
Olen samaa mieltä usean aikaisemman kommentoijan kanssa siitä, että pyöräilybaanan ja jalankulkukaistan voisi pitää erillään. Rauhallisella omakotialueella kävelyreitistö on lähinnä paikallisessa käytössä, kun pyöräily on vauhdikasta läpiajoliikennettä. Baana Leppävaarasta ratavartta länteen kulkee pääosin matkaa tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä katuverkon osana, mutta tällaisilla alueilla sen suhde ympäristöön tulee ajatella toisin.
Siltä osin kun kyseessä on puistosuunitelma, on syytä kiinnittää huomiota alueen tämänhetkiseen tilaan ja sen hoito- ja kehittämistarpeisiin. Puiston itäpuoli on hoidettua puistoympäristöä nurmikenttineen ja valaistuine väylineen. Nurmikoiden sijaan voisi aluetta mainiosti kehittää niitty-ympäristönä, siis villiinnyttämällä. Tästä (koko Mikkelä-Kauklahti-jokilaakson kehittämishankkeena on Pro Espoonjoki kirjelmöinyt kaupiungilla jo vuonna 2022). Länsiosa puistoa on lehtomaista luonnonmetsää (haapa, raita, harmaaleppä, pähkinäpensas ym), ja sellaisena toivottavasti säilytetään. JATKUU TOISESSA VIESTISSÄ