Poliittiset vaikuttimet ja vaikuttajat ja heidän painostuksensa, kollegiaalinen painostus, toveripiirien ja yhteisöjen painostus saattavat luoda ulkopuolisia paineita viranomaisen päätöksentekoon. Näiden lisäksi, on tapauksia, joissa virkamiehet ovat syyllistyneet suoranaiseen lahjusten vastaanottoon ja jotkut ovat antaneet ymmärtää, että asia ei oikein etene ilman jonkinlaista ”vauhdittajaa”. Rahallisesta hyödystä ei aina ole kysymys. Vauhdittajaksi on kelvannut myös sopiva vastapalvelus, lounas ja alkoholi. Viimeksi mainittua tapaa nimitetään "piilokorruptioksi", koska todistusvoimaista jälkeä lahjonnasta ei jää.
Perustiedot
Päättynyt: 31.12.2017
Verkosta kerättyjä muutamia yleispoliittisiin päätöksiin, julkistalouden päätöksiin ja oikeudenpäätöksiin vinouttavasti vaikuttavia asioita ja verkostoja
@Hannu_Kuukkanen
11. marraskuuta 2016 kello 10.07.44
www.hs.fi/paakirjoitukset/a136720966831330.4.2013 - ”Vielä 1950–1960-luvuilla Keskiviikkokerhon vaikutusvalta oli suuri. ... Elinvoimasta kertoo se, että kerho hankkii jatkuvasti uusia jäseniä ”
Tunnetuin Nopsasen maalauksista oli 1950-luvulla maalattu Keskiviikkokerho,
HS Kotimaa 1.5.2013
Suomi on miesten kerhojen maa
Korruptiotutkijan mukaan herrakerhot kuvastavat hyvin, ketkä kuuluvat eliittiin
Toimittaja Elina Grundström nimitti vain miesjäseniä hyväksyvää päättäjien Keskiviikkokerhoa kehityksen tulpaksi.
Suomalainen klubi, Pörssiklubi, Svenska Klubben, Handelsgillet. Naisilta kiellettyjen herraklubien Suomi ei ole kadonnut mihinkään. Omissa ravintolatiloissaan toimivien klubien lisäksi pelkästään Helsingissä toimii koko joukko epävirallisempia miesjohtajien ryhmiä, kuten ravintola Savoyssa kokoontuva Läskisoosikerho.
Tai herrojen Keskiviikkokerho. Sitä toimittaja Elina Grundström nimitti tiistain Helsingin Sanomissa kehityksen tulpaksi, josta naisten lisäksi puuttuvat tuoreet näkökulmat.
Keskiviikkokerho on 1940-luvulla perustettu yhteiskunnallisten vaikuttajien klubi, jonka jäseniksi ei hyväksytä naisia. Noin sadan jäsenen joukkoon kuuluvat kaikki viime vuosikymmenten pääministerit – keskustan Anneli Jäätteenmäkeä ja Mari Kiviniemeä lukuun ottamatta.
Klubin puheenjohtaja on Johannes Koroma, Elinkeinoelämän keskusliiton edeltäjän Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja.
"Grundströmin kirjoituksessa on sellainen erikoinen piirre, että kirjoittaja näyttää toivovan, että Keskiviikkokerho tekisi yhteiskunnallisia päätöksiä, kuten se teki 1960-luvulla, muodostaisi yhteiskunnallista konsensusta maan talouspoliittisesta ja poliittisesta linjasta", Koroma hämmästelee.
"Se on vanhanaikainen ajatus, nykyisin on parlamentarismin annettava hoitaa tehtävänsä. Poliittisen linjan muodostamisessa Keskiviikkokerho ei ole merkittävä tekijä, se on aikansa tuote."
Koroman mukaan kerho perustettiin sodan aikana ja sen jälkeen muodostuneen niin sanotun aseveliakselin tarpeisiin eli foorumiksi, jossa työnantaja- ja työntekijäpuolet saattoivat keskustella epävirallisesti talouspoliittisista ratkaisuista.
"Jälleenrakentaminen oli saatava käyntiin, mutta työntekijöillä ja työnantajilla ei ollut virallisia tapaamismahdollisuuksia eikä maassa ollut mitään keskustelukulttuuria", Koroma sanoo.
"Ay-liikkeen ja työnantajien edustajien oli saatava puitteet esittää näkemyksiään ilman, että niitä käsiteltiin julkisuudessa. Nykyisin on tuponeuvottelut ja hallitusneuvottelut, eikä seuraa tähän tehtävään tarvita."
Jatkuu seuraavassa kommentissa...