Siirry sisältöön

Vapaamuotoisia huomioita ja ideoita

Puhekupla 34
Keskustelu | Keski-Suomi 2021 -projekti (maakunta- ja sote-uudistus)
Keskustelu on päättynyt

Ruusuja ja risuja sekä vapaita ajatuksia ja pohdintoja suunnitelman jatkotyöstämiseen.

Perustiedot

Päättynyt: 23.2.2018

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Koonti yksikön palveluiden kommenteista

Profiilikuvan paikka

Jyväskylän kaupunki, psykososiaaliset palvelelut
20. helmikuuta 2018 kello 16.04.38

• Sosiaaliohjaus, sosiaalityö osaksi sote-keskuksiin mm. vahvistamaan päihde-mielenterveyspalveluita – tarvitaan myös vahvaa sosiaalihuollollisten palveluiden ja sosiaalityön näkemystä

Jyväskylän kaupunki/Psykososiaalinen yksikkö, palvelut: Varhaisen tuen palvelut (lapsiper-heiden kotipalvelu, sosiaalihuollollinen perheohjaus, tukiperhe ja –henkilö sekä lomatoiminta), perheneuvola, nuorisovastaanotto, psykologipalvelut, lapsioikeudelliset palvelut
-koonti edellä mainittujen palveluiden kommenteista

Yleiset kommentit:

• Kuntiin jäävien palveluiden, maakunnan palveluiden ja muiden sote-toimijoiden yhteen vieminen: in-tegraation toteutuminen (käytännöt ja rakenteet)

• Palveluiden johtaminen: substanssiosaaminen ja sen turvaaminen

• Perhekeskus: selkeämpi näkymä ja visio tulevista perhekeskuksista, nyt suunnitelmassa näkymätön

• Sosiaaliohjaksen lisäksi sosiaalityön osaaminen sote-keskuksiin (mm. vahvistamaan päihde-mielenterveyspalveluita – tähän tarvitaan myös vahvaa sosiaalihuollollisten palveluiden ja sosiaalityön näkemystä)


17.9.5 Lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen sosiaalipalvelut
Perhekeskusten ja -verkostojen kuvaaminen saisi nousta paremmin esiin.

Paremmin esillä voisi olla myös selvitys siitä missä palvelutarpeen arviointi tehdään. Perhetyön alla lukee liikelaitoksessa, monessa muussa kohdassa se mainitaan mutta ei täsmällisemmin missä se tehdään.

17.9.6 Lapsiperheiden kotipalvelu
Palvelutarpeen arvio liikelaitoksessa, josta myös palvelu myönnetään - tärkeää yhtenäiset kriteerit sekä arvio perheen tarpeesta ja palvelun tuottamisen tavasta. Asiakassetelin ja oman työn rinnalle myös ostopalvelu tuottamisen tapana.

17.9.7 Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyön kohdassa myös kotipalvelun tekstiä – tärkeää erottaa nämä palvelut. Asiakssetelin käyttö tulee miettiä tarkoin: mille asiakasryhmille soveltuvaa. Perhetyössä paljon vaativia, lähellä lastensuojelua olevia perheitä, joille asiakasseteli (ja mm. palvelu-tuottajan vaihtaminen kesken prosessin) ei ole tarkoituksenmukaista eikä lapsen edun mukaista. Pal-velun tuottaminen myös ostopalveluna oman työn ja asiakassetelin rinnalla. Vaativissa perhetilanteissa oma työ ja ostopalvelu parempi vaihtoehto – takaa paremmin jatkuvuuden, tiedon välittymisen, verkostomaisen yhteistyön.

17.9.8 Tukihenkilö-, tukiperhe- ja lomakotitoiminta
lomakotitoiminta tulisi järjestää samalla tavalla kun tukihenkilö- ja tukiperhesuhteet. Lomakoteihin pääasiassa erityistä tukea tarvitsevia lapsia. On tärkeää myös tässä yhteen sovittaa tarpeet perheen valmiuksiin, kuten tukiperhepalvelussakin.

Psykologipalvelut:

Kysymykset

1) Uudet avaukset palveluiden järjestämiseksi?
Järjestämissuunnitelmasta puuttuvat oikea-aikaisuuden ja matalan kynnyksen palveluiden kuvaukset. Tarvittaisiin kuvaus jatkumosta lasten palveluista aikuisten hyvinvointia tukevaan mielenterveystyöhön. Ne kulkevat palveluissa rinnan ja ne pitäisi jatkossa integroida kuvauksessa.


2) Palveluiden saavutettavuus ja palveluita koskevat linjaukset?

Mielenterveyspalvelu osio: SOTE-keskusten yhteydessä ei puhuttu lainkaan perustason psykologien palveluista, vaikka palvelut ovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. Psykologeilla on vahvan koulutuksen ansiosta hyvä kyky rakenteiden kehittämiseen ja yhteistyöhön perustason asiakastyöhön. Ahdistushäiriöt ovat lisääntyvä osa mielenterveysongelmia ja niiden hoitaminen edellyttää vahvaa ammattitaitoa.

3) Huomiot tulevista palveluista? (varmistuuko palveluiden jatkuvuus riittävästi+)

Mielenterveyspalveluiden jatkuvuutta ei ole riittävästi kuvattu suunnitelmassa (tähän eri kommentointi), siinä kuvattu lähinnä psykiatrinen lähestymistapa palveluun ja kuntoutuspalvelut korostuvat liikaa. Perustasolla tehdään paljon hyvää työtä eri palveluissa ja otetaan huomioon koko ihmisen elämänkaari. Suunnitelmassa pitäisi avata enemmän tuota elämänkaariajattelua ja palveluiden integratiivista näkökulmaa.

4) Yleiset huomiot järjestämisen tavoitteista ja rakenteista?

Suunnitelmassa on mainittu ennaltaehkäisevät palvelut mutta ainut kuvaus tähän liittyen oli sähköiset itsehoitomenetelmät, jotka kuitenkin hyvin pieni osa hoitoa ja lisäksi suurelta osalta integroituvat osaksi työvälineitä. Asiakkaan pitää olla hyvin itsenohjautuva ja riittävän pärjäävä voidakseen hyötyä yksinomaan sähköisistä palveluista ilman aitoa vuorovaikutusta ja läsnäoloa, joka toteutuu asiakastapaamisissa. Asiakaskontakti ei ole pelkästään keskusteluhoitoa, vaan asiakkaan tilanteeseen pohdittua ja yhdessä sovittua tavoitteellista hoitoa, jossa voidaan käyttää hyvin integratiivisia ja luoviakin menetelmiä.

Suunnitelma on näin hyvin psykiatriakeskeinen ja puhe perustason psykologipalveluista ja muista perustason ennaltaehkäisevistä ja varhaisista mielenterveyspalveluista puuttuu valtaosin.
Suunnitelma painottuu päihdeongelmien tunnistamiseen ja hoitoon vaikka kyse on mielenterveys- ja päihdepalveluista kokonaisuutena -suunnitelman rakenne on vielä jäsentymätön, epäselvä: esim. johdantokappaleet puuttuvat ainakin mielenterveyspalveluita kuvaavista osioista.

5) Rajapinta-ajattelua tukevia uusia yhteistyömuotoja?

Palvelut pitäisi kyetä integroimaan niin, ettei niihin jää aukkoja vaan asiakkaan polku näyttäytyy johdonmukaisena. Pitäisi kyetä integroimaan erityispalvelut muiden palveluiden kanssa joustavasti, esim. kotoutumispalveluiden osalta integroimaan muuhun peruspalveluun tarvittaessa (traumatisoituneiden potilaiden kuntoutus ja hoito). Samoin muissa palveluissa on kohtaamispisteitä, joita on hyvä avata.

Palvelun tuottaminen: aikuisten psykologipalvelut sote-keskuksissa: tärkeää luoda/pitää yllä yhteistyön rakenteet myös yksityisten palvelutuottajien osalta muihin tarvittaviin toimijoihin.
Pikkulapsipsykologit maakunnan liikelaitoksessa: tärkeää turvata yhteistyön rakenteet mm. neuvola, varhais-kasvatus, psykososiaaliset palvelut, lastensuojelu. Vahvasti verkottuva palvelu muiden lapsiperhetoimijoiden kanssa, tiedon siirtyminen tärkeää


Jyväskylän kaupungin lapsioikeudellisten palveluiden esitys järjestämissuunnitelman perheoikeudellisten palveluiden osioon:

Perheoikeudellisia palveluita ovat isyyden selvittäminen, lapsen huollon ja tapaamisoikeuden turvaaminen, lapsen elatusavun turvaaminen, lapsen huolto-ja tapaamisoikeusselvitys, perheasioiden sovittelu, tapaamisten valvonta, adoptioneuvonta sekä puolison elatusavun turvaaminen.
Palvelukuvaus
Isyyden selvittämisen tarkoituksena on hankkia isyyden vahvistamiseen tarvittavat tiedot. Palvelu on tarkoitettu avioliiton ulkopuolella syntyneille lapsille sekä avioliitossa syntyneille lapsille, joiden vanhemmat pyytävät isyyden selvittämistä kuuden kuukauden sisällä lapsen syntymästä. Palvelua annetaan myös tietyissä isyyden kumoamisitilanteissa.
Lapsen huollon ja tapaamisoikeuden turvaamisen palvelu sisältää vanhempien väliset sopimusneuvottelut, ohjauksen ja neuvonnan, lapsen kuulemisen, virka-apupyynnöt ja sopimuksen vahvistamisen.
Lapsen elatusavun turvaamisen palvelu sisältää vanhempien väliset sopimusneuvottelut, ohjauksen ja neu-vonnan, laskelmat, virka-apupyynnöt ja sopimuksen vahvistamisen.
Lapsen huolto- ja tapaamisoikeusselvitys on tuomioistuimelle sen pyynnöstä annettava kirjallinen selvitys, jonka tekemiseen kuuluu vanhempien tapaamisia, lapsen kuuleminen, kotikäyntejä, viranomaislausuntojen hankkimista sekä arvioita ja johtopäätöksiä. Tuomioistuin pyytää selvityksen, kun vanhempien erimielisyys lapsen asumisesta, huollosta tai tapaamisoikeudesta on tuomioistuimen ratkaistavana.
Perheasioiden sovittelu (perheneuvola kommentoi)
Asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu (Follo) on tarkoitettu vanhemmille, joilla on erimielisyys lapsen asumisesta, huollosta, tapaamisoikeudesta tai elatusavusta. Sosiaalihuollon viranomaisen tulee huolehtia asiantuntija-avustajien nimeämisestä ja riittävyydestä. Asiantuntija-avustajilta edellytetään lain määräämän koulutuksen ja kokemuksen lisäksi oikeusministeriön järjestämä lisäkoulutus.
Täytäntöönpanosovittelu on tuomioistuimen pyytämä sovittelu tilanteessa, missä vanhempi on pyytänyt lasta koskevan asumis-, huolto- tai tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa. Sovittelun tarkoituksena on edistää asianosaisten yhteistoimintaa lapsen hyvinvoinnin toteuttamiseksi sekä laatia tuomioistuimelle sovittelukertomus. Sosiaalihuollon viranomainen nimeää täytäntöönpanosovittelijat ja heillä tulee olla lain määräämä pätevyys.
Valvottuja tapaamisia voidaan järjestää vanhemmille, joilla on käräjäoikeuden päätös tai lastenvalvojan vahvistama tapaamissopimus. Valvotuilla tapaamisilla tarkoitetaan vanhempien eron jälkeen lapsen tapaamisessa toteutettavia valvottuja vaihtoja, tuettuja tapaamisia ja valvottuja tapaamisia. Palvelun tarkoituksena vahvistaa lapsen oikeutta tavata etävanhempaansa ja suojata vahingollisilta tapaamisilta.
Lastenvalvoja on sosiaalialan asiantuntija isyyden selvittämiseen, lapsen huoltoon- ja tapaamisoikeuteen sekä elatusapuun liittyvissä asioissa sekä hoitaa näihin liittyviä laissa määrättyjä viranomaistehtäviä. Lastenvalvoja vahvistaa avioliittolain mukaisen puolisoiden elatussopimuksen.
Adoptioneuvonta on adoptiolaissa säädeltyä neuvontaa adoption kaikille osapuolille ennen adoptiota ja sen jälkeen. Adoption tarkoituksena on edistää lapsen parasta vahvistamalla lapsen ja vanhemman suhde adoptoitavan ja adoptionhakijan välille. Adoptioneuvonnan antajan on kaikissa adoptioon liittyvissä kysymyksissä valvottava lapsen etua sekä neuvottava, autettava ja tuettava lasta, lapsen vanhempia, adop-tionhakijoita sekä muita henkilöitä, joiden suostumus adoptioon vaaditaan. Adoptioneuvonnan asiakkaita ovat kaikki adoption osapuolet ja se on neuvonnan saajille maksutonta. Adop-tioneuvontaa voivat antaa kunnat tai toimiluvan saaneet järjestöt (Pelastakaa Lapset ry). Adoptioneuvonta voidaan järjestää ennen adoptiota hankkimalla sen toimiluvan saaneelta taholta. Adoption jälkeinen neuvonta (tuki) järjestetään asiakassetelillä tai ostopalveluna. Adoptioneuvontaa antavat tehtävään koulutetut ja kokemusta omaavat asiantuntijat. Eri osapuolten tarpeet ja erityisesti lapsen etu huomioidaan kaikissa prosessin vaiheissa.
Ei ole lähipalvelua, mutta palvelua on saatavissa maakunnassa. Kansainvälisiä adoptioasioissa on myös valta-kunnallisesti keskitettyä palvelua.
Mikäli adoptioneuvontaa antaa adoptiotoimisto, sosiaaliviranomainen antaa lausunnon lapsen ja adoption hakijan olosuhteista
Päätös adpotioneuvonnan myöntämisestä maakunnan liikelaitoksessa / lapsioikeudelliset palvelut, lastenvalvoja .
Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Perheoikeudellisia palveluja tarjotaan maakunnallisesti sote-keskusten yhteydessä. Äitiysneuvolat ottavat vastaan ennen lapsen syntymää tapahtuvan ennakollisen isyyden tunnustamisen sekä vanhempien yhteishuoltosopimuksen ja toimittavat ne lastenvalvojalle. Valvottujen tapaamisten tapaamispaikkatoimintaa toteutetaan seudullisesti koko maakunnan alueella. Perheasiainsovittelua annetaan Perheasiainneuvottelukeskuksessa ja sote-keskusten kasvatus- ja perheneuvonnassa. Adoptioneuvonta toteutetaan keskitetysti maakunnan alueella. Kansainvälisissä adoptioasioissa on myös valtakunnallisesti keskitettyä palvelua.
Asiakasmaksut Lastenvalvojan palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.
Palveluiden tuottaminen Palveluiden tuottajana toimii ei-valinnanvapauden piirissä oleva palveluja tuottava maakunnan liikelaitos. Valvottuja tapaamisia tuotetaan toimeksiantosopimuksella. Perheasiainsovittelua ja adoptioneuvontaa tuotetaan …. (perheneuvola kommentoi) Asiantuntija-avustajan palvelut tuottaa maakunnan liikelaitos tai (perheneuvola kommentoi). Täytäntöönpanosovittelijat nimeää maakunnan liikelaitos.
Arvio palveluiden käytöstä ja maakunnalle aiheutuvista kustannuksista
Valtio korvaa asiantuntija-avustajan palveluiden kustannukset. Valtio maksaa täytäntöönpanosovittelijan palkkion ja korvauksen kuluista.

Jyväskylän kaupungin lapsioikeudellisten palveluiden kommentit valvottujen tapaamisten tuottamisesta:

Palveluseteli valvottuihin tapaamisiin ei ole hyvä tapa järjestää palveluita, koska:
-asiakas on lapsi, eikä hän voi itse valita palveluntuottajaa, vanhemmat ovat riitaisia ja erimielisiä palveluntuottajan valinnasta
-kyseessä on palvelu, jota toinen vanhempi ei hyvin usein halua käyttää
-maakunnan liikelaitoksen työntekijän tulee tehdä palvelupaikan valinta eikä vanhemman, koska ammattilai-sen tulee arvioida lapsen palvelupaikka yksilölliset tarpeet huomioiden
-palvelun saanti voi viivästyä vanhempien erimielisyyden vuoksi, mikä ei ole lapsen etu
-vanhemmilla on mahdollisuus vaihtaa palveluntuottajaa, jos tulee erimielisyyttä, mikä ei ole lapsen etu
-palveluseteli työllistää asiakasta
-palveluseteli työllistää maakunnan liikelaitosta: yhteydenpidosta ja palvelusetelipäätöksistä vaihtuviin yrityksiin tulee nykyistä työläämpää. Huoli siitä, että yritys ei saa tarvitsemaansa tietoa suoraan vanhemmalta ja lapsen etu voi vaarantua
-valvottujen tapaamisten järjestäminen on erityisen vaativa tehtävä ja edellyttää pitkäaikaista osaamista

Jyväskylän kaupungin lapsioikeudellisten palveluiden kommentit äitiysneuvolatoiminnan tuottamisesta:
Äitiysneuvolat ottavat vastaan ennen lapsen syntymää tapahtuvan ennakollisen isyyden tunnustamisen sekä vanhempien yhteishuoltosopimuksen ja toimittavat ne lastenvalvojalle. Tällä hetkellä kuntien lastenvalvojat tekevät säännöllistä yhteistyötä äitiysneuvoloiden kanssa ja huolehtivat, että asiakirjat ovat asianmukaisesti täytettyjä sekä vastaavat neuvoloiden peruskysymyksiin. Lisäksi lastenvalvoja ohjaavat neuvoloiden työntekijöitä isyys- ja huoltoasioissa mm. kouluttamalla ja konsultaatioilla. Lastenvalvojat ja neuvoloiden esimiehet pitävät säännöllisiä vuosipalavereita yhteistyökysymyksiin liittyen. Neuvolatoiminnan siirtyminen suoran valinnanvapauden piiriin toisi haastetta yhteistyölle ja voi vaarantaa äitiysneuvoloissa ennakollisten isyyksien tunnustamisen ja yhteishuollosta sopimisen asianmukaisen laadun.





Perheneuvola (kommentit myös erikseen perheneuvolan psykologityöstä)
s. 13 Integraatio
• 1. kpl: Tärkeää, että on nostettu esiin asiakkaan näkökulmasta mahd. kokonaisvaltainen ja sujuva pal-velukokonaisuus.
• 7. kpl Kun monien palveluiden tarvetta… maakunnan ohjauspalveluita tuottava tuotanto-organisaatio. Mitä käytännössä tarkoittaa sote-puolella, onko kuitenkin tuntuma asiakkaaseen, vai etäällä? (vrt. s. 42, pta)

s. 23 Ohjaukselliset tehtävät
• Tavoitellaanko ympärivuorokautista saavutettavuutta? Vai hoituuko tämä sillä, että asiakas voi ottaa sähköisesti yhteyttä milloin vain?

s. 24 Asiakasohjaus ja palveluohjaus
• Tavoitteena siis saada ohjaus ja palvelutarpeen arviointi toimimaan SHL:n mukaisesti – hyvä!!

s. 41,42 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
• Kuvataan perhekeskusverkoston monitoimijaista tiimiä (s.42 ylälaita). Seuraavassa kappaleessa tode-taan, että perhekeskusverkoston toimijoilla on käytössä yhteiset, hyväksi havaitut työtavat ja –menetelmät. Jää ilmaan, missä mielessä. Tavoitteena ei liene, että esim. opettajilla, terapiahenkilöillä ja järjestöillä on samat työmenetelmät. Monitoimijaisuudessa rikastuttaa juuri se, että kukin tuo lisä-arvona oman osaamisensa.
• mitä tarkoittaa käytännössä, miten hiotaan yhteinen lapsikäsitys?

s. 48 Kasvatus- ja perheneuvonta
• Palvelukuvaukseen olisi syytä lisätä perheasiain sovittelu, sama teksti kuin perheoikeudellisten palveluiden kohdalla
• Asiakasmaksut: Kasvatus- ja perheneuvonnan palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia

s. 49 Neuropsykiatrinen tuki

• Asiakasmaksut: palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia
• oman työn lisäksi tuotetaan asiakasetelillä


Nuorisovastaanotto
Palvelukuvaus: Nuorisovastaanotto tuottaa sosiaalihuoltolain 24§ ja 25§ mukaisia päihde- ja mielenterveys-palveluja . Nuorisovastaanotossa toteutetaan yksilö- ja perhekohtaisen arvioinnin ja ohjauksen lisäksi terapiaa, hoitoa ja kuntoutusta. Palvelu toteutetaan asiakaslähtöisesti ja moniammatillisesti sosiaalihuoltolain edellyttämällä tavalla. Yksilö- ja perhekohtaisen työn lisäksi työtä tehdään vahvasti verkostoissa. Keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat peruskoulut ja ammattiopistot, oppilashuolto, terveyspalvelut, lastensuojelu, aikuissosiaalityö, nuorisopsykiatria, aikuispsykiatria, päihdetyön toimijat. Nuorisovastaanoton palvelut kohdentuvat jyväskyläläisiin 13-22v nuoriin ja heidän perheisiinsä/läheisiinsä.
Nuorisovastaanotto on matalankynnyksen palvelua, ei tarvita lähetettä. Asiakas voi itse ilmoittua asiakkaaksi.
Palvelua toteuttamaan edellytetään kelpoisuusehdot täyttävä työntekijä, useamman vuoden työko-kemus nuorten ja perheiden parissa tehdystä työstä. Työntekijöillä erikoistumisopintoja, esim. päih-de- mielenterveys ja terapiakoulutusta.
Palvelu sijoittuu maakunnan liikelaitokseen. Asiakkaalle tehdään palvelutarpeen arviointi ja päätös. Palvelu toteutetaan joko omana työnä tai asiakassetelillä.

Suunnitelmassa on erikseen laitettu Nuorisopsykiatria ja erikseen Nuorten päihde- ja mielenterveystyö, täydentyy myöhemmin kommentilla.

Nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat nyt hajanaiset ja siihen toivotaan kentällä muutosta. Nuorten tulisi saada tarvitsemansa palvelun oikeaan aikaan oikeassa paikassa, olisi myös kustannustehokasta. Nyt ”pompotellaan” liikaa eri palvelujen välillä. Miten peruspalvelujen ja erityispalvelujen välille saataisiin toimiva yhteys? Miten nuorten sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon hoitoketjut muodostuisivat saumattomista palveluketjuista? Tarvitaanko sitä varten yksi vastuutaho? Tämän olisi hyvä näkyä myös palvelujen järjestämissuunnitelmassa.