Siirry sisältöön

Äitiyslaki-aloitteen harhaanjohtava markkinointi

Puhekupla 5
Keskustelu
Keskustelu on päättynyt

Aloitteen alullepanijat ja markkinoijat ovat johtaneet kansalaisia ja kansanedustajia harhaan!

Oikeusministeriön ohjeen mukaan kansalaisaloitteella on oltava sen sisältöä kuvaava otsikko.
Äitiyslaki-kansalaisaloitteen https://goo.gl/S5arBh otsikko "Äitiyslaki" ei anna aloitteen sisällöstä oikeaa kuvaa.
Otsikosta ei käy millään tavalla ilmi, että aloitteessa ehdotetaan muutoksia useisiin eri lakeihin!

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi Äitiyslaki ja tehtäväksi muutoksia hedelmöityshoidoista annettuun lakiin, oikeudenkäymiskaareen, lapsen elatuksesta annettuun lakiin, lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuun lakiin, perintökaareen ja elatustukilakiin.

Aloitteessa todetaan, että esityksessä ehdotetaan tehtäväksi tarvittavat seurannaismuutokset hedelmöityshoidoista annettuun lakiin, mutta ei kerrota mitään siitä mihin perustuen tuota lakia pitäisi muuttaa. Vastoin aloitteessa väitettyä ehdotetun äitiyslain säätäminen ei edellytä hedelmöityshoidoista annetun lain muuttamista.

Aloitteella yritetään ikään kuin äitiyslaki-ehdotuksen varjolla saada muutetuksi hedelmöityshoidoista annettua lakia, vaikka sen lain muuttamisesta eikä muuttamisen tarpeellisuudesta ei ole käyty ollenkaan keskustelua eduskunnassa. Myöskään aloitteen markkinoinnissa ei ole mainittu ehdotetusta muutoksesta hedelmöityshoidoista annettuun lakiin.

Aloitteen markkinoinnissa on puhuttu harhaanjohtavasti lapsen kahdesta vanhemmasta, vaikka itse ehdotuksessa on kyse nimenomaan kahdesta juridisesti samanarvoisesta äidistä.

Missään maassa ei ole sellaista lakia, johon perustuen lapsella voisi olla kaksi eri äitiä - eikä sellaista lakia pidä säätää Suomessakaan!

Äitiyslakialoitteen kampanjasivulla (aitiyslaki.fi) todetaan virheellisesti ja harhaanjohtavasti seuraavaa:
1) ”Uudistetaan äitiyslaki!”
Kommentti: äitiyslakia ei voi uudistaa, koska ei ole olemassa äitiyslakia.
2) ”Tarvitaan äitiyslaki, jotta lapsella olisi syntymästään lähtien oikeus elatukseen, perintöön ja tapaamiseen suhteessa molempiin vanhempiinsa.”
Kommentit:
• Tuo väite ei pidä paikkaansa - mainitut oikeudet lapsella ovat jo olemassa ja niistä säädetään jo lainsäädännössä – äitiyslaki on tarpeeton.
• Hedelmöityshoidon avulla syntyvän lapsen ihmisoikeus tuntea isänsä ja olla hänen hoidattavana ei yleensä toteudu naisparin tapauksessa.

Aloitteen Facebook-sivulla todetaan virheellisesti ja harhaanjohtavasti ”Kansalaisaloite vaatii äitiyslakia, joka turvaisi naisparin lapsen oikeudellisen aseman.”
Kommentti: Jokaisen vastasyntyneen suomalaisen lapsen oikeudellinen asema on turvattu - ei turvaamiseen tarvita aloitteessa ehdotettua äitiyslakia.

Perustiedot

Päättynyt: 31.12.2018

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Apulaisoikeuskanslerin vastaus 29.1.2018 tehtyyn kanteluun

Profiilikuvan paikka

@Timo_Lehtonen
14. maaliskuuta 2018 kello 16.00.15

Kyseinen kantelu: https://www.otakantaa.fi/fi/keskustelut/246/kommentti/2397/#kommentti-2397

Apulaisoikeuskanslerin vastaus 6.3.2018, Dnro OKV/203/1/2018

KANTELU

Arvostelette oikeuskanslerille 29.1.2018 osoittamassanne kantelussa yhdenvertaisuusvaltuutetun 8.3.2016, 9.5.2016 ja 22.9.2017 esittämiä liittämistänne kuvakaappauksista ilmeneviä kannanottoja ja tuen ilmaisua äitiyslaki-kansalaisaloitteen puolesta. Katsotte, että yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii viranomaisena puolueellisesti ja siten hallintolain 6 §:n vastaisesti ottaessaan myönteisen kannan mainittuun kansalaisaloitteeseen (KAA 3/2016 vp), koska kaikki eivät hyväksy kansalaisaloitteessa tarkoitetun mukaisen lain säätämistä.

RATKAISU

Perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Lain 3 §:n 1 momentin mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta. Lain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, ja momentin 3 mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lain 22 §:n mukaisesti julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on sen 1 §:n mukaan edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Lain 8 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Yhdenvertaisuusvaltuutetusta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjinnän ehkäisemiseksi oikeusministeriön yhteydessä on yhdenvertaisuusvaltuutettu. Pykälän 2 momentin mukaan yhdenvertaisuusvaltuutettu on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Lain 3 §:n 1 momentin mukaan yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista sen mukaan kuin sanotussa laissa säädetään sekä yleisesti edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäistä syrjintää. Lakia koskevan hallituksen esityksen (HE 19/2014 vp. yksityiskohtaiset perustelut) mukaan valtuutetun tehtävät sisältäisivät syrjinnän vaarassa olevien ryhmien olojen, aseman ja oikeuksien seuraamista sekä näiden ryhmien yhdenvertaisuuden edistämistä ja syrjinnän ehkäisemistä.

Twitter-tilin kuvakaappauksessa on muun muassa teksti: "Naisten keskinäinen #yhdenvertaisuus ansaitsee huomiota. Tuemme #äitiyslaki säätämistä, lue lisää: aitiyslaki.fi #naistenpäivä". Katson, että yhdenvertaisuusvaltuutetun viranomaisena esittämä kommentti liittyy yhdenvertaisuusvaltuutetun laissa säädettyyn itsenäiseen ja riippumattomaan tehtävään viranomaisena ja kommentilla voidaan katsoa pyrityn ehkäisemään syrjintää ja edistämään yleisesti yhdenvertaisuuden toteutumista.

Kyseinen kansalaisaloite on koskenut äitiyslain ja siihen liittyvien lakien säätämistä. Aloite on nojannut mm. oikeusministeriön vuonna 2014 valmistelemaan hallituksen esityksen luonnokseen ja ministeriön työryhmän mietintöön (OM:50/2014) sekä siihen saatuun lausuntopalautteeseen (5/2015). Eduskunta on käsitellyt työjärjestyksensä mukaisesti kansalaisaloitetta lakivaliokunnan antaman mietinnön (LaVM 1/2018 vp, 16.2.2018) pohjalta. Eduskunnan täysistunto 28.2.2018 hyväksyi kansalaisaloitteeseen KAA 3/2016 vp sisältyvät ja lakivaliokunnan mietinnössä ehdotetut lakiehdotukset.

Edellä sanottu huomioon ottaen minulla ei käytettävissäni olevan aineiston perusteella ole aihetta epäillä yhdenvertaisuusvaltuutetun menetelleen lainvastaisesti tai muutoinkaan toimenpiteitäni edellyttävällä tavalla.

Apulaisoikeuskansleri
Mikko Puumalainen

Vanhempi oikeuskanslerinsihteeri
Minna Pulkkinen