Siirry sisältöön

Kysely kaivostoiminnasta ja kaivoslainsäädännöstä

Puhekupla 117
Keskustelu | Työ- ja elinkeinoministeriö
Keskustelu on päättynyt

Perustiedot

Päättynyt: 31.5.2019

Liitteet

Ilmianna

Katso muut kommentit

Kaivostoiminnan raamit nykyaikaan!

Profiilikuvan paikka

Maallikon mietteitä
9. maaliskuuta 2019 kello 13.16.13

En ole kaivosalan asiantuntija, vaan tavallinen Suomen kansalainen maallikkoymmärryksellä. Kerron siitä huolimatta mielipiteeni niiltä osin kuin suinkin osaan.

Mielestäni on epäoikeudenmukaista ja kestämätöntä Suomea ja suomalaisia kohtaan, että kaivosalan toimijat voivat ulkomaita myöten tulla ja vallata maitamme naurettavia nimelliskorvauksia vastaan, ja viedä löytämänsä rikkaudet mennessään suomalaisten jäädessä siivoamaan heidän jälkisotkujaan kyseisiä rikkauksia köyhempinä. Mielestäni Suomen valtion alueella olevat maat ovat ja tulee olla suomalaisten omistuksessa. Mikäli joku (ulkomainen) toimija haluaa osalliseksi Suomen maaperän rikkauksista, on siitä maksettava erittäin tuntuva korvaus Suomen kansalle, missä huomioidaan a) suomalaisen maa-alueen valtaaminen b) suomalaisesta maaperästä löytyneiden rikkauksien hyödyntäminen c) velvollisuus toimia luontoa ja muita ympäristötekijöitä (mm. alueen yrittäjät) kunnioittaen ja huomioonottaen ja d) velvollisuus vastata toiminnan jälkiseurauksista ympäristölle ja lähialueen ihmisille myös tilanteissa, joissa toimija menee konkurssiin. En tiedä, miten idealistisia ajatukseni ovat, en vain voi käsittää, että maatamme saa tulla ulkomaita myöten raiskaamaan käytännössä lähes ilmaiseksi ja pestä kädet vastuusta ikävien jälkiseurausten osalta.

Suomen kaivoslaki on saatava pois 1700-luvulta nykyaikaan vastaamaan nykypäivän lainsäädäntöä ja olosuhteita huomioiden suomalaisten itsestäänselvä etu- ja omistusoikeus omiin maa-alueisiinsa ja luontoonsa; Suomen kansalaisten ja yrittäjien huomioonottaminen mahdollisilla kaivosalueilla; toimijoiden sitouttaminen kantamaan vastuunsa toimintansa kokonaisvaltaisesta eettisyydestä; sekä ennen kaikkea luonnon ja ympäristöarvojen kunnioittaminen toiminnan jokaisella tasolla. Niin sanotut konkurssit eivät saa olla syy sille, että kaivostoiminnan jälkiseurauksista pestään kätensä. Jos et ole kykenevä hoitamaan tilannetta alusta loppuun asiallisesti ja vastuuntuntoisesti, ei liene aika alkaa toimia kyseisen asian puitteissa. Vastuuntunnottomat, itsekeskeiset rikkauksien etsijät eivät kuulu Suomen maankamaralle, eivätkä myöskään sen alle. Oli kyse sitten minkä kansallisuuden omaavista ihmisistä ja yrityksistä tahansa.

Itsekunnioitusta ja -arvostusta nyt peliin, suomalaiset. Me emme ole kenenkään kynnysmattoja, joihin saa tulla pyyhkimään kurat kengänpohjista. Olemme etuoikeutettuja saadessamme elää näin kauniissa maassa, jossa on vielä runsaasti kaunista luontoa jäljellä, vaikka luonnon monimuotoisuuden kärsiminen on jo hälyyttävää realismia Suomessakin. Ilman luontoa kukaan ihminen ei ole yhtään mitään - annammeko todella ahneille, vastuuntunnottomille (ulkomaisille) toimijoille vallan määrätä, mitä meidän kotimaamme olemassaolon perustalle tapahtuu? Annammeko todella (ulkomaisten) kaivosalan toimijoiden raiskata ja turmella paitsi luontomme, myös tuhota oman maamme kansalaisten kotiseudut, kodit, ja yritystoiminnan? Luontoa saa hyödyntää, mutta se on tehtävä järjellä ja sydämellä, olemassaolomme haavoittuvuutta ja Suomea kokonaisvaltaisesti kunnioittaen.

Profiilikuvan paikka

Tessu
12. maaliskuuta 2019 kello 15.37.20

Vastineena nimimerkille 'Maallikon mielipiteitä' huomautan, että Suomessa tapahtuneet ympäristö rikkomukset, kuten Terrafamen vuodot (entinen Talvivaara) tai Oriveden kaivoksen laiton kaatopaikka ovat suomalaisten toimijien tekemiä ympäristörikkomuksia. Suomen valtio omistaa 71% Terrafamesta ja oli myös suuromistaja Talvivaaran osakeyhtiössä. Oriveden laiton kaatopaikka toiminta aloitettiin Outokummun omistuksen aikana. On todella valitettavaa, että nykyinen omistaja Dragon Mining jatkoi laitonta toimintaa. Paljon parjatut ulkomaalaiset malminetsintä-ja kaivosyhtiöt ovat tuoneet Suomeen korkealaatuista osaamista ja vaatimuksia työn-ja ympäristönsuojelun osalta.

Nykyinen kaivoslaki on vuodelta 2011. Kaivoslaissa on selkeästi (108 §) määrätty, että yhtiön on asetettava vakuudet (rahaa sivuun) ennen kaivostoiminnan aloittamista. Vakuuksien suuruus määräytyy suunnitellun toiminnan laadun ja laajuuden perusteella ja sitä valvoo kaivosviranomainen (TUKES). Toisin sanoen, konkurssi tilanteessa kaivostoiminnan lopetus-ja jälkitoimenpiteet (ympäristön siivous, maisemointi, alueen turvalliseksi saattaminen jne.) voidaan tarvittaessa hoitaa tästä sivuun laitetusta rahasummasta jota kaivoslaissa vakuudeksi kutsutaan. Mainittakoon vielä, että rahakirstun päällä "istuu" kaivosviranomainen, jonka tehtävä on valvoa korvauksen saajan etua.

Taloudellista näkökulmaa keskusteluun voi käydä hakemassa muun muassa tästä hijattain julkaistusta lehtiartikkelista, jossa 10 vuotta Suomessa toimineen Kittilän kultakaivoksen talousnumeroita avataan lukijoille.
https://www.lapinkansa.fi/lappi/kittilan-kultakaivos-taytti-10-vuotta-mutta-tunnelma-ei-ole-katossa-nykyinen-keskustelu-huonontaa-suomen-kilpailua-investointirahasta-3393416?fbclid=IwAR1mEGaH5I-rDg7fca7eFi9AHffSYjbZ-3-h-BWT1r74X9zMVX0ynUeUHSQ

Ymmärrän, että aihe on voimakkaita tunteita herättävä. Ja kuten lähes kaikessa muussakin myös kaivosalalla on parantamisen varaa. Jotta parannus ehdotuksista voitaisiin keskustella rakentavasti kannattaisi jokaisen asiasta kiinnostuneen aidosti perehtyä aiheeseen ja pohtia kenen näkökulmaa sensaatiohakuiset iltapäivät tarjoilevat. Malminetsintä-ja kaivostoiminnan lyhyen oppimäärän voi käydä kertaamassa vaikka Työ-ja elinkeinomisteriön sivuilta https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-kaivostoiminnasta?fbclid=IwAR3ICk3BDxKIm2kFd9wGJZU7i_yo-h7BIDstOKhJiQ8BAHykGAwOyzo2vwM