Siirry sisältöön

Heinolan päiväkoti- ja kouluverkon kommentointi

Puhekupla 76
Keskustelu | Heinolan kaupunki
Keskustelu on päättynyt

Tähän keskusteluketjuun toivotaan heinolalaisten kommentteja ja ideoita koskien päiväkotien ja koulujen palveluverkon uudistamista. Keskustelu on avoinna kaikille avoimeen kuulemistilaisuuteen 28.10.2019 saakka.

Keskustelussa on käytössä esimoderointi. Se tarkoittaa, että Otakantaa.fi:n ylläpito esitarkastaa rekisteröitymättömien käyttäjien kommentit ennen julkaisemista. Tämän vuoksi uudet kommentit eivät näy heti, ja sääntöjen vastaiset viestit jätetään kokonaan julkaisematta. Viestien tarkastaminen tapahtuu arkisin kello 8-18, ja se pyritään tekemään arkipäivisin vuorokauden sisällä viestin saapumisesta. 

Lisätietoa esimoderoinnista 

Perustiedot

Päättynyt: 28.10.2019

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Valikoitujen lukujen valossa...

Profiilikuvan paikka

Arttu Liikala
24. lokakuuta 2019 kello 19.48.02

Vastine esitykseen Heinolan päiväkotien ja koulujen palveluverkon uudistamiseksi vuosina 2020-2026.

Asun itse Jyrängössä ja lapseni käyvät koulua Jyrängön koulussa - ehtisivät kuitenkin siirtyä Lyseonmäen yläasteelle ennen kuin Jyrängön koulu lopettaisi toimintaansa. Toimin Jyrängön koulun vanhempainryhmässä ja tarkastelen muutosehdotusta näistä näkökulmista.

Jyrängön alueen näkökulmasta katsoen päiväkotipalvelut ollaan säilyttämässä lähialueella eli elämänkaaritalossa. Siltä osin tilanne vaikuttaa äkkiseltään toimivalta. Jyrängön päiväkoti on kiinteistönä todettu peruskorjausta vaativaksi ja lapsimäärät sellaiseksi että elämänkaaritalon uudehkot ja hyvät tilat riittävät.

Jyrängön koulun suhteen tilanne on käsittämättömämpi. Oletan että suurin vaikuttava tekijä selvityksen johtopäätöksissä on laskelmissa todennettavissa oleva raha. Ymmärrettävästi niin. Laskelmiin on kuitenkin valikoitu vain ne kulut, jotka voidaan tietää ja laskea eikä se vastaa todellisuutta kokonaisuutena.

Oletan, että taloudellisesti tarkastellen voidaan kouluverkko kutakuinkin samalla kustannuksella toteuttaa toisinkin. Laskelmissa todennettavien eurojen lisäksi jonkinlainen arvo tulisi päätöksenteossa laskea myös lasten koulumatkojen pituudelle, koulumatkaan käytettäville kulkuneuvojen kuluille ja kulkemiseen käytettävälle ajalle, asuntojen arvonalenemalle sekä asuinalueiden vetovoimaisuudelle tulevaisuudessa. Nämä ovat varmasti mahdottomia yksityiskohtaisesti arvottaa tai ennustaa euroina laskelmalle ja siksi houkutus niiden sivuuttamiseen on ymmärrettävää. Poliittisen päätöksenteon kokonaiskuvan kannalta on kuitenkin kestämätöntä, ettei niitä huomioitaisi edes oikeansuuntaiseksi ajateltujen uskomusten ja oletusten tasolla. Nämä ovat niitä poliitikkojen arvovalintoja, joissa pitää laskelmalle valikoitujen tilastoeurojen lisäksi katsella asiaa vähän laajemminkin - myös sieltä missä mikään numero, laskelma tai teoria ei anna tai vahvista varmaksi oikeaa ja helppoa vastausta. Lopulta, kuten elämässä yleensä, täytyy toimia parhaaksi uskomansa oletuksen pohjalta, vailla täyttä varmuutta. Siinä mielessä lautakunnan päätös jättää asia pöydälle ja pyytää kuntalaisilta kannanottoja oli perusteltu. Toivon ja uskon että kyse on muusta kuin pelkästä poliittisesta teatterista.

Ymmärrän että kaikille tiloille tulee laskea jonkinlainen kustannus. Ja että kustannuksista tehdään laskelmia. Nyt vaikuttaa että päätöksiä ollaan tekemässä eurolaskelmat edellä, mutta niissäkään ei ole huomioitu kokonaisuutta loppuun saakka. Vanhoissa rakennuksissa täytyy huomioida ylläpitoon ja remontointiin tarvittavat kulut. Uusissa rakennuksissa tulee lisäksi (neliöperusteinen) rakennuskustannus. Ja niistä uusistakin kiinteistöistä syntyy taas uutta (neliöperusteista) ylläpitokulua. Käsitykseni mukaan sekä Jyrängön (että Tommolan) koulukiinteistöt ovat rakennuksina terveitä - seikka joka valtakunnanlaajuisestikin tarkasteltuna tuntuu olevan poikkeuksellisen hyvä asia. Käsittääkseni rakennukset ovat kunnan omaisuutta, vaikka niistä rahaa siirtyykin kunnan sisällä yhdestä taskusta toiseen vuokran muodossa.

Siltä osin pointtini on tämä: Vaikka kouluverkkolaskelmassa vuokratulot jäävät pois koulutuksen kuluista eivät rakennukset, eikä niiden ylläpitoon tarvittavat rahat häviä kaupungin tarpeista mihinkään. Laskelmassa ei käsittääkseni kuitenkaan ole otettu kaupungin kontolle yhä jäljelle jääviä ylläpitokuluja huomioon ja siltä osin laskelma vääristyy. Vaikka tilat olisivat tyhjillään, eikä niitä tarvitsisi varsinaisesti remontoida maksaa niiden pitäminen nykyisessä kunnossa sekä lämmittäminen kuitenkin jotain. Vai onko ajatus että rakennukset jätetään kylmilleen ja annetaan niiden ränsistyä?

Vai kuvitteleeko kaupunki vuokraavansa tilat jollekulle ja jos niin kenelle ja millä perusteella? Jos tilat jäävät vuokraamatta niin minkä toimialueen taskusta tilojen ylläpitoon tarvittavat eurot silloin otetaan? Jos tiloja ei saada vuokrattua ja ylläpitokulut paisuvat liian suuriksi (turhiahan tyhjän tilan ylläpito toki onkin) niin laskelmassa tulisi olla huomioituna purkukustannukset. Kouluissa on kuitenkin myös liikuntasalit, jotka ovat koululaisia laajemmin kuntalaisten käytössä. Jos koulurakennukset käytön puutteessa purettaisiin, niin miten korvattaisiin liikuntatilat? Ei ole ilmaista sekään. Sivuhuomautuksena kouluasiaan, etten tiedä onko laskelmissa huomioitu sitäkään ettei Jyrängön päiväkotikaan rakennuksena häviä mihinkään ja sen olemassaolosta tai purkamisesta syntyy kuluja - aivan kuten peruskorjauksestakin olisi syntynyt.

Vaikka jokainen toimialue niin mielellään tuijottaa vain oman toimialueensa taskuja ja tekee sen mukaisia laskelmia, niin kaupunkilaisen (toivottavasti myös kaupungin johdon) näkökulmasta kaupunki ja sen menot on kokonaisuus, johon kuuluu kaikki kaupungin taskut. Jos yhden taskun säästö on toisen kulu, niin sehän on sitä kuuluisaa hölmöläisen peiton jatkamista.
Ymmärrän että esim. henkilöstökuluissa, siivouksessa, ruokalakuluissa voi olla saavutettavissa jotain synergiaetuja. Laskelmassa ei kuitenkaan voida näitä syntyviä synergiasäästöjä huomioida täysimääräisenä, jos ei yhtä aikaa edellä mainittuja kulujakaan huomioida loppuun asti mietittynä.

Ymmärrän, että koulutuksen järjestämisen näkökulmasta Tommolan koulun tilojen luokka-, oppilas- ja opettajamäärä ovat haastavia ja voivat vaatia luovia ratkaisuja. Tommola koulun tilat ovat kuitenkin terveitä ja jos niitä ollaan jättämässä tyhjilleen, ne eivät silti pysy kunnossa ilmaiseksi.

Vaikka lapseni siirtyvätkin ennen Jyrängön koulun sulkemissuunnitelmia jo toisaalle, minulla on ymmärrettävästi Jyrängön näkökulma ja Tommolan alueen ihmiset voivat hyvällä perusteilla olla eri mieltä. Mutta jos sekä Tommola että Jyränkö oppilasmäärän pienuudesta johtuen hiipuvat ja opetus muuttuu sen johdosta hankalaksi järjestää molemmissa, olisi Jyrängön koulu Tommolan alueen oppilaille kuitenkin mielestäni turvallisemman koulumatkan päässä. Laskelmista ei käy ilmi, mutta oletan, että yhdessä Jyrängön ja Tommolan alueen lapsimäärä olisi riittävä ylläpitämään elinvoimaista Jyrängön koulua kohtuullisella kustannuksella €/oppilas.

Muistutan myös että kyseessä on terveeksi todettujen tilojen lisäksi myös opetustavoiltaan todettu poikkeuksellisen laadukkaaksi kouluksi ja voittanut mm. eurooppalaisten koulujen liikuntapalkinnon 2019. Tässäkö on päätöksentekijöiden näkökyky, kiitos ja tunnustus hyvin tehdystä työstä, opetuksen sisällöstä ja laadusta?

Vastaavasti en tiedä, olisiko Tommolan koulun olemassaoleva ja terve kiinteistö käytettävissä luontevasti päiväkotilaisten / esiopetuksen tiloina, jos se kouluopetuksen kannalta arvioidaan toimimattomaksi?

Kyseenalaistan vahvasti tilanteen jossa kaupungilla on tervettä, päiväkoti, esikoulu ja koulutarkoitukseen soveltuvaa kiinteistömassaa, monipuolisesti sijoitettuna eri lähiöihin ja jossa rakennettaisiin uutta tilaa (Kailas) nykyisen suunnitelman mukaisessa laajuudessa, aikaansaaden kuoliniskun antavan tarpeen siirtää oppilaita omista lähikouluistaan keskustan alueelle. Peräänkuulutan uuden kiinteistömassan rakentamista vain siinä laajuudessa kuin jo olemassa olevien terveiden kiinteistöjen mielekkään käyttöasteen jälkeen se näyttää ehdottoman tarpeelliselta.

Kiitän kaupunkia kaikille avoimen kuulemistilaisuuden järjestämisestä. Toivon että mahdollisimman moni lasten vanhempi saapuu paikalle keskustelemaan rakentavassa hengessä.

Arttu Liikala

Profiilikuvan paikka

Tommolan äippä
27. lokakuuta 2019 kello 20.20.47

Omat lapseni oireilivat Jyrängön koulussa ja Kailaassa sekä Sempalla. Ei Tommolassa. Harmittaa että puhdas rakennus on vajaakäytöllä..