Siirry sisältöön

Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen ja huomiot tuotannon osalta

Puhekupla 12
Keskustelu | Keski-Suomi 2021 -projekti (maakunta- ja sote-uudistus)
Keskustelu on päättynyt

Suunnitelmassa erotetaan maakunnan järjestäminen ja varsinainen palveluiden tuottaminen toisistaan. Onko jako selkeä? Tukeeko monituottajamalli asukkaiden palveluiden saatavuutta? Varmistaako suunnitelma riittävästi palveluiden integraation? Onko suunnitelmassa palvelutuotantoa koskevia linjauksia, joita tulisi vielä tarkentaa?

Perustiedot

Päättynyt: 23.2.2018

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Järjestäminen ja tuottaminen

Profiilikuvan paikka

Kommentoija
1. helmikuuta 2018 kello 16.04.13

Järjestämissuunnitelmaa tehdessä on koko ajan pidettävä mielessä tuottaja ja sopimuksen sisältö, johon tuottaja sitoutuu.
Varautuminen on yksi keskeinen asia, johon tuottajan on sitouduttava. Esimerkiksi, jos kotihoidon palvelut ovat jollakin tuottajalla, niin tuottaja ottaa vastuun asiakkaidensa huoltamisesta myös poikkeustilanteissa.

Miten saadaan säästöjä aikaan seuraavassa tilanteessa:
Maakunnan väestössä 10% ovat sote- palveluiden suurkuluttajia. Nuo 10% ovat tuskin niitä, jotka aktiivisesti valitsevat palveluntuottajaa ja jäävät näin ollen maakunnan hoiviin. Mutta ne, joilla ei juurikaan ole terveysongelmia, osaavat ja kykenevät valitsemaan. Lisäksi moni tietyn työterveyshuollon yksikön palveluja saavat todennäköisesti valitsevat ao. yhtiön. On ennustettavaa, että "terveimmät" valitsevat yksityiset palvelujen tarjoajat ja vievät kapitaatiorahan mukanaan. Todella hoidettavat ja kalliit henkilöt jäävät maakunnan tuottaminen palvelujen piiriin. Miten raha riittää, jos yksityisille maksetaan tyhjästä (=asiakkaat, jotka nimellisesti ovat listalla, mutta eivät tarvitse ja käytä palvelua ao. puolen vuoden aikana ja heistä kuitenkin on maksettu) ja maakunta hoitaa samalla kapitaatiorahalla potilaitaan lukuisia kertoja vuodessa.

Entä erikoissairaanhoidon ja kotihoidon sauma? Sairaala Nova alkaa kotiuttaa 24/7 ajatuksella potilaita. Kotihoito nykyisellä rakenteella ei kykene vastaanottamaan potilaita samalla periaatteella. Ts. rakenteet eivät nykyisellään kohtaa. Kotihoito olisi kehitettävä sellaiseksi, että se kykenee sairaala Novan rytmiin ja kotiuttamiskäytäntöihin.

Entäpä nykyinen yksityinen terveyden- ja sairaanhoito? Jatkuuko se ennallaan kaiken muun rinnalla?
Ellei jatku, niin mistä ihmiset saavat lopulta avun, jos eivät saa kapitaation rajoissa haluamaansa?

Palveluohjauksen tarve tulee lisääntymään räjähdyksenomaisesti. Siitä seuraa kustannuksia. Ovatko kustannukset otettu huomioon 3mrd €:n säästötalkoissa?

Keskisuomessa on satoja kyliä. Kannattaisikohan piirtää kartta siitä, miten erilaisessa asemassa asukkaat eri puolilla K-S on? Nyt suunnitellaan Jyväskyläkeskeisesti ja ajatukset mukailevat Jyväskylän malleja. Kuntia on 23 ja niiden sisällä lukuisia kyliä. Palvelutarpeet vaihtelevat monin eri tavoin. Muistetaanko suunnitelmissa kaikkien maakunnan kolkkien erilaiset tarpeet?