Siirry sisältöön

Yleisiä huomioita järjestämissuunnitelman tavoitteista ja rakenteesta

Puhekupla 25
Keskustelu | Keski-Suomi 2021 -projekti (maakunta- ja sote-uudistus)
Keskustelu on päättynyt

Mitkä ovat näkemyksenne järjestämissuunnitelman tavoitteista ja rakenteesta? Mitä puuttuu, mikä on hyvää, mitä pitäisi ajatella toisin?

Perustiedot

Päättynyt: 23.2.2018

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Perheneuvolan kommentit

Profiilikuvan paikka

Jyväskylän perheneuvola
19. helmikuuta 2018 kello 14.27.54

Kokosimme yhdessä kommentteja järjestämissuunnitelman kohtiin liittyen, sekä yleisiä kommentteja.

17.9 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

”Perhekeskusverkoston toimijoista koostuu monitoimijainen tiimi, jossa perheen asioita voidaan käsitellä moniammatillisesti ja oikea-aikaisesti.”

Moniammatillinen tiimi kootaan perheen asiassa tarpeen mukaan yhteistyössä perheen kanssa. Perheiden asioita ei käsitellä ilman perheen omaa suostumusta.

”Palveluissa, joissa lapset ovat asiakkaina, työntekijät tapaavat aina lapsia henkilökohtaisesti.”

Lasten äänen kuulluksi tuleminen on tärkeää niissä palveluissa, joissa lapset ovat asiakkaana. Lasta tavataan henkilökohtaisesti aina kun se on lapsen edun mukaista ja työskentelyn etenemisen kannalta merkityksellistä.

”Asiakkaalle tehdään yksi palvelutarpeen arviointi, jonka perusteella tehdään yksi suunnitelma, joka on moniammatillisesti laadittu silloin, kun perheen tarve edellyttää monitoimijaista palvelua.”

Yksi yhteinen suunnitelma edellyttää yhteistä tietojärjestelmää, jota ei ole vielä olemassa. Käytännössä esimerkiksi perhekeskusverkoston toimijoista kaikki (esimerkiksi seurakunta, järjestöt) eivät ole oikeutettuja potilastietojärjestelmissä olevien tietokantojen lukemiseen. Kantapalveluun liittyminen tulisi olla taloudellisesti mahdollista myös yksityisille pienyrittäjille ja palvelutuottajille. Muutoin on vaarana, että palveluntuottajina voivat toimia vain isot yritykset.

Yhteisen suunnitelman laatiminen edellyttää, että joku taho ottaa päävastuun suunnitelman laatimisesta yhteistyössä muiden tahojen kanssa sekä seuraa suunnitelman toteutumista. Suunnitelmaa laadittaessa on huomioitava kunkin tahon työskentelyn sisältö, ei pelkästään palvelu. Esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvolapalvelu voi olla sisällöltään terapeuttista työskentelyä tai rajautua vaikkapa perheasioiden sovitteluun.

17.9.3 Äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvola

Neuvolapalvelujen sijoittuminen suoran valinnanvapauden alle herättää huolta. On vaarana, että esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen jälkeen perhe vaihtaa neuvolaa. Neuvolanpalvelun integroituminen osaksi perhekeskusverkostoa voi olla vaikeampaa, mikäli toimijoita on paljon ja ne vaihtuvat usein.

17.9.10 Kasvatus- ja perheneuvonta

Perheneuvolapalvelu kannattaa toteuttaa keskitetysti, siten että työntekijät sijaitsevat samassa toimi-pisteessä. Isommassa yksikössä osaaminen vahvistuu, kun työntekijöillä on mahdollisuus konsultoida toinen toisiaan. Lisäksi työntekijöiden erityisosaaminen alueita voidaan hyödyntää joustavasti asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Asiakkaiden kannalta tämä tarkoittaa laajempaa valikoimaa hoidollisen työskentelyn vaihtoehtoja. Lisäksi isommassa yksikössä on mahdollista toteuttaa ryhmämuotoista tukea. Mikäli perheneuvolapalvelu hajautetaan eri sotekeskuksiin, asiakkaiden saama palvelu rajautuu juuri siinä keskuksessa työskentelevien työntekijöiden osaamiseen.

Jyväskylän perheneuvolan isommasta yksiköstä käsin teemme jalkautuvaa työtä Jyväskylän lähikuntien alueella. Esimerkiksi Laukaan perhekeskuksen yhteydessä on varattu toimitilat perheneuvolan työntekijöiden käyttöön säännöllisesti. Jalkautuvat palvelut edellyttävät perheystävällisiä vastaanottotiloja kunnan sote-keskuksen tai perhekeskuksen yhteydestä.

Kauempana olevissa maakuntakeskuksissa on hyvä säilyttää omat perheneuvolayksiköt.

Työ perheneuvolassa edellyttää vahvaa palveluverkoston tuntemista ja verkostotyön osaamista. Yhteistyökumppaneina toimivat sivistystoimen (varhaiskasvatus, oppilashuolto), sosiaali- ja terveydenhuollon (mm. neuvolat, lasten ja aikuisten sosiaalityö, lastensuojelu, perhetyö) ja erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatria) toimijat. Lisäksi yhteistyötahona voi toimia yksityinen palvelutuottaja, kriisikeskus Mobile, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti tai muu taho.

Palveluiden tuottaminen

Palveluiden tuottajana toimii ei-valinnanvapauden piirissä olevia palveluja tuottava maakunnan liikelaitos.

Tämä palvelujen tuottamisen tapa varmistaa parhaiten verkostomaisen ja joustavan työskentelyn jatkossakin. Perheneuvolassa kartoitetaan aina perheen läheisverkostoja ja tehdään tarpeen mukaisesti monialaista yhteistyötä. Tavoitteena on, että eri terapeuttiset toiminnot tukevat toisiaan, hoito on oikein ajoitettua ja tarpeen mukaista. Eri palvelujen ja toimijoiden välistä integraatiota edistävää palveluohjausta toteutetaan jatkuvasti osana asiakasprosessia.

Tarpeen mukaisen hoidon periaatteisiin kuuluu, että työskentelysuunnitelmaa voidaan joustavasti muut-taa perheen muuttuneiden tarpeiden mukaisesti.

Kasvatus- ja perheneuvonnan työ on suurelta osin verkostoituvaa. Perheneuvolassa on paljon asiakas-ryhmiä, joille pelkästään asiakassetelin kautta tarjottava tuki ei ole riittävää, koska se ei sisällä verkostokeskeistä työskentelyä eikä integraatiota edistävää, jatkuvaa työskentelyn aikana tapahtuvaa, moniammatillista ja erityisasiantuntemusta edellyttävää palveluohjausta. Jatkossakin asiakassetelin avulla voidaan täydentää asiakkaille tarjolla olevaa palveluvalikkoa osana muuta työskentelyä.

Yleiset kommentit

Kasvatus- ja perheneuvolapalvelut ovat lakisääteisesti maksuttomia.

Kasvatus- ja perheneuvolapalvelut ovat pitkään olleet Jyväskylässä aliresurssoituja, mikä näkyy asiakkaille vaikeutena päästä palvelun piiriin. Asukasluku ja lapsiperheiden lukumäärä on kasvanut, resurssit ei. Kansalaiset ovat hyvin oppineet tunnistamaan avun tarpeensa ja osaavat hakea apua pääsääntöisesti oikeista paikoista. Monien asiakkaiden elämäntilanne on varsin komplisoitu, jolloin asiat eivät korjaannu muutamalla käynnillä. Sijaisten käyttäminen erityisasiantuntemusta vaativassa työssä ei ole aina mahdollista. Työntekijöiden loma-ajat on hyvä järjestää keskitetysti samaan aikaan, jolloin turvataan parhaiten palvelun tehokas toiminta.


Kasvatus- ja perheneuvolapalvelu on toiminut Keski-Suomessa jo yli 65 vuotta. Sote-uudistuksella tavoitellaan monia sellaisia työtapoja, jotka ovat perheneuvolatyössä olleet tuttuja jo vuosikymmenten ajan. Työmme on moniammatillista, verkostoituvaa, asiakkaiden tarpeisiin vastaavaa ja vaikuttavaa. Työmme avulla ennaltaehkäisemme syrjäytymistä ja saamme aikaan muutosta sukupolvesta toiseen siirtyvässä huono-osaisuuden periytyvyydessä. Yhteiskunnallisesti perheneuvolatyöskentelyn avulla saadaan aikaan merkittäviä kustannussäästöjä, jotka näkyvät usein vasta vaalikausien päästä, 10-15 vuoden päästä lasten aikuisiässä.

Profiilikuvan paikka

Riikka Kaikkonen
21. helmikuuta 2018 kello 18.51.39

Tässä ollaan taas asian ytimessä.

Neuvolapalvelut tulee ehdottomasti säilyttää julkisena lähipalveluna, mieluiten kuntien itse järjestämänä. Mikäli neuvolapalvelut kuitenkin siirretään maakuntaan, ne pitää ehdottomasti järjestää ilman minkäänlaista setelirumbaa, maakunnan omana palveluna koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon tapaan.