Siirry sisältöön

Äitiyslaki-aloitteen harhaanjohtava markkinointi

Puhekupla 5
Keskustelu
Keskustelu on päättynyt

Aloitteen alullepanijat ja markkinoijat ovat johtaneet kansalaisia ja kansanedustajia harhaan!

Oikeusministeriön ohjeen mukaan kansalaisaloitteella on oltava sen sisältöä kuvaava otsikko.
Äitiyslaki-kansalaisaloitteen https://goo.gl/S5arBh otsikko "Äitiyslaki" ei anna aloitteen sisällöstä oikeaa kuvaa.
Otsikosta ei käy millään tavalla ilmi, että aloitteessa ehdotetaan muutoksia useisiin eri lakeihin!

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi Äitiyslaki ja tehtäväksi muutoksia hedelmöityshoidoista annettuun lakiin, oikeudenkäymiskaareen, lapsen elatuksesta annettuun lakiin, lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuun lakiin, perintökaareen ja elatustukilakiin.

Aloitteessa todetaan, että esityksessä ehdotetaan tehtäväksi tarvittavat seurannaismuutokset hedelmöityshoidoista annettuun lakiin, mutta ei kerrota mitään siitä mihin perustuen tuota lakia pitäisi muuttaa. Vastoin aloitteessa väitettyä ehdotetun äitiyslain säätäminen ei edellytä hedelmöityshoidoista annetun lain muuttamista.

Aloitteella yritetään ikään kuin äitiyslaki-ehdotuksen varjolla saada muutetuksi hedelmöityshoidoista annettua lakia, vaikka sen lain muuttamisesta eikä muuttamisen tarpeellisuudesta ei ole käyty ollenkaan keskustelua eduskunnassa. Myöskään aloitteen markkinoinnissa ei ole mainittu ehdotetusta muutoksesta hedelmöityshoidoista annettuun lakiin.

Aloitteen markkinoinnissa on puhuttu harhaanjohtavasti lapsen kahdesta vanhemmasta, vaikka itse ehdotuksessa on kyse nimenomaan kahdesta juridisesti samanarvoisesta äidistä.

Missään maassa ei ole sellaista lakia, johon perustuen lapsella voisi olla kaksi eri äitiä - eikä sellaista lakia pidä säätää Suomessakaan!

Äitiyslakialoitteen kampanjasivulla (aitiyslaki.fi) todetaan virheellisesti ja harhaanjohtavasti seuraavaa:
1) ”Uudistetaan äitiyslaki!”
Kommentti: äitiyslakia ei voi uudistaa, koska ei ole olemassa äitiyslakia.
2) ”Tarvitaan äitiyslaki, jotta lapsella olisi syntymästään lähtien oikeus elatukseen, perintöön ja tapaamiseen suhteessa molempiin vanhempiinsa.”
Kommentit:
• Tuo väite ei pidä paikkaansa - mainitut oikeudet lapsella ovat jo olemassa ja niistä säädetään jo lainsäädännössä – äitiyslaki on tarpeeton.
• Hedelmöityshoidon avulla syntyvän lapsen ihmisoikeus tuntea isänsä ja olla hänen hoidattavana ei yleensä toteudu naisparin tapauksessa.

Aloitteen Facebook-sivulla todetaan virheellisesti ja harhaanjohtavasti ”Kansalaisaloite vaatii äitiyslakia, joka turvaisi naisparin lapsen oikeudellisen aseman.”
Kommentti: Jokaisen vastasyntyneen suomalaisen lapsen oikeudellinen asema on turvattu - ei turvaamiseen tarvita aloitteessa ehdotettua äitiyslakia.

Perustiedot

Päättynyt: 31.12.2018

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Aloitteen arviointia

Profiilikuvan paikka

@ajaaskel
29. joulukuuta 2017 kello 18.03.25

Jäsennän hieman asioita:

1) Aloitteen lakiteknisen, muodollisen pätevyyden ja sisällön todennettavuuden kannalta
2) Tarpeellisuuden kannalta
3) Lapsen ja isän aseman kannalta

1.1 Lakiteknisesti aloite ei käsittele äitiyttä vaan adoptiota. Aloitteen otsikointia voidaan sen perusteella pitää virheellisenä ja aloite ei ole muodollisesti pätevä. Äitiys kuuluu lapsen synnyttäneelle henkilölle, sitä ei ole lakiteknisesti edes mahdollista antaa muulle osapuolelle loukkaamatta tai syrjimättä lapsen synnyttänyttä henkilöä eli äitiä. Sen estämättä ja siitä riippumatta voi olla huoltajaäitejä ja -isiä. Huoltajuus ei ota pois äitiyttä tai isyyttä alkuperäisiltä henkilöiltä.
1.2 Äitiys ja isyys, huoltajuus ja adoptio tulee säilyttää selkeinä erillisinä käsitteinä lainsäädännössä. Yksiselitteisyyden kärsiminen käytettäessä sanaa "äiti" eri merkityksessä tekisi lainsäädännöstä entistä epämääräisempää ja tulkinnanvaraisempaa.

2.1 Aloite on tarpeeton. Äitiys itsessään ei vaadi lakia eikä "tunnustamista" vaan se on suora seuraus raskaudesta ja synnytyksestä. Adoptio on siitä erillinen asia.
2.2 Aloitteen perusteluissa on ajoittain vedottu äärimmäisen harvinaiseen ongelmatilanteeseen. Kyseessä olisi naispari ja äiti kuolisi synnytyksen yhteydessä. Tuollaisen todennäköisyys on todella pieni ottaen huomioon molempien tekijöiden harvinaisuuden. Ei tarvita näin monimutkaista uutta lakiviidakkoa vain siksi, että annettaisiin adoptio jo ennen lapsen syntymää.
2.3 Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa oheishuoltajuuden adoption lisäksi.

3.1 Lapsella on suvullinen side isäänsä biologian kautta. Jos käy niin, että lapsen äiti kuolee synnytyksessä, tulisi lapsen huoltajuus langeta ensisijaisesti lapsen isälle. Tätä loukataan aloitteen kohdassa 4.4 pyrkimyksellä määrätä toinen "äiti" siitä huolimatta, että isyys on selvitetty: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1669
3.2 Merkillinen on tilanne, että "toiseksi äidiksi" haluava "tunnustaja" voisi olla alaikäinenkin, jolla on edunvalvoja. Näin ainakin aloitteen 18 §3 kohdassa esitetään.
3.3 Samoin merkillinen on lause "...aviomies, jonka tulee hyväksyä tunnustaminen..." kohdassa 20 §, kolmas kappale.
3.4 Aloitteen 27 § veisi lapselta puhevallan oikeudessa asiassaan antaen sen sille lastenvalvojalle, joka on ajanut "toisen äidin" vahvistamista. Tuossa on eturistiriita. Lastensuojelulain 21 § mukaan 12 vuotta täyttäneellä on puhevalta useissa itseään koskevissa asioissa ja isyyslain yhteydessä ikäraja on 15 vuotta.
4.4 Aloite sisällyttää myös muualta saapuneita turvapaikanhakijoita "toiseksi äidiksi" 42 § loppupuolella.

Aloite on ristiriitainen. Lapsen puheoikeuden rajaus ja erillinen maininta turvapaikanhakijoiden sisällyttämisestä "toiseksi äidiksi" on erikoinen. Aloitteen 17§ viittaus isyyslakiin on perusteeton: Äitiyttään ei voi paeta, se lankeaa luonnostaan lapsen synnyttäneelle. Biologisen saantitavan vuoksi äitiyttä ei tarvitse, ei voi eikä pysty tunnustamaan. "Äitiyden tunnustaminen" on käsitteenä absurdi. Sen sijaan adoptiota tai oheishuoltajuutta voi hakea. Isyydessä asiat ovat toisin ja pakoilumahdollisuus on olemassa. Isyyden kohdalla tunnustaminen on käsitteenä looginen.

Käsitteiden ja lainsäädännön pitämiseksi selkeinä naisparin toisesta osapuolesta ei pitäisi käyttää nimitystä"äiti" vaan jotain muuta nimitystä. Lapsetkin tekevät niin, kyseessä ei ole syrjintä vaan normaali käytäntö nimitysten yksiselitteisyyden säilyttämiseksi.

Lisää luettavaa:
http://artojaaskelainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243570-kummin-kaimako-on-aiti