Siirry sisältöön

Kommentoi käsitemallia

Puhekupla 15
Keskustelu | Maanmittauslaitos
Keskustelu on päättynyt

Perustiedot

Päättynyt: 1.3.2019

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Lisää kommentteja Helsingistä

Profiilikuvan paikka

Katumaailmasta
28. helmikuuta 2019 kello 16.20.33

Kokoonnuimme Helsingissä pohtimaan tietomallia vielä vähän lisää pienellä porukalla. Kommenteissamme paistaa läpi varmasti se, että kaupungeissa elämme usein aika paljon tarkemman mittakaavan elämää ja termistö on tosiaan osittain meille vierasta. Siksi kommenttimme ja huomiomme saattavat vaikuttaa välillä hassuilta:). Tutkailimme erityisesti koodilistoja ja niiden sisältöjä.

KulkutapaTyyppi
- nimi ”Kulkutapa” ei ole selkeä, voisiko olla esim. geometrian tallennusmuoto, jos tarkoittaa tätä?

PyörätieTyyppi
- nimi ”Pyörätie” ei ole selkeä, koska tyyppi sisältää myös jalankulun alueet
- yhdistetty kävely- ja pyörätie on yhdistetty, jolloin sitä ei ole eritelty kävelyn ja pyöräilyn kaistoihin, eli riittää, että olisi yhdistetty kävely- ja pyörätie?
- kävely- tai pyörätie on epäselvä vaihtoehto, pitäisikö jättää kokonaan pois?
- pyöräkatu, käytössä myös termi hidaskatu?

TiesolmuTyyppi
- voisiko pseudosolmun käyttöä avata ja ohjeistaa tarkemmin? nyt jäi vähän epäselväksi
- liikenneaukio –terminä on vieras kuntapuolelle, mitä tällä tarkoitetaan?
- tiepalvelualue –terminä on vieras kuntapuolelle, mitä tällä tarkoitetaan?

EsteTyyppi
- Riittävätkö nämä estetyypit? Ehkä olisi hyvä määritellä esteet tarkemmin. Esimerkiksi laskettavat pollarit olisi hyvä saada eriteltyä kiinteistä pollareista.
- Onko portaat este, jos esim. ambulanssi ohjataan perille jalankulun väylää, jossa on portaat?
- pitäisikö betoniporsaiden merkitsemiselle määritellä vähän tarkemmat ohjeet?

Muut väylät, reitit ja alueet, joiden määrittely malliin olisi ratkaistava tai ei ainakaan osattu tulkita aineistosta, että miten nämä kirjattaisiin:
- puuttuvia tyypityksiä/luokituksia: joukkoliikennekadut ja -kaistat, tonttikatu, hidaskadut, shared space –aukiot, torialueet ja aukiot
- miten esimerkiksi talvella latuina käytettävät ulkoilureiteistä toteutetaan malliin? entä ratsastusreitit? maastopyöräreitit? vähän epäselväksi jäi myös esim. pururatatyyppinen kuntorata?
- portaat
- 11. Kääntöpaikan määritelmässä on mainittu metsäautotien kääntöpaikka, miten merkitään esim. päättyvän kadun päässä oleva kääntöpaikka?

Muita huomioita:
- TieluokkaTyyppi –koodilistan termit ovat kaupunkien tarpeisiin vieraita.
- UML-kaaviosta löytyi retkeilyreitti, mutta sitä termiä ei löytynyt koodilistoista.
- Koodilistassa herätti kysymyksen laatikoiden taustavärit – mitä tarkoittaa vaaleansininen ja mitä vihreä?
- huoltotien ja pelastustien erottaminen saattaisi olla tarpeen, sillä tiedon käyttäjälle nämä ovat eri asioita (esim. raskas pelastusauto)
- koodilistassa on käytetty termejä ei tietoa, ei tiedossa, määrittelmätön, tuntematon, muu – pitäisikö harmonisoida termit?
- kapeat kohdat ja esterakennelmat on määritelty malliin, mutta onko tarpeen määritellä myös esim. hidasteet?

Tien leveydet:
- pitäisikö tarkentaa/lisätä kapeampia vaihtoehtoja alle 3 m lisäksi? Tämä voi olla merkittävä tieto tiedon käyttäjälle, esim. ambulanssi tai talvihoidon kalusto.


Lisäksi alun määrittelytekstit kirvoittivat yhtä meistä pohtimaan vielä syvempiä syntyjä yhteisen tuokiomme jälkeen:

Tie on määritelty tekstissä kulku-uraksi, mutta antaako ura hieman kapean vaikutelman tiestä? Tien poikkileikkaukseenhan kuuluvat varsinaisen ”uran” lisäksi myös pientareet, luiskat, ojat ynnä muut osat. Olisiko ”väylä” hieman parempi ilmaisu? Myös kielitoimiston sanakirjan määritelmässä käytetään sanaa väylä: ”maastoon kulkureitille muodostunut t. vars. liikennettä varten rakennettu väylä.”

Lukijalle jää vähän epäselväksi, että tulkitseeko tämä käsitemalli esimerkiksi kadun ajorataa ja sen viereistä jalkakäytävää yhtenä vai kahtena tienä. Sekä ajoradalla että kevyen liikenteen väylällä on käsitemallin mukaan omat keskilinjansa, mutta tulkitaanko ne yhdessä kuitenkin kuuluvan osaksi yhtä tietä vai omina teinään? Varsinkin, kun tällä hetkellä tie on määritelty kulku-uraksi, joku voisi hyvinkin tulkita ajoradan ja jalkakäytävän omiksi urikseen eli omiksi teikseen. Kaipaisin yksiselitteistä määritelmää, jotta asialle saataisiin selvyys.

Pitäisikö maantiet ja kadut määritellä vastaamaan paremmin lakia:

Maantielaki 4 §:
Maantie on sellainen tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii.

Tällöin maantien uusi määritelmä voisi olla lakia suoraan lainaten ”tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii.”

MRL 83 § 2 mom.
Katualue käsittää asemakaavassa osoitetun katualueen maanalaisine ja maanpäällisine sekä yläpuolisine johtoineen, laitteineen ja rakenteineen, jollei asemakaavassa ole toisin osoitettu.

Lakia myötäillen kadun uusi määritelmä voisi olla esim. ”kunnan asemakaavassa katualueeksi osoitettu tie.”

Kevyt liikenne on poistettu terminä uudesta tieliikennelaista. Pitäisikö se poistaa myös tästä käsitemallista? Termi kylläkin löytyy vielä maankäyttö- ja rakennuslaista (ja minulla ei henkilökohtaisesti ole mitään termiä vastaan), mutta yleinen suuntaus on ollut terminvastainen. Trendinä on siis ollut puhua erikseen jalankulusta ja pyöräilystä.


Tsemppiä jatkotyöstöön! Olemme Helsingin kaupunkiympäristötoimialalta mieluusti mukana ja apuna, jos kaipaatte kaupungin liikenteen ja katujen osaamista työstämään hyvää asiaa eteenpäin.

Profiilikuvan paikka

Jari Andersin, MML
28. helmikuuta 2019 kello 16.36.16

Kiitos kommenteista ja aktiivisesta osallistumisesta! Termien yhtenäistämiselle ja päivittämiselle on selkeästi tarvetta. Käsitemallissa on mahdollisesti vielä mukana vanhaa/poistuvaa/epätarkkaa termistöä käytössä, jota on syytä tarkentaa. Teemme tarvittavat tarkennukset dokumenttiin ja olemme yhteyksissä muutoinkin vielä aiheisiin liittyen.

Profiilikuvan paikka

Jari Andersin, MML
1. maaliskuuta 2019 kello 13.41.19

Jatkamme vielä selvittelyä ja mielellämme kuulemme lisää kaupungin näkökulmia aiheeseen liittyen Otakantaa kommentointiajan päätyttyäkin.

Käymme tosiaan vielä termiasioita läpi ja teemme tarvittavat tarkennukset dokumenttiin. Jatketaan keskustelua tämän jälkeen vielä tarvittavin osin.
Ohessa vielä muutamia vastauksia kommentissa esitettyihin kysymyksiin (palataan muihin kohtiin vielä myöhemmin):

KulkutapaTyyppi: Avataan/selvennetään asiaa vielä

PyörätieTyyppi: Käsitemallin luokitus perustuu tällä hetkellä Pyöräilyverkon toiminnallinen luokitus-dokumenttiin (Liikenneviraston ohjeita 11/2014), mutta selvitetään asiaa lisää vielä kunnissa nyt käytössä olevien luokituksiin peilaten.

TiesolmuTyyppi: Tehdään tarvittavat tarkennukset dokumenttiin (esim. pseudosolmu, liikenneaukio ja tiepalvelualue)

EsteTyyppi: Selvitetään vielä mahdollisia lisäluokituksia. Portaat ovat myös este tietyllä tapaa. Asiaa selvitetään, että voisivatko portaat olla omana linkkityyppinään.

Kulkuväylien ja tielinkkien toiminnallisuuteen/käyttöön liittyviä aiheita (retkeilyreitit, moottorikelkkareitit jne) tulevat käsittelyyn myöhemmässä vaiheessa, mutta niitä on hyvä huomioida jo tässä vaiheessa (esim. kuntopolku omana luokkanaan on ollut usein esillä).

Kääntöpaikka -kohdeluokka (piste-geometria) on tässä vaiheessa määritelty kohdistumaan vain yksityis- ja metsäautotieverkostolle muodostettavaksi (metsäsektorin tarve). Kadun päissä olevia (yleensä aluemaisia) kääntöpaikkoja ei tunnisteta tässä vaiheessa tielinkkiverkossa.

Kiitos myös muista hyvistä havainnoista kommentissa. Käymme ne läpi ja palataan aiheisiin!