Nostan edellisten kommentoijien, erityisesti Timo Tolkin kommenteista myös Lahden kaupungin palautteena esiin erityisesti seuraavat: 1) Käsitemalli on pääpiirteissään hyväksyttävä, mutta yksityiskohdat kaipaavat tarkennuksia. Käsitemalli on hyvä asia, mutta myös tiedonsiirto ja muutossanomat tulee suunnitella. Missä vaiheessa siihen pureudutaan?
2) Rivit 43-46: Valtakunnallinen osoitetietojärjestelmä; Tämä tulee jatkossa määritellä tarkemmin. Mikä tämä on, kuka vastaa jne. Tiedetään, että riippuu monesta eri asiasta, mm VRK ja ei ole suoraan tämän käsitemallin asia, mutta ilman sitä ei voida toimia. Kunta ei ala pitää yllä kahta eri valtion rekisteriä.
3) Alueosoite ja rakennusosoite tulee eriyttää (esimerkiksi ominaisuustiedolla määritellen, mistä osoitteesta on kysymys) tai ainakin perustella miksi ne käsitellään samassa luokassa.
4) Olotilaominaisuustieto puuttuu ominaisuuslistasta. Jos tietokannassa on sekä suunniteltuja, voimassaolevia että poistuneita osoitteita, täytyy olotilatieto olla haettavissa
5) Suositellaan harkitsemaan alueosoitteen pakollisuutta ainakin asemakaavoitetuilla alueilla. Lähtökohtana on kuitenkin että asemakaava-alueella tontti (kaavayksikkö) osoitteistetaan ja rakennukset saavat sen osoitteet. Muutostilanteessa (rakennuksen purku, uuden rakentaminen jne) tästä prioriteettisäännöstä saattaa tulla ongelma, jos myös alueen osoitetta ei ole saatavissa.
6) Useammankin edellisen kommentoija pohdinta versiohallinnan haasteista ja kohde-ID:den linkityksen pysymisessä mukana tässä on tärkeää huomioida.
7) 3D-maailmaa esimerkiksi kulkupisteen määrittelyssä ei ole huomioitu.
Lisäksi Lahden yleiskommenttina muutama asia:
Valtion ylläpitämä keskusrekisteri ei ole nykyaikainen ratkaisu todettuun tietotarpeeseen. Kunnilla on viime vuosilta kokemuksia keskitetyistä ratkaisuista, esimerkiksi PTV (Palvelutietovaranto), joiden käyttömäärät ovat vähäisiä, ylläpito alkuvaiheen jälkeen hiipuu ja tosiasiallinen tieto haetaan suoraan palveluntarjoajilta kuten aiemminkin.
Teknisen sisällön ja toteutuksen lisäksi toivotaan rinnalla koko ajan pohdittavan, miten määriteltävä ratkaisu istuu olemassa olevaan reaalimaailmaan, miten määritellään kunnan ja valtionhallinnon vastuunjakoja, mitkä ovat nykytilanteen suurimmat puutteet ja tavoitteiden priorisointi.
Kuntien aineistotuottamisen haasteet vaihtelevat. Lahti ja muut Trimble-kunnat taipuvat niin tähän kuin johonkin muuhunkin käsitemalliin melko helposti mutta monella muulla toimijalla on vaikeampaa.
Käsitemalli huomioi aineistokäyttäjien uudet tietotarpeet, mikä on hyvä asia.
Nostoja edellisiltä kommentoijilla ja lisäksi pari kommenttia
Aija Holopainen/Lahden kaupunki
12. elokuuta 2019 kello 16.27.51
Nostan edellisten kommentoijien, erityisesti Timo Tolkin kommenteista myös Lahden kaupungin palautteena esiin erityisesti seuraavat:
1) Käsitemalli on pääpiirteissään hyväksyttävä, mutta yksityiskohdat kaipaavat tarkennuksia. Käsitemalli on hyvä asia, mutta myös tiedonsiirto ja muutossanomat tulee suunnitella. Missä vaiheessa siihen pureudutaan?
2) Rivit 43-46: Valtakunnallinen osoitetietojärjestelmä; Tämä tulee jatkossa määritellä tarkemmin. Mikä tämä on, kuka vastaa jne. Tiedetään, että riippuu monesta eri asiasta, mm VRK ja ei ole suoraan tämän käsitemallin asia, mutta ilman sitä ei voida toimia. Kunta ei ala pitää yllä kahta eri valtion rekisteriä.
3) Alueosoite ja rakennusosoite tulee eriyttää (esimerkiksi ominaisuustiedolla määritellen, mistä osoitteesta on kysymys) tai ainakin perustella miksi ne käsitellään samassa luokassa.
4) Olotilaominaisuustieto puuttuu ominaisuuslistasta. Jos tietokannassa on sekä suunniteltuja, voimassaolevia että poistuneita osoitteita, täytyy olotilatieto olla haettavissa
5) Suositellaan harkitsemaan alueosoitteen pakollisuutta ainakin asemakaavoitetuilla alueilla. Lähtökohtana on kuitenkin että asemakaava-alueella tontti (kaavayksikkö) osoitteistetaan ja rakennukset saavat sen osoitteet. Muutostilanteessa (rakennuksen purku, uuden rakentaminen jne) tästä prioriteettisäännöstä saattaa tulla ongelma, jos myös alueen osoitetta ei ole saatavissa.
6) Useammankin edellisen kommentoija pohdinta versiohallinnan haasteista ja kohde-ID:den linkityksen pysymisessä mukana tässä on tärkeää huomioida.
7) 3D-maailmaa esimerkiksi kulkupisteen määrittelyssä ei ole huomioitu.
Lisäksi Lahden yleiskommenttina muutama asia:
Valtion ylläpitämä keskusrekisteri ei ole nykyaikainen ratkaisu todettuun tietotarpeeseen. Kunnilla on viime vuosilta kokemuksia keskitetyistä ratkaisuista, esimerkiksi PTV (Palvelutietovaranto), joiden käyttömäärät ovat vähäisiä, ylläpito alkuvaiheen jälkeen hiipuu ja tosiasiallinen tieto haetaan suoraan palveluntarjoajilta kuten aiemminkin.
Teknisen sisällön ja toteutuksen lisäksi toivotaan rinnalla koko ajan pohdittavan, miten määriteltävä ratkaisu istuu olemassa olevaan reaalimaailmaan, miten määritellään kunnan ja valtionhallinnon vastuunjakoja, mitkä ovat nykytilanteen suurimmat puutteet ja tavoitteiden priorisointi.
Kuntien aineistotuottamisen haasteet vaihtelevat. Lahti ja muut Trimble-kunnat taipuvat niin tähän kuin johonkin muuhunkin käsitemalliin melko helposti mutta monella muulla toimijalla on vaikeampaa.
Käsitemalli huomioi aineistokäyttäjien uudet tietotarpeet, mikä on hyvä asia.