Siirry sisältöön

Kulttuuritoimijoiden tilat ja niiden toiminnallinen kehittäminen -osuuden kommenttiketju

Puhekupla 3
Keskustelu | Jyväskylän kaupunki
Keskustelu on päättynyt

Anna tähän kommenttiketjuun Kulttuuritoimijoiden tilat ja niiden toiminnallinen kehittäminen -osan kehittämisehdotukset ja huomiot sekä ajatuksia konkreettisiksi toimenpiteiksi. Nouseeko tästä teemasta mieleesi vielä joitakin näkökulmia, joita suunnitelma ei huomioi?

Perustiedot

Päättynyt: 2.10.2017

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistyksen ehdotus: Kulttuuritoimijoiden tilapulan helpottaminen toimijoiden, kaupungin ja yritysten välisen yhteistyön keinoin.

Profiilikuvan paikka

Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys, KeHy
24. syyskuuta 2017 kello 0.02.56

Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys (KeHy) on vuonna 1992 perustettu keskisuomalaisten harrastajateattereiden yhteistyö- ja tiedotusorganisaatio.
Valitsemamme näkökulma on parantaa pienten vähävaraisten taiteilijoiden ja ryhmien tilannetta. On erittäin tärkeää, että vetovoimaisten kulttuurikeskusten kehittämisen rinnalla pidetään huolta pienistä, mutta kulttuurisesti arvokkaista toimijoista, joilla ei ole varoja eikä tuotannollisia keinoja toimia isoilla ja hinnakkailla näyttämöillä.
Jyväskylän vahvuus on ehdottomasti myös pienissä vapaissa ryhmissä, joiden kokoonpano muuttuu. Näissä “kodittomissa” kollektiiveissa ja teatteriaktiiveissa asuu uusi ja rohkea taide.

-Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys toivoo kaupungin selvittävän, onko kaupungin tilapalvelujen mahdollista osoittaa käyttämättömiä tai vähässä käytössä olevia tilojaan erityisesti vähävaraisille freelancer-taiteilijoille ja pienille ryhmille. Tilojen ei tarvitse olla suuria, sillä vaatimattomat, pelkistetyt tilat sopivat yleensä hyvin performanssi-, teatteri-, ja taiteilijaryhmien käyttöön. Tarvetta on harjoitus-, näytös- ja varastotiloille. 
Vuokrasopimusten kestot voisivat vaihdella lyhyistä, pop-up -tyyppisistä kausittaisiin, muutaman kuukauden mittaisiin sopimuksiin. Tällaisilla peräkkäisillä, lyhyillä ja edullisilla sopimuksilla tarjottaisiin monelle pienelle toimijalle mahdollisuudet tuoda taiteensa näkyväksi kaupunkiin. 

Kokemuksemme perusteella toimitilojen täyttöaste saataisiin ympäri vuoden kiitettäväksi pelkästään pienten ryhmien lyhytaikaisilla projekteilla. Mm. Galleria Hoppa, Teatteri Miilu ja sen takana piilevä käyttämätön hallitila ovat esimerkkejä tiloista, joista ovat olleet kiinnostuneita kymmenet aktiiviset taiteentekijät. Esteeksi monien tilojen käyttöönotolle on muodostunut se, että yksikään vähävarainen toimija ei ole voinut ottaa yksin päävastuuta tilan vuokraamisesta - joka on nimenomaan ollut tilan omistajatahon vaatimus. Täten nämä tilat usein jäävät käyttämättömiksi ja lopulta valuvat jonkin muun kuin taiteen piiriin.

Siperian Veturitallit on puolestaan osoittautunut tilaksi, joka monipuolisuutensa ja edullisuutensa johdosta saadaan nopeasti täytettyä. Tässäkin tapauksessa käyttäjiä on sekä vakituisia että lyhytaikaisia ja satunnaisia. Veturitallit eivät kuitenkaan yksinkertaisesti voi vastata kaikkien ryhmien tilantarpeeseen. Veturitallit tukevat pääosin nuorisoryhmiä ja heidän tilansa täyttyvät puoli vuotta ennakkoon. 
Kankaan suljetun paperitehtaan Pergamenttihalli on myös vilahdellut suunniteltaessa kulttuuritiloja. Tämä teollisuusrakennus soveltuisi mainiosti monipuoliseen kulttuurikäyttöön, mutta sen muutostyöt ja lunastaminen tai vuokraaminen ovat tähän asti olleet yksittäisille toimijoille liikaa.

Jyväskylässä on kartoituksen perusteella tällä hetkellä kymmenkunta vapaata kollektiivia, ja uusia muodostuu kaiken aikaa. Taiteen tekeminen on projektiluontoista ja teokset tuotetaan 1-3 kuukauden ajanjaksoilla. Voidaan puhua “ketterästä” taiteen tekemisestä. Tähän lyhytjaksoiseen ja akuuttiin tilantarpeeseen, jossa vaihtuva pienet rahasummat, mutta suuri kulttuurinen pääoma, ei ole Jyväskylässä vielä ratkaisua.

-Lisäksi toivomme, että kaupunki arvioisi ja selvittäisi omia mahdollisuuksiaan kannustaa ja tukea alueen yrityksiä ja yhteisöitä vuokraamaan hallussaan olevia tiloja kulttuuritoimijoille. Tämä voisi olla osa strategiaa, jonka avulla kaupungissamme vahvistetaan ja tänne juurrutetaan kulttuurimyönteistä yrityskulttuuria.