Siirry sisältöön

Kysely kaivostoiminnasta ja kaivoslainsäädännöstä

Puhekupla 117
Keskustelu | Työ- ja elinkeinoministeriö
Keskustelu on päättynyt

Perustiedot

Päättynyt: 31.5.2019

Liitteet

Ilmianna

Katso muut kommentit

Valtaus ja varaus.

Profiilikuvan paikka

Käyläläinen
9. maaliskuuta 2019 kello 9.17.35

Miten on mahdollista, että valtaus/varaus vaiheessa ei selvitetä ollenkaan onko yhtiöllä mitään todellisia taloudellisia resursseja tehdä tutkimuksia varaamallaan alueella? Tästä räikeänä esimerkkinä Kuusamossa häärivä pieni yhtiö varasi yli 90 000 hehtaarin alueen. Ja kun kyseessä on vielä alue jossa maalla on muutakin arvoa kuin metsätalous käyttö niin yksityisten maanomistajien taloudellinen haitta on huomattava. Varaus toiminta pysäyttää vapaa-ajan ja myös vakitusen asumisen kiinteistöjen kaupan täysin varatulla alueella sekä sen viereisillä alueilla. Samoin kukaan ei ole halukas investoimaan varaus alueilla matkailuun tai elintarviketuotantoon.
Lisäksi näitä varauksia ketjutetaan härskisti. Kuusamossakin ensimmäinen varaaja myi vanhat kaivospiirit uudelle toimijalle ja uusi toimija varasi samoja alueita mitä edelliseltä raukesi. Näin maanomistajien epävarmuutta jatketaan vuosikausia ilman että maanomistaja saa minkäänlaista korvausta menetyksistään.

Profiilikuvan paikka

Kyllä ihmettelen
10. maaliskuuta 2019 kello 11.37.34

Tuo toimintahan tarkoittaa suomeksi suoraan sanottuna että sinä joka olet sillä alueella "maanomistaja" et olekaan maanomistaja vaan sinun täytyy olla hiljaa kusi sukassa ja kärsiä kaivostoiminnan tulo pilaaminen sinun elämääsi!!!

Profiilikuvan paikka

Oikaisu
12. maaliskuuta 2019 kello 14.06.05

Ulkomaisten kaivosyritysten toiminta ja Talvivaaran ympäristöongelmat ovat saaneet aikaan keskustelua kaivostoiminnan roolista Suomessa. Sen sijaan että media selventäisi asioita suurelle yleisölle, se hämmentää keskustelua entisestään. Mediassa esiintyy terminologisia ja käsitteellisiä virheitä, jotka aiheuttavat sekaannusta ja suuria tunteita. Useammin toistetut virheet koskevat kaivoslain termejä sekä malminetsinnän ja kaivoksen sekoittamista keskenään. Keskustelussa käytetään usein termejä "kaivosvaraus ja -valtaus". Ne ovat harhaanjohtavia, koska kaivoslaki ei sellaisia tunne. Kaivosta ei voi varata eikä vallata, eikä varaus tai valtaus ole kaivos. Varauksella tai valtauksella ei myöskään perusteta kaivosta. Malminetsintä ja kaivos ovat eri asioita niin käytännössä kuin juridisestikin. Kaivoksen perustamiseen tarvitaan kaivoslupaa, joka on lupamenettelyineen aivan oma prosessinsa.

Asiaa ei helpota sekään, että luonnonsuojelijat jotka kaivosasiantuntijoina esiintyvät, eivät vaivaudu näitä virhekäsitteitä korvaamaan. Näytetään vain karttaa varausalueesta joka voi olla vaikka koko Kuusamon kunnan kokoinen, ja annetaan kuulijan tahallaan ymmärtää väärin että kyseinen alue on tulevaisuudessa avolouhos.

Varaus antaa yksinomaan etuoikeuden hakea malminetsintälupaa, ei muihin toimenpiteisiin, paitsi alustavaan tarkasteluun ja kartoitukseen maastossa. Valtaus tai malminetsintälupa antaa puolestaan luvan ainoastaan tutkimuksiin, joiden avulla voidaan selvittää, onko jollakin alueella mineraaliesiintymiä.

Varauksia haetaan yleensä laajoille alueille koska ei tiedetä missä mahdollinen esiintymä sijaitsee, ja halutaan tarkastella alueen geologiaa mahdollisimman laajasti. Malminetsintälupaa haettaessa kohdealue pienenee. Kaivoslupaa haettaessa kohdealue eli kaivospiiri pienenee entisestään, koska malmiesiintymä on paikannettu.

Mediassa on ulkomaita myöten nostettu kohua siitä, että Suomesta olisi yksi kahdesksasosa varattu kaivostoimintaa varten. Yllä olevan perusteella on helppo nähdä, ettei väite pidä paikkaansa. Varaus ei anna oikeutta kaivostoimintaan.

Profiilikuvan paikka

Kirkkolampi
12. maaliskuuta 2019 kello 15.13.43

Oikaisu kirjoitti:

Ulkomaisten kaivosyritysten toiminta ja Talvivaaran ympäristöongelmat ovat saaneet aikaan keskustelua kaivostoiminnan roolista Suomessa. Sen sijaan että media selventäisi asioita suurelle yleisölle, se hämmentää keskustelua entisestään. Mediassa esiintyy terminologisia ja käsitteellisiä virheitä, jotka aiheuttavat sekaannusta ja suuria tunteita. Useammin toistetut virheet koskevat kaivoslain termejä sekä malminetsinnän ja kaivoksen sekoittamista keskenään. Keskustelussa käytetään usein termejä "kaivosvaraus ja -valtaus". Ne ovat harhaanjohtavia, koska kaivoslaki ei sellaisia tunne. Kaivosta ei voi varata eikä vallata, eikä varaus tai valtaus ole kaivos. Varauksella tai valtauksella ei myöskään perusteta kaivosta. Malminetsintä ja kaivos ovat eri asioita niin käytännössä kuin juridisestikin. Kaivoksen perustamiseen tarvitaan kaivoslupaa, joka on lupamenettelyineen aivan oma prosessinsa.

Asiaa ei helpota sekään, että luonnonsuojelijat jotka kaivosasiantuntijoina esiintyvät, eivät vaivaudu näitä virhekäsitteitä korvaamaan. Näytetään vain karttaa varausalueesta joka voi olla vaikka koko Kuusamon kunnan kokoinen, ja annetaan kuulijan tahallaan ymmärtää väärin että kyseinen alue on tulevaisuudessa avolouhos.

Varaus antaa yksinomaan etuoikeuden hakea malminetsintälupaa, ei muihin toimenpiteisiin, paitsi alustavaan tarkasteluun ja kartoitukseen maastossa. Valtaus tai malminetsintälupa antaa puolestaan luvan ainoastaan tutkimuksiin, joiden avulla voidaan selvittää, onko jollakin alueella mineraaliesiintymiä.

Varauksia haetaan yleensä laajoille alueille koska ei tiedetä missä mahdollinen esiintymä sijaitsee, ja halutaan tarkastella alueen geologiaa mahdollisimman laajasti. Malminetsintälupaa haettaessa kohdealue pienenee. Kaivoslupaa haettaessa kohdealue eli kaivospiiri pienenee entisestään, koska malmiesiintymä on paikannettu.

Mediassa on ulkomaita myöten nostettu kohua siitä, että Suomesta olisi yksi kahdesksasosa varattu kaivostoimintaa varten. Yllä olevan perusteella on helppo nähdä, ettei väite pidä paikkaansa. Varaus ei anna oikeutta kaivostoimintaan.

Mihin mahtaa Oikaisu kirjoituksellaan vastata? Käyläläinen kysyy "Miten on mahdollista, että valtaus/varaus vaiheessa ei selvitetä ollenkaan onko yhtiöllä mitään todellisia taloudellisia resursseja tehdä tutkimuksia varaamallaan alueella?"

Käyläläisellä ei ole termisekaannuksia kysymyksessään. Kyse on nimenomaan varauksien aiheuttamasta haitasta maanomistajille ja alueen elinkeinoille. Varausalueet ovat laajoja ja kun yhden toimijan varaus loppuu voi toinen toimija sen varata. Löysässä hirressä roikkuminen on tällaisen alueen ihmisille ihan totista asiaa. Malminetsinnässäkin on monenlaista toimijaa asialla.

Profiilikuvan paikka

Oikaisu
12. maaliskuuta 2019 kello 15.22.15

Kaikkia toimijoita velvoittaa Suomen Laki.

Profiilikuvan paikka

Kirkkolampi
12. maaliskuuta 2019 kello 15.53.56

Oikaisu kirjoitti:

Kaikkia toimijoita velvoittaa Suomen Laki.

Kaivoslakia onkin tosiaan syytä täsmentää!

Profiilikuvan paikka

Oikaisu
12. maaliskuuta 2019 kello 16.15.39

Kirkkolampi kirjoitti:

Kaivoslakia onkin tosiaan syytä täsmentää!

Eli pienillä resursseilla ei asiaa malminetsintään, tämä jätettävä suurille yhtiöille?
Nykyisen kaivoslain alla ei ole vielä perustettu yhtäkään kaivosta, joten sen sopivuuden ja kelvollisuuden arviointi on vaikeaa.

Profiilikuvan paikka

Kirkkolampi
12. maaliskuuta 2019 kello 18.30.42

Oikaisu kirjoitti:

Eli pienillä resursseilla ei asiaa malminetsintään, tämä jätettävä suurille yhtiöille?
Nykyisen kaivoslain alla ei ole vielä perustettu yhtäkään kaivosta, joten sen sopivuuden ja kelvollisuuden arviointi on vaikeaa.

Malminetsinnän jokamiehenoikeuteen verrattava käytäntö ei toimi minkään muun varatun alueen elinkeinon näkökulmasta. Kuka tahansa voi varata minkä alueen tahansa malminetsintään pelkällä ilmoituksella ja käytännössä rajoittaa alueen muun kehittämisen. Ilmeisiä ovat nykylain ongelmat.

Profiilikuvan paikka

laki on laki
12. maaliskuuta 2019 kello 20.28.29

Kirkkolampi kirjoitti:

Malminetsinnän jokamiehenoikeuteen verrattava käytäntö ei toimi minkään muun varatun alueen elinkeinon näkökulmasta. Kuka tahansa voi varata minkä alueen tahansa malminetsintään pelkällä ilmoituksella ja käytännössä rajoittaa alueen muun kehittämisen. Ilmeisiä ovat nykylain ongelmat.

Mikään laki ei estä kehittämästä elinkeinotoimintaa alueella johon kohdistuu varausilmoitus.

Profiilikuvan paikka

oikaisu
12. maaliskuuta 2019 kello 20.54.03

moniko varaus on johtanut kaivokseen? Yksi tuhannesta. Ja laki ei tosiaan estä varausalueella normaalia elämää. Tuosta voi tehdä ongelman, jos tykkää ongelmista.

Profiilikuvan paikka

Yonna
12. maaliskuuta 2019 kello 23.36.22

Hyvä Kirkkolampi,
Ole hyvä ja esitä yksikin oikea esimerkki, jossa varaus on estänyt elinkeinon harjoittamisen/kehittämisen yms? Varauksen tekijällä ei ole maanomistajan oikeuksia. Ja siis näinhän se malminetsintä etenee että ensin varataan/haetaan malminetsintälupaa isommalle alueelle, kun ei vielä tarkkaan tiedetä mitä ja millaista materiaalia alueella on. Kun tiedot tutkimuksilla tarkentuvat, voidaan varaus ja malminetsintälupa-alueita pienentää. Mutta tutkimuksia pitäisi saada tehdä, nekin tuntuvat olevan suuren yleisön mielestä automaattinen ympäristökatastrofi ja maailmanloppu ja kaiken maan järjestöt Helsingistä tehtailevat päästä keksittyjä valituksia, joilla sitten oikeusasteita kuormitetaan. Siinä jos missä saa maanomistajakin sitten roikkua siinä hirressään tuplasti pidempään. Kaikki tämä siksi, että suuri yleisö luulee että jokaisesta malminetsintä projektista syntyy uusi Talvivaara. Suurin osa etsinnän projekteista paljastuu susiksi, vaikka jotain olisikin löytynyt, maailmanmarkkinat ja kasan verran muita syitä yleensä torppaavat nämä hankkeet aivan omia aikojaan. Aivan turhaan näistä moinen polemiikki on syntynyt ja aivan yhtä turhaan ihmiset kuormittavat muutoinkin huonosti rasvattuja bytokratian rattaita ja pitkittävät näiden hankkeiden elinkaarta. Nopeat tutkimukset, nopeat tulokset, nopea lopputulema eli loppu 999 projektille tuhannesta. Faktojen lisäksi ihmisiltä näkyy olevan hukassa myös peruslaskutaidot.

Profiilikuvan paikka

Kotka
13. maaliskuuta 2019 kello 13.37.06

1. Varaus ei merkitse vain ns. ”jokamiehen oikeuksia” kaivosyhtiölle, kuten lupavirasto Tukes asiaa mainostaa.
Varaus siirtää kaivosyhtiön kartalle rajoittamat maa-alueet välittömästi, kun yhtiö kartan kaivosviranomaiselle antaa – puustoa lukuun ottamatta - sammaleesta syvyyksiin asti omistuksen siirtymisprosessiin kaivosyhtiölle, ilman maksuja kenellekään. Mahdollisuuksia sitä estää, tai edes sen ehtoihin vaikuttaa, ei Mari Kiviniemen pätkähallituksen säätämä kaivoslaki anna, sillä laki antaa kaivosyhtiölle myös oikeudet pakkolunastaa haluamansa alueen ja sen malmivarat – ja millaisin ehdoin:
Lain 83 &: ”Jos kaivoshanke on merkittävästi korottanut tai alentanut lunastettavan omaisuuden arvoa, korvaus on määrättävä vastaamaan sitä arvoa, joka omaisuudella olisi ollut ilman sanottua vaikutusta”.
Ulkomaisille kaivosyhtiöille laki antaa sitten oikeudet myydä valtaamansa, tai jo pakkolunastamansa metsätilat malmivarojen rikastuttamalla hinnalla edelleen, ja ilman edes euronkaan veroa myyntivoitosta. Näin tapahtui esimerkiksi Kevitsalla, jonka omistuksen lahjaksi valtiolta saanut myi ne 300 miljoonalla eurolla FQM-yhtiölle. Valtio, malmien omistajana, kaivosoikeuksien antajana, ei saanut euroakaan, ei edes yhtään veroeuroa.

Profiilikuvan paikka

Kotka
13. maaliskuuta 2019 kello 13.40.19

4. Uusi kaivoslaki on käytössä:
Keskustapuolue puolustelee mestaroimaansa kaivoslakia sillä, että yhtään kaivosta ei ole vielä tällä kaivoslailla perustettu. Sillä yritetään vesittää lain kritisointia. Lupia on kuitenkin jaettu tämän 2011 lain mukaisesti Tukesin, eikä valtiovallan toimesta - ja kaikki kenkäten, kuten tämä laki määrää. Näin on tehty myös Kevitsan kohdalla, vaikka vanha, vuoden 1965 kaivoslaki, olisi antanut oikeudet periä rojalttimaksua, vaikkapa kilpailuttamalla. Tästä esimerkkinä Kittilän kultakaivos, joka maksaa yhden prosentin rojalttia valtiolle ( 2-4 milj.euroa/vuosi), kun kaivosoikeudet sille – ennen Mauri Pekkarisen valtakautta – on näin hinnoiteltuna vuoden 1965 kaivoslailla annettu. Miksi ei näin tehty Kevitsan osalta? Miksi 2011 kaivoslakia soveltaen kenkättiin?
Uutta lakia noudatetaan myös kaivosten louhintakorvausten suhteen. Vuoden 1965 laki olisi meille paljon parempi. Se kun määräämaan omistajalle maksettavaksi ”kohtuullinen louhintakorvaus, jota vahvistettaessa otettava huomioon kaivoskivennäisten arvo, käyttömahdollisuudet, markkinoiminen ja muut kaivoskivennäisten taloudelliseen arvoon vaikuttavat perusteet”
Yli 50 prosentin liikevoittoa takovalla kultakaivoksella – kivennäisten arvoon perustuen - voisivat louhintakorvaukset olla jopa hulppeita, mutta 2011 kaivoslaissa louhintakorvaus on rajattu 0,15 prosentttiin malmien arvosta.
Mari Kiviniemen pätkähallituksen säätämä kaivoslaki on muuttanut kaikki 1965 kaivoslain tulot meille kenkkäyksiksi ulkomaille. Se on ulkomaisten kaivosyhtiöiden etuuslaki, Lapin tulevaisuutta syövä laillistetun ryöstön laki.

Profiilikuvan paikka

Kirkkolampi
13. maaliskuuta 2019 kello 15.13.06

Yonna kirjoitti:

Hyvä Kirkkolampi,
Ole hyvä ja esitä yksikin oikea esimerkki, jossa varaus on estänyt elinkeinon harjoittamisen/kehittämisen yms? Varauksen tekijällä ei ole maanomistajan oikeuksia. Ja siis näinhän se malminetsintä etenee että ensin varataan/haetaan malminetsintälupaa isommalle alueelle, kun ei vielä tarkkaan tiedetä mitä ja millaista materiaalia alueella on. Kun tiedot tutkimuksilla tarkentuvat, voidaan varaus ja malminetsintälupa-alueita pienentää. Mutta tutkimuksia pitäisi saada tehdä, nekin tuntuvat olevan suuren yleisön mielestä automaattinen ympäristökatastrofi ja maailmanloppu ja kaiken maan järjestöt Helsingistä tehtailevat päästä keksittyjä valituksia, joilla sitten oikeusasteita kuormitetaan. Siinä jos missä saa maanomistajakin sitten roikkua siinä hirressään tuplasti pidempään. Kaikki tämä siksi, että suuri yleisö luulee että jokaisesta malminetsintä projektista syntyy uusi Talvivaara. Suurin osa etsinnän projekteista paljastuu susiksi, vaikka jotain olisikin löytynyt, maailmanmarkkinat ja kasan verran muita syitä yleensä torppaavat nämä hankkeet aivan omia aikojaan. Aivan turhaan näistä moinen polemiikki on syntynyt ja aivan yhtä turhaan ihmiset kuormittavat muutoinkin huonosti rasvattuja bytokratian rattaita ja pitkittävät näiden hankkeiden elinkaarta. Nopeat tutkimukset, nopeat tulokset, nopea lopputulema eli loppu 999 projektille tuhannesta. Faktojen lisäksi ihmisiltä näkyy olevan hukassa myös peruslaskutaidot.

Hei Yonna,
tässä Rantasalmen Osikonmäeltä hyvä esimerkki. Kultaa on etsitty lupien ketjuttamisella yli 30 vuotta. Kaivos tuohon Saimaata saastuttamaan olisi tietysti piste i:n päälle, varaus- ja malminetsintäpelillä on jo yhden sukupolven elämä saatu hyvin sekoitettua. Siellä on tilojen arvo romahtanut etsinnän vuoksi. Ihan peruslaskutaidolla selvä esimerkki ongelmista, eikö totta.

Iltalehden jutusta voi lukea lisää:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5e9a3c84-fc6c-4e9e-9ad9-42cab9e38a32

Profiilikuvan paikka

Yonna
13. maaliskuuta 2019 kello 17.20.23

Ikävää asukkaille toki, jos malminetsintäyhtiö on toiminut huonosti. Tässäkin jutussa tosin viitattiin vanhaan kaivoslakiin (mm. Etäisyyksien osalta kun haastatellun mukaan tultiin tontin reunalle), ei siis itseasiassa liity nykyiseen lakiin, jossa etäisyydet asuinrakennuksiin ovat suuremmat. Eli siinä mielessä nykyinen laki on parempi. Elinkeinon harjoittamiseen liittyviä ongelmia en jutussa havainnut, vaikka jutun haastatellut henkilöt olivatkin mielensä pahoittaneet. En myöskään löytänyt todisteita sille, että tilojen arvo olisi alueella romahtanut juurikin malminetsinnän takia. Jokaisella asianosaisella on tietysti oikeus valittaa heihin vaikuttavista asioista, enkä tunne tapausta henkilökohtaisesti, mutta voisiko tässäkin tapauksessa olla ainakin osittain niin että valitusprosessien pitkittämisellä on myös pitkitetty asukkaiden piinaa? Ehkäpä alue olisi voitu tutkimuksilla todeta huonoksi potentiaaliltaan, jos aluetta olisi saanut tutkia ja malminetsintä yhtiö olisi mahdollisesti jopa hylännyt lupa-alueet? Jutun lopussa haastatellun Jukka Niemisen lausunnot kuullostavat siltä että alueesta tiedetään kovin vähän, haastattelija kysyy kärkkäästi kaivoksesta, jätevesistä ja jätealtaista, mutta kun malmia vasta etsitään (sen tarkkaa paikkaa ei siis vielä tiedetä), aiemmat tutkimukset viittaavat pienempiin löydöksiin alueella, jotka SAATTAVAT johtaa isomman esiintymän (malmin) jäljille, mutta paljon todennäköisempää on ettei tuota '' isompaa'' esiintymää koskaan löydy. Tästä syystä ei ole mitään järkeä puhua kaivoksesta ja jätealtaista, kun niiden tulevasta sijainnista ei ole varmuutta, eikä usein malminetsintää suorittavalla taholla ole kaivostoimintaan liittyvää tietotaitoa/osaamistakaan. Malminetsintää suorittavat ammattilaiset ovat yleensä perehtyneet eri asioihin kuin kaivostoimintaa harjoittavat. Siksi malminetsijältä ei kannata edes kysyä kenen tontille tulevan avolouhoksen pölyt leviävät ja miten jätevesiasiat hoidetaan, niitä varten on aivan omat asiantuntijat ja onneksi niin.

Profiilikuvan paikka

Kirkkolampi
13. maaliskuuta 2019 kello 17.34.22

Yonna kirjoitti:

Ikävää asukkaille toki, jos malminetsintäyhtiö on toiminut huonosti. Tässäkin jutussa tosin viitattiin vanhaan kaivoslakiin (mm. Etäisyyksien osalta kun haastatellun mukaan tultiin tontin reunalle), ei siis itseasiassa liity nykyiseen lakiin, jossa etäisyydet asuinrakennuksiin ovat suuremmat. Eli siinä mielessä nykyinen laki on parempi. Elinkeinon harjoittamiseen liittyviä ongelmia en jutussa havainnut, vaikka jutun haastatellut henkilöt olivatkin mielensä pahoittaneet. En myöskään löytänyt todisteita sille, että tilojen arvo olisi alueella romahtanut juurikin malminetsinnän takia. Jokaisella asianosaisella on tietysti oikeus valittaa heihin vaikuttavista asioista, enkä tunne tapausta henkilökohtaisesti, mutta voisiko tässäkin tapauksessa olla ainakin osittain niin että valitusprosessien pitkittämisellä on myös pitkitetty asukkaiden piinaa? Ehkäpä alue olisi voitu tutkimuksilla todeta huonoksi potentiaaliltaan, jos aluetta olisi saanut tutkia ja malminetsintä yhtiö olisi mahdollisesti jopa hylännyt lupa-alueet? Jutun lopussa haastatellun Jukka Niemisen lausunnot kuullostavat siltä että alueesta tiedetään kovin vähän, haastattelija kysyy kärkkäästi kaivoksesta, jätevesistä ja jätealtaista, mutta kun malmia vasta etsitään (sen tarkkaa paikkaa ei siis vielä tiedetä), aiemmat tutkimukset viittaavat pienempiin löydöksiin alueella, jotka SAATTAVAT johtaa isomman esiintymän (malmin) jäljille, mutta paljon todennäköisempää on ettei tuota '' isompaa'' esiintymää koskaan löydy. Tästä syystä ei ole mitään järkeä puhua kaivoksesta ja jätealtaista, kun niiden tulevasta sijainnista ei ole varmuutta, eikä usein malminetsintää suorittavalla taholla ole kaivostoimintaan liittyvää tietotaitoa/osaamistakaan. Malminetsintää suorittavat ammattilaiset ovat yleensä perehtyneet eri asioihin kuin kaivostoimintaa harjoittavat. Siksi malminetsijältä ei kannata edes kysyä kenen tontille tulevan avolouhoksen pölyt leviävät ja miten jätevesiasiat hoidetaan, niitä varten on aivan omat asiantuntijat ja onneksi niin.

" voisiko tässäkin tapauksessa olla ainakin osittain niin että valitusprosessien pitkittämisellä on myös pitkitetty asukkaiden piinaa?" Näin ei ole näin tässäkään tapauksessa.

Jos ovat Helsingin luonnonsuojelijat kovapäisiä niin niin tuntuvat olevan kaivosalan puoltajatkin. Varausten ja malminetsintöjen ketjutukset alentavat maanarvoa, kukaan ei osta tonttia jos on kaivosmahdollisuus alueella. Varaukset ovat voimassa vuosikausia ja niin malminetsinnätkin yhteensä yli 15 vuotta. Ja kun yksi raukeaa voi toinen tehdä samat varaukset, ja taas menee 15 vuotta. Osinkonmäellä uusin varaus on muuten uuden lain ajalta. Kyläläisillä on oma Facebook-ryhmä, voit kysellä sieltä tarkemmin niin ei tarvitse spekuloida.

Profiilikuvan paikka

Yonna
13. maaliskuuta 2019 kello 18.11.44

Kirkkolampi kirjoitti:

" voisiko tässäkin tapauksessa olla ainakin osittain niin että valitusprosessien pitkittämisellä on myös pitkitetty asukkaiden piinaa?" Näin ei ole näin tässäkään tapauksessa.

Jos ovat Helsingin luonnonsuojelijat kovapäisiä niin niin tuntuvat olevan kaivosalan puoltajatkin. Varausten ja malminetsintöjen ketjutukset alentavat maanarvoa, kukaan ei osta tonttia jos on kaivosmahdollisuus alueella. Varaukset ovat voimassa vuosikausia ja niin malminetsinnätkin yhteensä yli 15 vuotta. Ja kun yksi raukeaa voi toinen tehdä samat varaukset, ja taas menee 15 vuotta. Osinkonmäellä uusin varaus on muuten uuden lain ajalta. Kyläläisillä on oma Facebook-ryhmä, voit kysellä sieltä tarkemmin niin ei tarvitse spekuloida.

Mikä mielestäsi olisi paras ratkaisu asiaan? Pitäisikö malminetsintä kieltää malmipotentiaalisilla alueilla? Pitäisikö kaikkien toimijoiden kärsiä toisten toimijoiden tekemistä virheistä? Kun yksi ei löytänyt malmia ja toinen tahtoo yrittää uusilla ideoilla, niin se pitäisikin torpata? Periaatteessa kovapäisyydestäni huolimatta ymmärrän kyllä, että tämä asia herättää tunteita maanomistajissa, mutta malminetsintäkin on elinkeino monelle, silläkö ei saisi olla samanlaisia oikeuksia olla olemassa kuin vaikkapa maanviljelijällä?

Profiilikuvan paikka

Kirkkolampi
13. maaliskuuta 2019 kello 19.18.10

Yonna kirjoitti:

Mikä mielestäsi olisi paras ratkaisu asiaan? Pitäisikö malminetsintä kieltää malmipotentiaalisilla alueilla? Pitäisikö kaikkien toimijoiden kärsiä toisten toimijoiden tekemistä virheistä? Kun yksi ei löytänyt malmia ja toinen tahtoo yrittää uusilla ideoilla, niin se pitäisikin torpata? Periaatteessa kovapäisyydestäni huolimatta ymmärrän kyllä, että tämä asia herättää tunteita maanomistajissa, mutta malminetsintäkin on elinkeino monelle, silläkö ei saisi olla samanlaisia oikeuksia olla olemassa kuin vaikkapa maanviljelijällä?

Mikä tahansa yritys voi tulla etsimään mineraaleja eikä maanomistajilla tai paikallisilla ihmisillä ei ole oikeuksia puuttua toimintaan. Malminetsinnällä ja kaivosteollisuudella ei pidä olla muita elinkeinoja vahvempia oikeuksia. Näin tilanne kuitenkin on nyt.

Profiilikuvan paikka

Yonna
13. maaliskuuta 2019 kello 22.17.29

Kirkkolampi kirjoitti:

Mikä tahansa yritys voi tulla etsimään mineraaleja eikä maanomistajilla tai paikallisilla ihmisillä ei ole oikeuksia puuttua toimintaan. Malminetsinnällä ja kaivosteollisuudella ei pidä olla muita elinkeinoja vahvempia oikeuksia. Näin tilanne kuitenkin on nyt.

Ongelma mineraali-ja metalliesiintymien kanssa on se että ne sijaitsevat siellä minne eri geologiset prosessit ovat sattuneet ne sijoittamaan. Se valitettavasti luo erilaisen lähtöasetelman verrattuna muihin elinkeinoihin. Lisäksi kaivosteollisuuden vaikutukset yhteiskuntaan ovat merkittävästi monia muita elinkeinoja suuremmat. Niin ikävältä kuin se kuullostaakin, jos jollain on talo taikka kaksi malmin päällä, on näiden talojen ja maiden ostaminen yhteiskunnan kannalta taloudellisesti kannattava vaihtoehto. Sitäpaitsi, paljon useammin kaivos luo uutta asutusta ja parantaa (yleensä syrjäisen) paikkakunnan elinkeinoelämää ennen kuin tuhoaa sitä.

Profiilikuvan paikka

Kirkkolampi
14. maaliskuuta 2019 kello 10.25.37

Yonna kirjoitti:

Ongelma mineraali-ja metalliesiintymien kanssa on se että ne sijaitsevat siellä minne eri geologiset prosessit ovat sattuneet ne sijoittamaan. Se valitettavasti luo erilaisen lähtöasetelman verrattuna muihin elinkeinoihin. Lisäksi kaivosteollisuuden vaikutukset yhteiskuntaan ovat merkittävästi monia muita elinkeinoja suuremmat. Niin ikävältä kuin se kuullostaakin, jos jollain on talo taikka kaksi malmin päällä, on näiden talojen ja maiden ostaminen yhteiskunnan kannalta taloudellisesti kannattava vaihtoehto. Sitäpaitsi, paljon useammin kaivos luo uutta asutusta ja parantaa (yleensä syrjäisen) paikkakunnan elinkeinoelämää ennen kuin tuhoaa sitä.

Kaivosteollisuuden edustajien tulisikin ymmärtää, että muillakin kuin heillä on oikeuksia, ja että myös heillä on vastuita. Koska sitä ei näytä ymmärrettävän, kuten tästäkin mielipiteenvaihdosta näkee, on lainsäädännöllä luotava nykyistä kelvollisimmat puitteet.

Profiilikuvan paikka

Yonna
14. maaliskuuta 2019 kello 14.04.56

Kirkkolampi kirjoitti:

Kaivosteollisuuden edustajien tulisikin ymmärtää, että muillakin kuin heillä on oikeuksia, ja että myös heillä on vastuita. Koska sitä ei näytä ymmärrettävän, kuten tästäkin mielipiteenvaihdosta näkee, on lainsäädännöllä luotava nykyistä kelvollisimmat puitteet.

Tietysti muillakin kuin kaivosteollisuuden edustajilla on oikeuksia ja velvollisuuksia. Mielestäni maanomistajien oikeuksia ei mitenkään poljeta, kuten yllä sanoin, malmin paikkaa ei voi kukaan valita. Se on siellä missä se on, ja jos jollain on maatilkku juuri siinä kohtaa missä malmi makaa niin sekö on vastuunpakoilua että yhtiö tekee maasta tarjouksen sen omistajalle? Tai kun alueelle haetaan malminetsintälupaa niin maanomistaja saa siitä korvauksen (esimerkkinä mainitsisin että mm. Ruotsissa näin ei ole, maanomistaja saa korvauksia vain maalle aiheutetuista vahingoista). Tai kun kaivos perustetaan maanomistaja saa tällöinkin kiinteän louhintakorvauksen per hehtaari + 0.15 % vuoden aikana louhitun malmin arvosta. Lisäksi mainittakoon että nämä kaikki korvaukset tuplaantuivat uuden kaivoslain myötä 2011.

Profiilikuvan paikka

Kirkkolampi
14. maaliskuuta 2019 kello 16.16.07

Yonna kirjoitti:

Tietysti muillakin kuin kaivosteollisuuden edustajilla on oikeuksia ja velvollisuuksia. Mielestäni maanomistajien oikeuksia ei mitenkään poljeta, kuten yllä sanoin, malmin paikkaa ei voi kukaan valita. Se on siellä missä se on, ja jos jollain on maatilkku juuri siinä kohtaa missä malmi makaa niin sekö on vastuunpakoilua että yhtiö tekee maasta tarjouksen sen omistajalle? Tai kun alueelle haetaan malminetsintälupaa niin maanomistaja saa siitä korvauksen (esimerkkinä mainitsisin että mm. Ruotsissa näin ei ole, maanomistaja saa korvauksia vain maalle aiheutetuista vahingoista). Tai kun kaivos perustetaan maanomistaja saa tällöinkin kiinteän louhintakorvauksen per hehtaari + 0.15 % vuoden aikana louhitun malmin arvosta. Lisäksi mainittakoon että nämä kaikki korvaukset tuplaantuivat uuden kaivoslain myötä 2011.

Se ei ole vastuullisuutta että louhimaan halutaan mihin vain ympäristön asukkaiden ja kuntien ohi pienienkin pitoisuusmäärien perässä. Kokemuksellahan on näyttöä siitä, että ongelmat jätetään muiden hoidettavaksi. Kaivosteollisuuden näkökulmasta valtauskäytäntö on aivan erinomainen.

Profiilikuvan paikka

Yonna
15. maaliskuuta 2019 kello 17.32.47

Kirkkolampi kirjoitti:

Se ei ole vastuullisuutta että louhimaan halutaan mihin vain ympäristön asukkaiden ja kuntien ohi pienienkin pitoisuusmäärien perässä. Kokemuksellahan on näyttöä siitä, että ongelmat jätetään muiden hoidettavaksi. Kaivosteollisuuden näkökulmasta valtauskäytäntö on aivan erinomainen.

Miten louhiminen malminetsintään liittyy? Ei pienten pitoiksuuksien takia kukaan voi mitään louhia. Mutta pienet pitoisuudet maa-tai kallioperässä voivat olla viitteitä jossain lähistöllä lymyävästä suuremmasta malmista. Kairauksilla selvitellään löytyykö sitä parempien pitoisuuksien esiintymää vai ei.

Profiilikuvan paikka

Kirkkolampi
17. maaliskuuta 2019 kello 11.25.53

Yonna kirjoitti:

Miten louhiminen malminetsintään liittyy? Ei pienten pitoiksuuksien takia kukaan voi mitään louhia. Mutta pienet pitoisuudet maa-tai kallioperässä voivat olla viitteitä jossain lähistöllä lymyävästä suuremmasta malmista. Kairauksilla selvitellään löytyykö sitä parempien pitoisuuksien esiintymää vai ei.

Niinpä, kaivoslain ensisijaisuus näyttääkin vähintään kummalliselta. Malminetsintälupa voidaan myöntää vaikka pohjavesialueelle, jos kaivoslaista ei löydy siihen estettä. Vesilaki ja ympäristölaki jäävät kakkoseksi.

Profiilikuvan paikka

Yonna
18. maaliskuuta 2019 kello 11.51.36

Kirkkolampi kirjoitti:

Niinpä, kaivoslain ensisijaisuus näyttääkin vähintään kummalliselta. Malminetsintälupa voidaan myöntää vaikka pohjavesialueelle, jos kaivoslaista ei löydy siihen estettä. Vesilaki ja ympäristölaki jäävät kakkoseksi.

Nyt kyllä tahdot väkisin ymmärtää asian väärin, malminetsintälupa alue ei ole yhtä kuin kaivoslupa-alue. Malminetsintälupa-alue myönnetään keveämmin perustein koska, sen alaisuudessa on tarkoitus tutkia aluetta ja etsiä malmia. Malmia ei siis välttämättä ole eikä sitä löydy noilta malminetsintälupa alueilta. Jos malminetsintälupa alueelta löytyisi mittava esiintymä, sitä pitäisi tutkia entistä tarkemmin jotta varmistutaan esiintymän taloudellisesta kannattavuudesta ja vasta sen jälkeen hyvin pienelle rajatulle alueelle (verrattuna siis varaus tai Malminetsintälupa-alueen kokoon) voidaan hakea erillisellä hakemusprosessilla kaivoslupaa. Malminetsintälupa-alue ei siis tarkoita muuta kuin sitä että luvan haltija voi tutkia aluetta. Varausalueiden pinta-alat voivat olla suuria, samoin malminetsintälupa-alueet, koska esiintymää ei ole vielä tarkkaan paikannettu ja etsitään suuremmalta alueelta. Ei se silloin niin haittaa vaikka lupa-alue tulee vaikka naturan tai pohjavesialueen päälle, koska näille alueille eri viranomaistahot antavat sitten ohjeita missä tarkalleen saa mitäkin tutkimusta tehdä. Ja jos sitten kävisi niin, että löytyisi taloudellisesti hyödynnetävissä oleva malmi vaikkapa natura alueelta, voidaan kaivoslupaprosessissa sitten tehdä tarkempia tutkimuksia ja selvityksiä, että onko kaivoksen perustaminen alueelle ylipäänsä mahdollista.

Profiilikuvan paikka

Kirkkolampi
18. maaliskuuta 2019 kello 13.01.07

Yonna kirjoitti:

Nyt kyllä tahdot väkisin ymmärtää asian väärin, malminetsintälupa alue ei ole yhtä kuin kaivoslupa-alue. Malminetsintälupa-alue myönnetään keveämmin perustein koska, sen alaisuudessa on tarkoitus tutkia aluetta ja etsiä malmia. Malmia ei siis välttämättä ole eikä sitä löydy noilta malminetsintälupa alueilta. Jos malminetsintälupa alueelta löytyisi mittava esiintymä, sitä pitäisi tutkia entistä tarkemmin jotta varmistutaan esiintymän taloudellisesta kannattavuudesta ja vasta sen jälkeen hyvin pienelle rajatulle alueelle (verrattuna siis varaus tai Malminetsintälupa-alueen kokoon) voidaan hakea erillisellä hakemusprosessilla kaivoslupaa. Malminetsintälupa-alue ei siis tarkoita muuta kuin sitä että luvan haltija voi tutkia aluetta. Varausalueiden pinta-alat voivat olla suuria, samoin malminetsintälupa-alueet, koska esiintymää ei ole vielä tarkkaan paikannettu ja etsitään suuremmalta alueelta. Ei se silloin niin haittaa vaikka lupa-alue tulee vaikka naturan tai pohjavesialueen päälle, koska näille alueille eri viranomaistahot antavat sitten ohjeita missä tarkalleen saa mitäkin tutkimusta tehdä. Ja jos sitten kävisi niin, että löytyisi taloudellisesti hyödynnetävissä oleva malmi vaikkapa natura alueelta, voidaan kaivoslupaprosessissa sitten tehdä tarkempia tutkimuksia ja selvityksiä, että onko kaivoksen perustaminen alueelle ylipäänsä mahdollista.

Hei Yonna,
minusta taas vaikuttaa että olet lukenut viestejäni huolimattomasti. Katso uudestaan ja huomaat että varaukset, malminetsintäluvat ja kaivokset ovat siellä ihan paikallaan.
Kun tässä on nyt kyseessä kaivoksiin liittyvä lainsäädäntö, niin mainitsen vielä kansalaisen näkökulmasta terveiset lainsäädännön kartoittajille. Kaivosalan luvituksista vastaavat ja päättävät viranomaiset pitäisi saada saman katon alle. Niin ehkä saataisiin luvituksiin kokonaisharkintaa. Olisiko Luova oikeea osoite.

Profiilikuvan paikka

Kirkkolampi
18. maaliskuuta 2019 kello 15.52.05

Kirkkolampi kirjoitti:

Hei Yonna,
minusta taas vaikuttaa että olet lukenut viestejäni huolimattomasti. Katso uudestaan ja huomaat että varaukset, malminetsintäluvat ja kaivokset ovat siellä ihan paikallaan.
Kun tässä on nyt kyseessä kaivoksiin liittyvä lainsäädäntö, niin mainitsen vielä kansalaisen näkökulmasta terveiset lainsäädännön kartoittajille. Kaivosalan luvituksista vastaavat ja päättävät viranomaiset pitäisi saada saman katon alle. Niin ehkä saataisiin luvituksiin kokonaisharkintaa. Olisiko Luova oikeea osoite.

Kaivosalan luvituksista vastaavat ja päättävät viranomaiset pitäisi saada saman katon alle siis muiden lupaviranomaisten kanssa. Tukes-systeemi ei ole oikein vakuuttanut muuten kuin yhtenä kaivosalan jäsenenä. Tämänhän nykyinen lainsäädäntö sallii.

Profiilikuvan paikka

Kaivoslaki uusiksi
19. huhtikuuta 2019 kello 10.09.56

Profiilikuvan paikka

Kaivoslaki uusiksi
19. huhtikuuta 2019 kello 10.25.11

Olemme yksi harvoista maista maailmassa, joka antaa maaperänsä mineraalit korvauksetta ulkomaille eli MILJARDIEN EUROJEN ARVOSTA ja tänne jää ympäristöongelmat VALTION MAKSETTAVASTI.

Olisipa esim. Norjassakin vastaava laki niin olisimme öljy ja kaasu valtio :)




Profiilikuvan paikka

arska
9. toukokuuta 2019 kello 17.09.01

Malminetsintä pitäisi saada luvanvaraiseksi. Elikkä suomeksi sanottuna , jos maanomistaja ei anna lupaa kairata omistamillaan mailla, niin siellä ei sitten maisemaa pilata, kuten nykyään Kuusamon jokivarsilla on jo isoilla alueilla tehty !!!!!!!!!!!!