Siirry sisältöön

Vapaamuotoisia huomioita ja ideoita

Puhekupla 34
Keskustelu | Keski-Suomi 2021 -projekti (maakunta- ja sote-uudistus)
Keskustelu on päättynyt

Ruusuja ja risuja sekä vapaita ajatuksia ja pohdintoja suunnitelman jatkotyöstämiseen.

Perustiedot

Päättynyt: 23.2.2018

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Kehitysvammaisten päiväaikainen toiminta

Profiilikuvan paikka

toiminta ja sisältö
20. helmikuuta 2018 kello 20.54.33

Minua mietityttää kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan järjestäminen. Onko tarkoitus eriyttää nämä toisistaan? Nythän näitä toimintoja järjestetään samoissa yksiköissä. Onko vielä voimassa se malli, jossa mielenterveyspuolen asiakkaat osallistuvat kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintaan? Tämä on usein tapana pienillä paikkakunnilla.

Mikä on henkilökunnan koulutustaso?
Kehitysvammatyö ei ole koskaan ollut kovin tuttua kuntien organisaatioissa. Toimintayksiköiden henkilökunnat ja esimiehet ovat olleet alan ammattilaisia. Johtajat yms. ovat aina jonkin muun alan edustajia esim. sosiaalityöntekijöitä tai vanhuspalveluiden työntekijöitä, eli tietotaitoa kv-alasta ei ole. Yleensä työ- ja päivätoiminnan ohjaus edellyttää sosionomin (ennen kehitysvammaisten ohjaajan opistotason) tutkintoa. Näin olisi hyvä olla jatkossakin.

Työ on vaativaa ja haasteellista. Eri tavoin vammaisten ja hyvin eri ikäisten asiakkaiden toiminnan järjestäminen edellyttää tietoa ja taitoa, se on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Asiakkailla on paljon erityishuomiota ja -toimia vaativia tarpeita ja ongelmia. Vaikka niiden ilmiasu näyttäisi samanlaiselta esim. levottomuus, itsensä vahingoittaminen, syyt voivat olla vammatyypistä johtuen täysin erilaiset ja silloin ongelmat myös hoidetaan eri keinoin. Nämä tilanteet vaativat henkilökunnalta tietoon perustuvia, yhdenmukaisia toimintatapoja. On ollut mielenkiintoista - ja aika järkyttävääkin - huomata, kuinka eri tavoilla toimivat muiden ammattiryhmien edustajat näissä tilanteissa. Vaikka koulutustaso heillä on sama kuin kohderyhmään erikoistuneella sosionomilla, jos kehitysvamma-alan erityistuntemusta ei ole, näkemyseroja tulee toistuvasti eikä toiminta ole tuloksellista. Nämä näkemyserot vaikuttavat suoraan asiakkaiden elämään ja toimintakykyyn, kun ohjaus on niin ristiriitaista.

Jostain kumman syystä on taas yleistymässä käsitys, että tätä työtä kykenee tekemään kuka tahansa "hyvä tyyppi". Terveydenhoitopuolella ollaan ehdottomia henkilökunnan pätevyyden kanssa, mutta sosiaalipuolella kaikki käy. Jos halutaan järjestää oikeasti laadukasta toimintaa, se vaatii myös oikeat ammattilaiset työhön.