Siirry sisältöön

Kulttuuri ammattina -osuuden kommenttiketju

Puhekupla 4
Keskustelu | Jyväskylän kaupunki
Keskustelu on päättynyt

Anna Kulttuuri ammattina -osan kehittämisehdotukset ja huomiot sekä ajatuksia konkreettisiksi toimenpiteiksi tähän kommenttiketjuun. Kuinka tukea polkua harrastuksesta ammatiksi, kuinka vahvistaa ja kasvattaa kulttuuriammattilaisten joukkoa Jyväskylässä ja luoda uusia kulttuurialan työpaikkoja?

Perustiedot

Päättynyt: 2.10.2017

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistyksen ehdotus: Kulttuuriammattien edistäminen, elinvoima, elinkeinot ja yritysyhteistyö osana elävää ja vireää kulttuurikaupunkia.

Profiilikuvan paikka

Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys, KeHy
24. syyskuuta 2017 kello 0.46.27

Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys (KeHy) on vuonna 1992 perustettu keskisuomalaisten harrastajateattereiden yhteistyö- ja tiedotusorganisaatio.
Valitsemamme näkökulma on parantaa pienten vähävaraisten taiteilijoiden ja ryhmien tilannetta. On erittäin tärkeää, että vetovoimaisten kulttuurikeskusten kehittämisen rinnalla pidetään huolta pienistä, mutta kulttuurisesti arvokkaista toimijoista, joilla ei ole varoja eikä tuotannollisia keinoja toimia isoilla ja hinnakkailla näyttämöillä.
Jyväskylän vahvuus on ehdottomasti myös pienissä vapaissa ryhmissä, joiden kokoonpano muuttuu. Näissä “kodittomissa” kollektiiveissa ja teatteriaktiiveissa asuu uusi ja rohkea taide.

-Pienten vapaiden ryhmien ja freelance-taiteilijoiden ongelmana on usein varojen puute, joka estää palkkaamasta ammattitaitoista tuottajaa. Tämä hankaloittaa rahoituksen ja yhteistyökumppanien hankintaa. Kulttuuritoimen sekä taiteentekijöiden välisen yhteistyön kehittäminen helpottaisi tilannetta.

-Kaupunki voisi esimerkiksi yhdessä alueella toimivien oppilaitosten kanssa toimia välittäjänä yhteistyöstä kiinnostuneiden yritysten ja kulttuuritoimijoiden välillä. Eräänlainen yhteistyö- ja kontaktipankki voisi olla kaupungin tarjoama palvelu, joka toisi tarjoajat ja tarvitsijat yhteen.

-Yhteistyö on ideoiden ja voimavarojen yhdistämistä ja vaihtamista, joka johtaa koko kaupungin kulttuuri-imagon nousuun.
Yritykset voivat oppia kaupungin avustuksella hyödyntämään Jyväskylän vireää ja rikasta kulttuuritoimintaa. Näin saada aikaan moderneja sosiaalisia kulttuuritapahtumia, konsertteja ja ulkoilmatapahtumia, jotka näkyvät käytännössä kadulla, tuovat ihmisiä uudella tavalla yhteen ja näyttävät esimerkkiä muille kaupungeille.
-Jos Jyväskylä tarjoaisi tehokkaammin toimintaedellytyksiä kontaktien, rahoituksen, näkyvyyden ja tilojen muodossa, pienet ja kokeilevat ryhmät sekä taiteilijat saataisiin todella loistamaan osana kaupunkia.
Toisin sanoen, esiintyvät taitelijat ja ryhmät kykenevät yhdessä yritysten ja yhteisöjen kanssa tuottamaan monipuolisia kulttuuritapahtumia, tekemään työtään ja rikastuttamaan Jyväskylää kulttuurikaupunkina, mikäli tälle toiminnalle tarjotaan hyvät edellytykset ja tuki.
- Kaupunki voisi mahdollisuuksiensa rajoissa tarjota myös jonkinlaista Kipinä-etu -tyyppistä etua myös kulttuurintekijöille, taiteilijoille, joilta puuttuu taloudellisia ja tuotannollisia voimavaroja taiteensa tuomiseksi yleisön eteen.

-Yhteisen näkyvyyden, pienten toimijoiden sekä freelance-taiteilijoiden rivien yhtenäistäminen ja sitä kautta vahvistaminen on kaupungille tärkeä missio tulevaisuudessa. Yhteen saattaminen on kantava teema.
Ehdotamme, että Jyväskylä ottaa maakuntien sekä kaupungin ydinalueen taiteilijat "siipiensä" ja "saman katon" alle - tehden täten itsestään samalla vahvemman ja värikkäämmän kulttuurikaupungin.
-Tulevaisuuden näkymiä ovat mm. hyvät ilmoitustaulut kaupunkikuvassa ja kaupungin sosiaalisessa mediassa.
Tehokas ja laaja tiedotus- sekä markkinointiyhteistyö muuttuu normaaliksi käytännöksi.
Tilapalveluiden tuki vähävaraisille kulttuuritoimijoille otetaan käyttöön.
Vanhat laitekannat ja kaikenlaiset vapautuvat tarvikeresurssit esimerkiksi kaupunginteatterilta ohjataan suoraan kaupungin toimesta vähävaraisille taiteilijoille.
Matkailu, liikennöinti ja elinkeinoelämä yhdistetään mielikuvituksellisesti osaksi kulttuuripalveluja, joita tuottavat myös pienet kollektiivit ja freelance-taiteilijat.
Kaikessa muistetaan, että yhteistyö ja tuki on tarpeellista myös siellä missä taiteilijalla ei ole ympärillään vahvaa verkostoa ja yritystä vaan hän ponnistelee yksin ilman varoja saadakseen taiteensa ja kulttuuripalvelunsa näkyviin.
-Lähitulevaisuudessa kaupunki voisi esimerkiksi tarjota keskitetyn ja avoimen kulttuuripalvelujen tilaus- ja lipunvarausjärjestelmän, joka ei olisi rahoitettu palvelujen tuottajien (taiteilijoiden) rahoista vaan päin vastoin se kannustaisi kaikkien taiteilijoiden tuottamaan sinne palvelujaan tasavertaisesti ilman varallisuuteen liittyvää eriarvoistamista.