Siirry sisältöön

Uudet avaukset asiakaslähtöisten palvelumallien järjestämiseksi

Puhekupla 28
Keskustelu | Keski-Suomi 2021 -projekti (maakunta- ja sote-uudistus)
Keskustelu on päättynyt

Suunnitelma kuvaa tulevan maakunnan vastuulle kuuluvia tehtäviä. Kerro ideasi, miten palvelut voitaisiin järjestää mahdollisimman asiakaslähtöisesti. Haasta valmistelua ja kerro omat ideasi!

Perustiedot

Päättynyt: 23.2.2018

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Asiakaslähtöisyyden lisäämisestä -Kuka ohjaa potilaan läpi palveluiden verkon?

Profiilikuvan paikka

Lääkäri Jytestä
4. helmikuuta 2018 kello 12.38.48

Kiitos mahdollisuudesta osallistua kehittämistyöhön. Minua kiinnostaa, kuka on tämä palveluohjaaja, joka luotsaa potilaan ja asiakkaan läpi palveluverkon? Miten saamme tiedon kulkemaan eri toimijoiden välillä niin, että palveluohjaaja pystyy potilaan kanssa luomaan kokonaiskuvan tilanteestaan? Onko paljon palveluita käyttäville mahdollisuus pitkään palveluohjaussuhteeseen, jolloin asioita ei tarvitse aina käydä uuden henkilön kanssa läpi? Onko tämä henkilö omahoitaja SOTE-keskuksesta, vai joku ulkopuolinen henkilö? Onko hänellä terveydenhuollo koulutus, vai sosiaalipuolen? Ketä hän konsultoi palveluohjaussuunnitelman teosta? Entä mitä tarkoittaa, kun vaativimmissa tilanteissa (potilas monen erikoisalan seurannassa erikoissairaanhoidossa) potilaalle määritellään maakunnallinen ohjaaja ja suunnitelma? Kuka sen tekee, ja ottaa kopin potilaan matkasta läpi eri alojen viidakossa?

Kun asiakaslähtöisyys on tavoitteena, miten eri palvelujen tuottajat mittaavat onnistumistaan, miten tulokset kirjataan ja lasketaan niin, että tietoa onnistumisista voi välittää sekä THL:lle että asiakkaan suuntaan? Missä tiedot ovat nähtävillä, jotta potilas voi valita itselleen parhaimman tuottajan?

Sote-keskuksen palvelut näyttävät nyt hyviltä ja kattavilta. Voidaanko palveluihin vielä lisätä lyhyet 10 kerran psykoterapiat? Näistä on hyvä näyttö, ja ne toimivat monelle. Kaikki eivät hyödy eivätkä tarvitse 2-3 vuoden terapiaa Kelan tukemana, ja myöskaan rahallisesti monille se ei ole mahdollista. Lyhytterapiaa voi antaa lyhytterapioihinn koulutuksen saanut ammattihenkilö.

Viimeisenä asiana, joka asiakastakin palvelee tulevaisuuden osaajien kautta, on tutkimuksen ja koulutuksen järjestäminen. Kuka järjestää sairaanhoitajien, lähihoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja lääkärien koulutuksen alueella? Miten laatu pidetään hyvänä? Tätä miettimään tarvitaan oma neuvottelukunta Soten suunnitteluun mukaan. Näin turvataan myös ammattilaisten lisääntyvä kiinnostus Keski-Suomea kohtaan tulevaisuuden huipputyöpaikkana.

Profiilikuvan paikka

Sosiaalialan ohjaaja
20. helmikuuta 2018 kello 15.37.45

Minusta kysymys kuka olisi tämä palveluohjaaja joka surffailee asiakkaan kanssa palveluverkossa on hyvä kysymys, joka paljastaa yhden järjestämisuunnitelman heikon kohdan. Nyt pääsemme kommentoimaan järjestämissuunnitelmaa, mutta useat esille nousevat kysymykset liittyvät palvelujen tuottamiseen joka siis ei ymmärtääkseni vielä ole ajankohtainen.
Järestestämissuunnitelman heikkona kohtana pidän käytettyjen käsitteiden epätarkkuutta ja jäsentymättömyyttä. Pikaisellakin lukkemisella löytyy asiakasohjausta, palveluohjausta ja sosiaaliohjausta eri kohdissa sikin sokin.
Sosiaalialan ammattilaisena en pidä järjestämissuunnitelman sote-keskusten palveluita hyvinä. Ne näyttävät te-keskuksilta joista so on unohdettu.

Profiilikuvan paikka

Riikka Kaikkonen
21. helmikuuta 2018 kello 19.20.07

Todella hyviä pointteja. Onko pelkkä palveluntuottajien määrän lisääminen oikeasti valinnanvapautta?

Ja onko se sitä, mitä ihmiset kaipaavat? Uskon, että suurin osa ihmisistä olisi tyytyväisiä, kun he saisivat tarvitsemansa palvelun oikea-aikaisesti ja laadukkaasti, vaikkei heillä olisi kuin yksi vaihtoehto palveluntuottajaa valittaessa. (Jo nyt on mahdollista esim. valita oma terveysasemansa, mutta kovin moni ei ole sitä halunnut vaihtaa. Ei edes vaikka toisaalla jonotusajat ovat pidempiä kuin toisaalla.) Siksi en ymmärräkään, miksei resursseja laiteta nyt julkisten palvelujen kehittämiseen. Usein palvelu on jo laadukasta, mutta esimerkiksi paremmalla johtamisella, palkkaamalla lisää ammattilaisia ja osallistamalla ammattilaiset kehittämiseen saataisi esim. julkisen terveydenhuollon jonoja purettua.


Sote-keskus kuulostaa teoriassa mukavalta paikalta, jossa otetaan asiakas kokonaisvaltaisesti huomioon moniammatillisten tiimien hoidon ja tuen piiriin, mutta miten tämä on todellisuudessa sitten mahdollista. Millaisia ongelmia tulee, kun ihminen haluaakin vaihtaa sote-keskustaan? Miten esimerkiksi tiedonsiirto onnistuu? Miten tietojärjestelmäasiat hoituvat ja salassapitovelvollisuus pitää?

Profiilikuvan paikka

Nähnyt/kokenut
22. helmikuuta 2018 kello 20.59.11

Vuodesta 1972 on saatu kokea yhden luukun terveyspalveluja, lompsallasi olet voinut ostaa lisää (virkapalveluja!) tilanne on yleisesti tuttu, on aika parempaan.
Lisäresurssointi nykykäytäntöihin ei paranna saatavuutta, eikä laatua, se on nähty jo vuosikymmeniä; älytön rakentaminen, varustelu, nyt niitä jää käytöstä huomattava määrä.
Jo nyt näkyy, että julkinen puolikin on "parantanut juoksuaan" viimekuukausina ---?!, myös Keski-Suomessa.

Ohuita kohtia suunnitelmaan jää, niitä tulee korjata.