Mitä tarkoitetaan rakenteellisella korruptiolla ja miten se vaikuttaa Suomessa

Puhekupla 51
Keskustelu
Keskustelu on päättynyt

Poliittiset vaikuttimet ja vaikuttajat ja heidän painostuksensa, kollegiaalinen painostus, toveripiirien ja yhteisöjen painostus saattavat luoda ulkopuolisia paineita viranomaisen päätöksentekoon. Näiden lisäksi, on tapauksia, joissa virkamiehet ovat syyllistyneet suoranaiseen lahjusten vastaanottoon ja jotkut ovat antaneet ymmärtää, että asia ei oikein etene ilman jonkinlaista ”vauhdittajaa”. Rahallisesta hyödystä ei aina ole kysymys. Vauhdittajaksi on kelvannut myös sopiva vastapalvelus, lounas ja alkoholi. Viimeksi mainittua tapaa nimitetään "piilokorruptioksi", koska todistusvoimaista jälkeä lahjonnasta ei jää.

Perustiedot

Päättynyt: 31.12.2017

Liitteet

Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Hyvävelikerhot kiellettävä

Käyttäjän profiilikuva

Matti
10. toukokuuta 2017 kello 18.09.29

Olisi aika tarttua härkää sarvista, ja aloittaa säätämällä hyvävelikerhojen isä ja äiti eli Vapaamuurarit laittomaksi järjestöksi. On käsittääkseni aivan julkista tietoa, että monessa kunnassa paikalliseen loosiin kuuluu merkittävä määrä kunnan poliitikkoja, virkamiehiä ja liikemiehiä. IS ja MOT ovat muistaakseni tehneet viime vuosina ansiokkaita juttuja, kuinka epämuodollisilla kerhoilla on tosiasiassa merkittävää valtaa esim. Turussa ja Seinäjoella.

Ei hyväveli-kerhojen kieltäminen tietysti asiaa ratkaise, mutta se olisi jonkinlainen signaali tätä näkymätöntä valtaverkostoa kohtaan, että aika muuttuu ja demokratian toteutumista uhkaavat rakenteet on purettava, vaikka sitten lainsäädännöllisin toimin.

Ilmianna |
Käyttäjän profiilikuva

@Hannu_Kuukkanen
10. toukokuuta 2017 kello 22.54.50

Lainsäädäntöä varmasti tarvittaisiin mutta miten homma käytännössä toimisi?
Yksi ratkaisu olisi velvoittaa virkamieskunnan edustajia (kaikkien virkasuhteessa olevien ja virkaan nimitettävien) ilmoittamaan mihin järjestöihin kukin kuuluu. Tämä auttaisi mahdollisten väärinkäytösten seurannassa. Painostuskeinona olisi viran menettäminen, mikäli paljastuu, että virkamies ei ole ilmoittanut järjestötaustaansa, myös poliittiset sitoumukset tai poliittinen kanta tulisi ilmoittaa. Lukuisat muut järjestöt; urheiluseuroista, golfkerhoista ja purjehdusseuroista muurareihin, ovat myös yleensä piilossa olevaa tietoa. Tiedän, että tällä kohtaa vedotaan yksityisyyden suojaan, MUTTA, virkamies palvelee yhteiskuntaa ja yhteiskunnan tulisi voida luottaa palvelijaansa. Jos virkamies ei halua ilmaista vapaaehtoisesti sitoutumisiaan, ei häntä voida nimittää virkaan. Virkamies vannoo jo nyt virkavalan, mihin se velvoittaa tai riittää?
Kollegiaalista verkottumista ei mikään estä.
Mikä instanssi valvoisi/seuraisi virkamiehen toiminnan puolueettomuutta? Oikeuslaitoksen puolellakaan tämä valvonta ei näytä toimivan, koska veli valvoo veljeä ja kaikki ovat kollegiaalisesti jossain vaiheessa sotkeutuneet verkostoihinsa. Vaikka virheellisiä tuomioita havaitaan, tuomareille ei löydy merkityksellisiä sanktioita, koska oikeusjärjestelmä on turvannut itsensä todella vahvasti. Oikeusvalvonta on poliittisissa käsissä ja sen kautta on nähty voitavan painostaa oikeuslaitosta ja ohjailla päätöksiä.
Tämän aiheisissa keskusteluissa on ehdotettu julkista "häpeälistaa" jota julkaistaisiin verkossa. Kaikki virheellisiin/vilpillisiin toimiin syyllistyneet virkamiehet ja tuomarit listataan näille listoille nimin ja tittelein, sekä rikkomusnimikkein. Listalle joutuisi toistuvasti vilppiä tehneet, eli yhdestä virheestä ei vielä rangaista, mikäli tapaus ei ole todella raskauttava. Tapaukset julkaistaisiin dokumentteineen joista jokainen voisi arvioida, onko tapaus raskauttava vaiko lievä. Koska virkamiesten tekemät päätökset ovat yleensä julkisia asiakirjoja, ne voidaan linkittää suoraan asianomaisista tietokannoista rikkomusnimikkeeseen tausta-aineistoksi.
Tuomareitakaan ei tarvitsisi erottaa (joka jopa nykyään on mahdotonta), samoin rikkomuksia tehneet, johtavassa asemassa olevat virkamiehet, merkittäisiin näin epäluotettaviksi ja jossain vaiheessa, rikkomusten määrään ja laatuun suhteessa, heidät voitaisiin erottaa. Listaa ylläpitäisi jokin riippumaton ja luotettavaksi koettavissa oleva instanssi, vaikkapa Transparency International? Instanssiin tulisi kansalaisen lähettää valitus virkavirheestä todistusaineistoineen ja saatekirjeineen.
Tämä vaatisi tietysti resursseja joita voitaisiin ottaa lakkauttamalla vaikkapa toimimaton oikeusvalvonta tai kansallisella tasolla heikosti oikeusturvana toimiva Euroopan Ihmisoikeus Tuomioistuin. Joku juristi taisi ehdottaa jopa KHO:n lakkauttamista tarpeettomana oikeusasteena.

Ilmianna |
Käyttäjän profiilikuva

Matti
11. toukokuuta 2017 kello 16.29.53

@Hannu_Kuukkanen kirjoitti:

Lainsäädäntöä varmasti tarvittaisiin mutta miten homma käytännössä toimisi?
Yksi ratkaisu olisi velvoittaa virkamieskunnan edustajia (kaikkien virkasuhteessa olevien ja virkaan nimitettävien) ilmoittamaan mihin järjestöihin kukin kuuluu. Tämä auttaisi mahdollisten väärinkäytösten seurannassa. Painostuskeinona olisi viran menettäminen, mikäli paljastuu, että virkamies ei ole ilmoittanut järjestötaustaansa, myös poliittiset sitoumukset tai poliittinen kanta tulisi ilmoittaa. Lukuisat muut järjestöt; urheiluseuroista, golfkerhoista ja purjehdusseuroista muurareihin, ovat myös yleensä piilossa olevaa tietoa. Tiedän, että tällä kohtaa vedotaan yksityisyyden suojaan, MUTTA, virkamies palvelee yhteiskuntaa ja yhteiskunnan tulisi voida luottaa palvelijaansa. Jos virkamies ei halua ilmaista vapaaehtoisesti sitoutumisiaan, ei häntä voida nimittää virkaan. Virkamies vannoo jo nyt virkavalan, mihin se velvoittaa tai riittää?
Kollegiaalista verkottumista ei mikään estä.
Mikä instanssi valvoisi/seuraisi virkamiehen toiminnan puolueettomuutta? Oikeuslaitoksen puolellakaan tämä valvonta ei näytä toimivan, koska veli valvoo veljeä ja kaikki ovat kollegiaalisesti jossain vaiheessa sotkeutuneet verkostoihinsa. Vaikka virheellisiä tuomioita havaitaan, tuomareille ei löydy merkityksellisiä sanktioita, koska oikeusjärjestelmä on turvannut itsensä todella vahvasti. Oikeusvalvonta on poliittisissa käsissä ja sen kautta on nähty voitavan painostaa oikeuslaitosta ja ohjailla päätöksiä.
Tämän aiheisissa keskusteluissa on ehdotettu julkista "häpeälistaa" jota julkaistaisiin verkossa. Kaikki virheellisiin/vilpillisiin toimiin syyllistyneet virkamiehet ja tuomarit listataan näille listoille nimin ja tittelein, sekä rikkomusnimikkein. Listalle joutuisi toistuvasti vilppiä tehneet, eli yhdestä virheestä ei vielä rangaista, mikäli tapaus ei ole todella raskauttava. Tapaukset julkaistaisiin dokumentteineen joista jokainen voisi arvioida, onko tapaus raskauttava vaiko lievä. Koska virkamiesten tekemät päätökset ovat yleensä julkisia asiakirjoja, ne voidaan linkittää suoraan asianomaisista tietokannoista rikkomusnimikkeeseen tausta-aineistoksi.
Tuomareitakaan ei tarvitsisi erottaa (joka jopa nykyään on mahdotonta), samoin rikkomuksia tehneet, johtavassa asemassa olevat virkamiehet, merkittäisiin näin epäluotettaviksi ja jossain vaiheessa, rikkomusten määrään ja laatuun suhteessa, heidät voitaisiin erottaa. Listaa ylläpitäisi jokin riippumaton ja luotettavaksi koettavissa oleva instanssi, vaikkapa Transparency International? Instanssiin tulisi kansalaisen lähettää valitus virkavirheestä todistusaineistoineen ja saatekirjeineen.
Tämä vaatisi tietysti resursseja joita voitaisiin ottaa lakkauttamalla vaikkapa toimimaton oikeusvalvonta tai kansallisella tasolla heikosti oikeusturvana toimiva Euroopan Ihmisoikeus Tuomioistuin. Joku juristi taisi ehdottaa jopa KHO:n lakkauttamista tarpeettomana oikeusasteena.

Omistusten listausvelvollisuus laajenee nyt kuntien päättäjiin ja ylimpiin virkamiehiin. Saman avoimuuden voisi tosiaan suoda myös järjestösidonnaisuuksille. Avoimen datan avulla voitaisiin ainakin helpommin kartoittaa näitä rakenteita, ja vertailla rakenteita tehtyihin päätöksiin.

Ilmianna |
Käyttäjän profiilikuva

@Hannu_Kuukkanen
4. elokuuta 2017 kello 13.30.17

Matti kirjoitti:

Omistusten listausvelvollisuus laajenee nyt kuntien päättäjiin ja ylimpiin virkamiehiin. Saman avoimuuden voisi tosiaan suoda myös järjestösidonnaisuuksille. Avoimen datan avulla voitaisiin ainakin helpommin kartoittaa näitä rakenteita, ja vertailla rakenteita tehtyihin päätöksiin.

Hyvä Matti. Juuri näin. Nyt tarvitaan innokas porukka koodaamaan tämän avoimen datan louhintaan sovellettua verkko-bottia. Kustantajana tuskin tulee olemaan; oikeuslaitos, valtio, mikään poliittinen järjestö, rakennusliikkeet, pankit ... Ehkä se menee kansalaisaktiivisuuden puolelle, tuottaa väline, kansalaisten omien oikeuksien turvaamiseksi. Louhinnan tuloksena voisi sitten julkistaa tuon "häpeäpaalun", eli kyseisen tapauksen ja "kähmintöihin" osallistuneiden nimilistan = hyötyjät. Liitteenä taustayhteyksien luettelo = hyödyn tuottajat ja verkostot.

Ilmianna |

4. elokuuta 2017 kello 13.30.17. Vastaus poistettu.