Siirry sisältöön

Yleinen keskustelu liittyen Vihdin Strategiseen yleiskaavaehdotukseen

Puhekupla 8
Keskustelu | Keskustan Vihdin kunnallisjärjestö
Keskustelu on päättynyt

Yleinen keskustelualue.
Itse VISY liitteille on omat keskustelualueensa, joita kannattaa käyttää, kun kommentit voi kohdentaa liitteisiin.

Perustiedot

Päättynyt: 15.1.2020

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Osallistamisesta kaavoitusasioissa

Käyttäjän profiilikuva - paavo_muranen

@paavo_muranen
21. joulukuuta 2019 kello 16.32.10

Avoimen demokratian nimissä osallistamissuunnitelmat ja tavat toimia vaatisivat mielestäni remonttia ja nykyaikaistamista. Tähän tarjoaa mm. tämä otakantaa-palvelu hyvän toimintatavan, varsinkin mikäli kuntamme sen ottaisi aktiivisesti käyttöön kaikissa osallistamissuunnitelmissaan.
Kannattaa käydä tutustumassa Ympåristöhallinnon yhteiseen verkkopalveluun, mistä löytyy paljon tietoa myös osallistamisesta. Ei yllätä, että Opas osallistumisesta linkki julkaisuarkistoon Helda, ei toimi.

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Kaavoituksen_eteneminen/Osallistuminen_kaavoituksessa

Löytyy myös mielenkiintoinen Kansalaisjärjestöjen kokemuksia kaavoitukseen osallistumisesta Kansalaisjärjestökysely 2005 missä selkeästi tutkitusti kerrotaan:
- osallistumattomuuden syyt s.21
- tärkeimmiksi koetut vaikuttamiskeinot s.26
- Taulukko 11. Osallistuneiden kokemukset vaikutusmahdollisuuksista, % s.30

Syyt miksi meidän pitäisi nykyaikaistaa tapoja toimia, ja tämä kaikki jo vuonna 2005 todettuna ovat siinä faktassa, että täysin tyytyväisiä lopulliseen kaavaratkaisuun on hälyttävän alhainen 11% (lähde tuo yllämainittu taulukko).

Miten siis kaavoitus oikeasti voi palvellla kuntalaisiaan, mikäli sekä osallistaminen että täysin tyytyväisten määrä on erittäin alhaisella tasolla. Tämän lisäksi mm. tämän muistutus-kierroksen vaikutusmahdollisuuksiin ei tuon tutkimuksen perusteella niin uskota, vaan luotetaan esim. yhdistysten toiimttamiin palautteisiin.

Itse koen näiden yhdistysten osallistamisen osaksi ongelmaa osallistamisessa, koska kuten tuossa tutkimuksessa todetaan, on yhdistysten valinnassa ja motivaatiossa osallistua toivomisen varaa. Myös siinä miten yhdistysten suoraan kirjaamoon toimittamat muistutukset ovat kaikille yhdistyksen jäsennille näkyvissä ja mahdollisesti yhdistyksen toimesta hyvin osallistetusti työstetty, on toivomisen varaa. Yli yhdistysten syntyviä "mekin olemme samaa mieltä" kommentteja ei pääse syntymään, jolloin tarkoitushakuinen osallistaminen saattaisi kilpailuttaa yhdistyksiltä toinen toisensa kumoavia kommentteja. Tämä kaikki kommenttien arvioiti tapahtuisi siis sekin osallistumissuunnitelman teettäjän toimesta vähemmän avoimesti, jolloin mitään kyselyteknistä tilastollista arviointia tms. luotettavaa iso-otoksista ei välttämättä ole saatavilla päätöksentekijöille. Vain kommenttikoosteet, joiden pohjalta mm. teknisten muutosten teettäminen per valmisteluvaihe saattaa muodostaa päättäjille painetta hyväksyä dokumentteja, joiden sisältö on räikeässä ristiridassa esim. äänestäjien tahtotilaan.

Näistä syistä johtuen osallistamissuunnitelmia pitää oikeasti avata ja ottaa rohkeasti kantaa julkisesti, vaikkakin sillä riskillä, että joku näkee myös myöhemmin mitä mieltä asioista on ollut.