Siirry sisältöön

Ajatuksia liikenneverkon rahoituksen ratkaisemiseksi?

Puhekupla 287
Keskustelu | Liikenne- ja viestintäministeriö
Keskustelu on päättynyt

Tällä hetkellä liikenneverkon ylläpito rahoitetaan valtion budjetista. Liikenteestä kerätään valtiolle veroja noin 7 - 8 mrd. euroa. Tästä summasta vain murto-osa käytetään tieverkkoon. Miten sinä ratkaisisit Suomen liikenneverkon rahoitusongelman?

Perustiedot

Päättynyt: 23.1.2017

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Kaikki tarvitsevat teitä

Profiilikuvan paikka

Liikkuja
23. tammikuuta 2017 kello 14.02.33

Olen tyytyväinen lähitieni kuntoon tällä hetkellä.
Miksi vain autoilijoiden pitäisi maksaa teistä? Ei vanhus laitoksessa eikä vihreä keskellä Helsinkiä kuplassaan tule toimeen ilman liikennettä.
Ajoneuvojen päästömittaukset perustuvat huijaukseen. Jos maksuja matkan ja päästöjen mukaan peritään niin maksuperusteeksi katsastuksessa mitattavat päästöt ja siellä todetut kilometrit. Katsastusvapaat uudet autot pitäisi käyttää kerran vuodessä päästömittauksessa ja mittarinluennassa.
Tämä kysely on johdatteleva ja koskee vain pientä osaa selvityksestä. Selvityksessä on selviä valheita, esim, kaikki voittaisivat. Kauppaopistossa opetettiin aikoinaan, että talous on nollasummapeliä ja jokainen saatu markka on jostakin toisesta paikasta pois. Tässä tapauksessa kalliin uuden auton ostaja saisi huiman veronpoiston mutta vanhalla autolla ajaja joutuu maksamaan entistä enemmän, ovatpa päästöt millaiset tahansa. Lisäksi valtion talousarvioon tuleva aukko pitää jollakin paikata; tosin on aivan oikein että se kustannus siirtyisi pois autoilijoilta mutta hallituksen toimet nähneenä epäilyttää, että köyhimykset sen aukon joutuvat täyttämään. Myös uusi yhtiö aiheuttaisi hallintokuluja ja keräisi vielä voittoa joten teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon kuulumattomat erät kasvaisivat.
Koska meistä kukaan ei tule toimeen ilman liikennettä, ei liikuntakyvyttömätkään, paras tapa olisi kerätä tiemaksua kaikilta ja säilyttää osa polttoaineverosta tasaamaan päästöjä ja kulutusta. Maksu kerättäisiin yle-veron tapaan verotuksen yhteydessä porrastettuna ja kaikkein pienituloisimmat vapautettaisiin kokonaan. Autovero ja käyttömaksut poistettaisiin vähitellen esim. kymmenen vuoden siirtymäaikana ja jo maksetut autoverot hyvitettäisiin kaikille autonomistajille tänä aikana käyttömaksujen alennuksella; valittavana voisi olla erilaisia jaksotuksia auton ja omistajan iän mukaan. Ulkomaalaisilta ammattiautoilta perittäisiin maahan tullessa arvioidun viipymisen mukainen käyttömaksu, pois lähtiessä tulli tarkistaisi ja perisi lisää tai palauttaisi. Maksutiedot olisivat rekisterinumeroon liitettynä tietojärjestelmässä viranomaisten saatavana. Kuitti pitäisi olla tositteena koko maassa viipymisen ajan ja poliisi voisi valvoa maksuja muun valvonnan yhteydessä tien päällä samalla automatiikalla kuin nyt valvotaan katsastuksia, maksuja, veroja ja vakuutuksia. Tietullit ja siltamaksut ovat käytössä muissakin pohjoismaissa osana liikenteen rahoitusta, joissakin kohteissa nekin puoltavat paikkaansa. Perintä näköjään toimii, siltamaksulappu tulee Ruotsistakin euromääräisenä kotiin. Elykeskukset hoitavat tienpidon jo nyt ja voivat hoitaa sen jatkossakin ilman eri yhtiötä, vaikka maakunnittain jos se on tässä se välttämätön osallistuja. Erilaisia digitaalisia palveluja kehitetään jo nyt ja pitää kehittää jatkossakin mutta reilusti keskenään kilpaillen ja ilman hallintopakkoa. Kyllä hyvät laitteet ja ohjelmat kaupaksi käyvät ja kannattavat ilman valtion tukeakin.