Otetaan käyttöön normaaliaika!

Aurinko on korkeimmillaan astronomisena keskipäivänä. Suomen aikavyöhykkeen keskikohta kulkee 30 pituuspiiriä myöten, joten Suomessa aurinko on korkeimmillaan keskipäivällä vain lähellä itärajaa. Suomen väestöllinen keskipiste on kuitenkin Hämeenlinnan Hauholla, lähellä Tamperetta. Tampereella aurinko on korkeimmillaan vuodenajasta riippuen 10...40 minuuttia kellon näyttämän puolenpäivän jälkeen nykyisenä talviaikana. Jos jäädään pysyvään kesäaikaan, aurinko on korkeimmillaan Tamperella noin puoli yhden maissa.
Normaali aika on kuitenkin täysin sopimusasia. Jos oletetaan, että keskivertoihminen herää noin kuuden aikaan aamulla ja menee nukkumaan klo 22, ennen puoltapäivää hän on hereillä kuusi tuntia ja puolenpäivän jälkeen 10 tuntia. Eikö keskipäivän pitäisikin olla puolessa välissä valveillaoloaikaa? Jos työpäivä alkaa kahdeksalta ja päättyy klo 16, pysyvään kesäaikaan jääminen lisää yhden valoisan tunnin iltaan. Ketä hyödyttää, että aurinko nousee huhtikuun puolestavälistä syyskuun loppuun ennen viittä, kuten käy, jos jäämme pysyvästi talviaikaan? Vastaavasti pimeä tulisi lokakuun alusta maaliskuun loppuun ennen klo 18, jolloin liikunnalle ei jää normaalin työpäivän jälkeen valoisaa aikaa ollenkaan.
Keväällä päivä pitenee (ja vastaavasti syksyllä lyhenee) niin nopeasti, että kesä- ja talviajan ero auringon nousussa suhteessa heräämisaikaan on vain kolmen viikon ajan. Eli kun aurinko nousee klo 6 talviaikaan 10.3, kesäajassa pysyessä aurinko nousee kuudelta 29.3. Tällä tuskin on vaikutusta kaamosmasennukseen.