Poliittiset vaikuttimet ja vaikuttajat ja heidän painostuksensa, kollegiaalinen painostus, toveripiirien ja yhteisöjen painostus saattavat luoda ulkopuolisia paineita viranomaisen päätöksentekoon. Näiden lisäksi, on tapauksia, joissa virkamiehet ovat syyllistyneet suoranaiseen lahjusten vastaanottoon ja jotkut ovat antaneet ymmärtää, että asia ei oikein etene ilman jonkinlaista ”vauhdittajaa”. Rahallisesta hyödystä ei aina ole kysymys. Vauhdittajaksi on kelvannut myös sopiva vastapalvelus, lounas ja alkoholi. Viimeksi mainittua tapaa nimitetään "piilokorruptioksi", koska todistusvoimaista jälkeä lahjonnasta ei jää.
Perustiedot
Päättynyt: 31.12.2017
Positiivinen juttu politiikasta
@Hannu_Kuukkanen
10. marraskuuta 2016 kello 21.08.21
Toim. Leena Sharma Suomen kuvalehti 15/2014
Kommentti artikkeliin:
Artikkelissa käsitteli useita eri aiheita. Eräänä aiheena oli vanhastaankin tuttu vertailu maailman korruptoituneimmista maista. Nyt vuoden 2015 Transparency Internationalin tilastossa (http://www.transparency.org/cpi2015#results-) (jota pidetään tunnetuimpana aiheesta Leena Sharman mukaan). Tutkimuksen mukaan Suomi sijoittuu sijalle kaksi, eli on toiseksi vähiten korruptoitunut maa Tanskan kanssa.
Keneltäköhän asiaa on mahdettu Suomen osalta kysellä? Tutkimuksessa on tärkeä tietää ainakin a) kysymysten asettelu, eli miten on kysytty, b) otanta, eli vastaajien määrä ja c) vastaajien laatu, eli millaisilta henkilöiltä on kysytty. Puhutaan demografiasta, eli henkilöiden väestötieteellinen positiointi joka sisältää kyseisen henkilöotannan laadun.
Onko tutkimuksen tekijä kävellyt esimerkiksi kaupungilla haastattelemassa tavallisia ihmisiä, joista valtaosa ei ole todellakaan joutunut minkäänlaiseen tekemiseen Suomen viranomaisten kanssa, tai ainakaan niiden korruptoituneiden instanssien viranomaisten kanssa. Jos mennään katukyselyyn otannan on oltava huomattavasti laajempi kuin jos kysytään kohdennetusti, eli eri viranomaisten kanssa asioineilta henkilöiltä. Tätä taustaselvitystä en tutkimuksen sivuilta löytänyt. Selvitys tulee löytyä, ennen kuin kannattaa uskoa tutkimustulokseen.
MIKSI EPÄILEN TUTKIMUKSEN TODENPERÄISTYYTTÄ?
Suomen oikeuslaitosta kritisoivat sosiaalisesta korruptiosta runsaasti jopa oikeuslaitoksen omat edustajat. Pääasiassa kritiikkiin uskaltautuu sellaiset korkeat tuomarit, jotka ovat päässeet eläkkeelle turvaan kostotoimilta. Tämä taas kertoo karua kieltä korruption laajuudesta ja vakavuudesta. Jos edes oikeusneuvoksen paikalla istuneet tuomarit eivät ole oikeuslaitoksen arvostelijoina turvassa kostotoimenpiteiltä, on ongelma todella vakava.
Oikeuslaitos on suojannut tuomaristonsa ja valtansa itse niin perusteellisesti, että ensimmäistäkään tuomaria ei saada vastuuseen vääristä tuomioista, saati heidän vääriä tuomioita oikaistua. Oikeusvalvonta laulaa kuorossa tuomareiden lauluja.
Toinen hyvin syvälle korruptoitunut instanssi on rakennusvalvonta. Asiallista ja normaaliaikataululla tapahtuvaa palvelua sai, ainakin aikoinaan, ainoastaan jos muisti laittaa isohkon setelin hakemuksen väliin. Tämä on karu totuus korruptoitumattomasta Suomesta.
Omakohtaisena kokemuksena oli vastaava tapaus, jossa valvontaviranomainen ei vaivautunut edes tutustumaan asiallisesti käsiteltäväksi viemiini papereihin, ilman ilmiselvää voitelun odottelua, ennen kuin viranomainen sitten kyllästyi sitkeään soittorumbaani. Tämä kyseinen henkilö erotettiin kyllä virasta mutta hän ei ollut siihen aikaankaan ainut tapaus. Jos samaan perheeseen kuuluvilla on vastaavia kokemuksia eri viranomaisedustajan kanssa, ei käytäntö voi olla enää harvinainen Suomessa. Tämä siis ei tapahtunut vuonna 2013 vaan 1900-luvulla mutta talon tapa ei ole näköjään muuttunut.