Miksi täydennysrakentamisen vyöhykkeellä B tehokkuus on vain e=0,075? Tontinkäyttösuunnitelmaan on kirjattu asukkaiden toiveita, jossa rakennustehokkuudeksi on toivottu e= 0,1-0,25. Tehokkuus pitäisi nostaa ainakin tuohon 0,1:een, jolloin "pienemmillekin" tonteille saadaan rakennettua järkevän kokoinen omakotitalo.
@PietaKupiainen 4. marraskuuta 2020 kello 16.41.21
Kiitos palautteesta! Tulemme tutkimaan jatkosuunnittelun aikana pienimmän tonttikohtaisen rakennusoikeuden nostoa yhteistyössä ELY-keskuksen ja Porvoon museon kanssa, alueen maisemalliset ja rakennushistorialliset arvot huomioiden. Rakentamisvyöhykkeet pyrkivät takaamaan tasapuolisen kohtelun kaikille alueen maanomistajille. Ne määrittävät ympäröivän maiseman, rakennettavuuden, ja olemassa olevan rakennuskannan perusteella, sopivan suurusluokan rakentamiselle vyöhykkeellä. Alue muuttuu kaavan myötä omakotialueeksi, ja haluamme mahdollistaa siellä mukavan ja toimivan asumisen.
Alueen asukkailla on monenlaisia toiveita, ja yritämme parhaamme mukaan luoda kaikille mahdollisimman miellyttävän lopputuloksen. Tontinkäyttösuunnitelmassa mainitaan, että asukkaat toivovat myös näitä: ”Pienimittakaavaisen ja maastoon sopeutuvan rakentamisen säilyttäminen etenkin pienempien tonttikatujen varressa.” sekä ”Ilmapiirin säilyttäminen metsäisenä ja mökkimäisenä.” Jotta alue ei menettäisi ominaista luonnonläheistä tunnelmaansa, on tehokkuusluvut pidetty maltillisina.
Sipoo ei anna lapsiperheiden muuttaa 15. marraskuuta 2020 kello 18.16.30
Kiitos palautteesta! Tulemme tutkimaan jatkosuunnittelun aikana pienimmän tonttikohtaisen rakennusoikeuden nostoa yhteistyössä ELY-keskuksen ja Porvoon museon kanssa, alueen maisemalliset ja rakennushistorialliset arvot huomioiden. Rakentamisvyöhykkeet pyrkivät takaamaan tasapuolisen kohtelun kaikille alueen maanomistajille. Ne määrittävät ympäröivän maiseman, rakennettavuuden, ja olemassa olevan rakennuskannan perusteella, sopivan suurusluokan rakentamiselle vyöhykkeellä. Alue muuttuu kaavan myötä omakotialueeksi, ja haluamme mahdollistaa siellä mukavan ja toimivan asumisen.
Alueen asukkailla on monenlaisia toiveita, ja yritämme parhaamme mukaan luoda kaikille mahdollisimman miellyttävän lopputuloksen. Tontinkäyttösuunnitelmassa mainitaan, että asukkaat toivovat myös näitä: ”Pienimittakaavaisen ja maastoon sopeutuvan rakentamisen säilyttäminen etenkin pienempien tonttikatujen varressa.” sekä ”Ilmapiirin säilyttäminen metsäisenä ja mökkimäisenä.” Jotta alue ei menettäisi ominaista luonnonläheistä tunnelmaansa, on tehokkuusluvut pidetty maltillisina.
Alueen viereen on rakennettu uusi kaupunkimainen asuinalue, jossa on suuria kerrostalokomplekseja. Kirjoitatte, että: ”Pienimittakaavaisen ja maastoon sopeutuvan rakentamisen säilyttäminen etenkin pienempien tonttikatujen varressa.” sekä ”Ilmapiirin säilyttäminen metsäisenä ja mökkimäisenä.” Jotta alue ei menettäisi ominaista luonnonläheistä tunnelmaansa, on tehokkuusluvut pidetty maltillisina." Tosiasiallisesti alue ei ole enää luonnonläheinen sen enempää kuin muuallakaan asutuskeskustoissa. Kuka "mökkeilee" esimerkiksi Helsingin Kontulan tai Vuosaaren vieressä?
Toisaalta kerrotte, että alue on omakotitaloaluetta. Miksi sitten yksityiset tontin omistajat eivät saa sellaista tehokkuuslukua, joka mahdollistaisi nykyaikaisen omakoti-paritalo-rivitalo asumisen? Taasjärventien varteen kyllä mahtuu alueen luonteeseen sopivaa puutaloa tai pienkerrostaloa. Lähellä sijaitsevat palvelut puoltaisivat mahdollisuutta normaaliin perheasumiseen ja tiiviiseen rakentamiseen. Onko kaavoituksella aiheellista ja tarkoituksenmukaista estää perheiden asuminen tontilla, josta on turvallinen ja lyhyt kävelymatka pikkukoululaisellekin Sipoonrannan koulukeskukseen?
Lapsiperheet eivät voi muuttaa rakennuksiin, joita ei saa nykyaikaistaa perhe-elämän tarpeisiin kaavoituksella epämääräisillä tapauskohtaisilla parin neliön, ehkä jos, tapauskohtaisilla lupauksilla. Kukaan ei voi suunnitella sellaisen varaan mitään. Mitä Sipoon kaavoitus aikoo tehdä, jotta perheemme voi muuttaa omistamallemme tontille? Meitä olisi kaksi lapsiperhettä kunnallisveron maksajia tulossa.
Ymmärtääkö Sipoon kaavoitus nykyajan elämänmuotoa? 15. marraskuuta 2020 kello 19.04.50
Kiitos palautteesta! Tulemme tutkimaan jatkosuunnittelun aikana pienimmän tonttikohtaisen rakennusoikeuden nostoa yhteistyössä ELY-keskuksen ja Porvoon museon kanssa, alueen maisemalliset ja rakennushistorialliset arvot huomioiden. Rakentamisvyöhykkeet pyrkivät takaamaan tasapuolisen kohtelun kaikille alueen maanomistajille. Ne määrittävät ympäröivän maiseman, rakennettavuuden, ja olemassa olevan rakennuskannan perusteella, sopivan suurusluokan rakentamiselle vyöhykkeellä. Alue muuttuu kaavan myötä omakotialueeksi, ja haluamme mahdollistaa siellä mukavan ja toimivan asumisen.
Alueen asukkailla on monenlaisia toiveita, ja yritämme parhaamme mukaan luoda kaikille mahdollisimman miellyttävän lopputuloksen. Tontinkäyttösuunnitelmassa mainitaan, että asukkaat toivovat myös näitä: ”Pienimittakaavaisen ja maastoon sopeutuvan rakentamisen säilyttäminen etenkin pienempien tonttikatujen varressa.” sekä ”Ilmapiirin säilyttäminen metsäisenä ja mökkimäisenä.” Jotta alue ei menettäisi ominaista luonnonläheistä tunnelmaansa, on tehokkuusluvut pidetty maltillisina.
Hei,
Miksi pitäisi säilyttää aluetta sellaisena kuin se on, kun kehitys kaikkialla ympärillä menee eteenpäin?
Sipoonlahden koulun kohdalla oli perinteinen perunannostopaikka ja tärkeä rajapinta. Paikalla oli todellinen kulttuurimaisema, jostaon paljon dokumentteja eri lähteissä.
Pähkinärinteen kohdalla oli kulttuurisia arvoja, tyypillistä ja arvokasta kasvustoa sekä paikallishistoriaa huokuva metsäalue. Kirkon kohdalla oli perinteinen itkuvirsipaikka, jonne Mehtälän mummo kuoli ja paikalliset kansanparantajat keräsivät niityltä yrttejä. Tästä on paljon sanallista sukupolvelta toiseen kulkevaa historiaa. Jokaiselle paikalle, näin lähellä asutuskeskusta, löytyy kyllä merkitystä. Kuka arvottaa ja miten?
Tonttikohtainen rakennusoikeus ei ole tasa-arvoa. Alueen tonteille tulee saada yhtäläinen rakennusoikeus, täysin samassa linjassa muun Söderkullan omakotialueiden kanssa, ellei siihen ole erityistä perustetta toimia toisin. Tosiasiallisesti sellaista perustetta ei ole kuin harvalla alueen tontilla.
Itä-Taasjärven kehittäminen tulevaisuutta kohden luulisi olevan Sipoon halu. Perheet eivät realistisesti enää asu mökeissä, vaan tarvitsevat ajanmukaiset asuintilat. Myös etätyöhön ja yrittämiseen soveltuvia hybridi-ratkaisuja. Sellainen on 2020-luvun yhteiskuntarakentamista, jossa kohtaa vihreät arvot kaupunkisuunnittelun kanssa.
Taasjärventien varteen mahtuisi paljon uutta pientaloa tai miniomakotitaloja useampiakin. Vanhatkin talot mahtuisivat tonteille ja kenenkään näkymää ei haittaisi. Onkohan missään muussa kunnassa keskusta-alueella toimittu näin kuin näissä kaavaehdotuksissa on? Naurettavaa. Mistäköhän näihin on perustelut otettu? Eikö kunnan etu ole saada lisää asukkaita?
@PietaKupiainen 17. marraskuuta 2020 kello 17.57.40
Alueen viereen on rakennettu uusi kaupunkimainen asuinalue, jossa on suuria kerrostalokomplekseja. Kirjoitatte, että: ”Pienimittakaavaisen ja maastoon sopeutuvan rakentamisen säilyttäminen etenkin pienempien tonttikatujen varressa.” sekä ”Ilmapiirin säilyttäminen metsäisenä ja mökkimäisenä.” Jotta alue ei menettäisi ominaista luonnonläheistä tunnelmaansa, on tehokkuusluvut pidetty maltillisina." Tosiasiallisesti alue ei ole enää luonnonläheinen sen enempää kuin muuallakaan asutuskeskustoissa. Kuka "mökkeilee" esimerkiksi Helsingin Kontulan tai Vuosaaren vieressä?
Toisaalta kerrotte, että alue on omakotitaloaluetta. Miksi sitten yksityiset tontin omistajat eivät saa sellaista tehokkuuslukua, joka mahdollistaisi nykyaikaisen omakoti-paritalo-rivitalo asumisen? Taasjärventien varteen kyllä mahtuu alueen luonteeseen sopivaa puutaloa tai pienkerrostaloa. Lähellä sijaitsevat palvelut puoltaisivat mahdollisuutta normaaliin perheasumiseen ja tiiviiseen rakentamiseen. Onko kaavoituksella aiheellista ja tarkoituksenmukaista estää perheiden asuminen tontilla, josta on turvallinen ja lyhyt kävelymatka pikkukoululaisellekin Sipoonrannan koulukeskukseen?
Lapsiperheet eivät voi muuttaa rakennuksiin, joita ei saa nykyaikaistaa perhe-elämän tarpeisiin kaavoituksella epämääräisillä tapauskohtaisilla parin neliön, ehkä jos, tapauskohtaisilla lupauksilla. Kukaan ei voi suunnitella sellaisen varaan mitään. Mitä Sipoon kaavoitus aikoo tehdä, jotta perheemme voi muuttaa omistamallemme tontille? Meitä olisi kaksi lapsiperhettä kunnallisveron maksajia tulossa.
Kiitos palautteesta! Kerrostalokomplekseilla ilmeisesti viittaat Pähkinärinteen alueeseen. On totta, että Pähkinärinteen laajennusosan kaava yltää lähelle Taasjärven itäpuolen reunimmaisia pientaloja. Taasjärven itäpuolen kaava-alueella on kuitenkin vielä paljon alkuperäistä puustoa jäljellä, sekä muutamia paikallisesti arvokkaita luontokohteita, kuten Taasjärven eteläpäädyn rantasuo ja laskupuron lehto alueen pohjoisosassa. Taasjärven itäpuolta on pyritty kehittämään omana kokonaisuutenaan, vehreänä huvila- ja omakotitaloalueena. Alue yhdistyy Pähkinälehdon alueeseen kokoojakadun kautta.
Tarkastelemme ehdotusvaiheessa rakentamisoikeuden nostamista vähimmilään suunnilleen 130 m2 per tontti saadun palautteen perusteella. Taasjärven rantatonttien osalta rakentamisoikeuden määrä päätetään ehdotusvaiheessa, koska niihin liittyy maisemallisia- sekä mahdollisesti rakennusperintöön liittyviä arvoja. Maisemalliset- ja rakennusperintöarvot tullaan arvioimaan vielä uudestaan ehdotusvaiheessa yhteistyössä Porvoon museon kanssa. Porvoon museon ja ELY-keskuksen määrittelemät reunaehdot ohjaavat kaavoitusta.
Jos haluatte keskustella tiettyyn tonttiin liittyvistä asioista, niin kehotan olemaan suoraan yhteydessä minuun tai kaavoituspäällikkö Jarkko Lyytiseen sähköpostitse, niin voin antaa mahdollisesti yksityiskohtaisemman vastauksen. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@sipoo.fi.
Suunnittelualue sijaitsee taajamassa ja Söderkullan keskustan välittömässä läheisyydessä. Suureen yhtenäiskouluun on noin kilometrin matka. Mielestäni tämä edellyttää ehdottomasti tiivistä kaavoittamista! Rantatonttien säilyttäminen omakotitalotontteina on perusteltua pienimittakaavaisuuden perusteluna, mutta mitä pienimittakaavaisuus tarkoittaa? Ehkä sitä, että rannassa talot eivät olisi pari- tai rivitaloja tai kolmikerroksisia omakotitaloja. Tonttikohtainen rakennusoikeus ei ole oikeudenmukaista. Keskustan läheisyydessä tehokkuusluku 0,1 on pieni.
Kaavan tavoitteena olis säilyttää alueen luontoarvoja ja se onkin perusteltua. Tämä pitäisi ottaa huomioon laadukkaina puistosuunnitelmina. Ranta-alueen arvojen säilyttämiseksi kaavamääräyksiin kannattaisi lisätä ehdottomasti vaatimus A1-luokan arkkitehdista (näin on tehty ainakin Helsingissä). Yhtenäisen ilmeen kannalta määräyksenä voisi olla puuverhoiltu julkisivu ja kadun varteen luonnonkivistä tehty aita. Myös tonttipuiden määrää voidaan määrätä. Muistakaa että uutta rakentamalla ei saada vanhaa ja olemassa oleva vanha ei palvele enään nykyajan lapsiperheen vaatimuksia. Taitavalla arkkitehtisuunnittelulla alueesta voidaan saada entistä tyylikkäämpi kokonaisuus, jossa nykyistä isommat omakotitalot ovat istutettu maisemaan ympäristöä kunnioittaen.
Avoimuus? Vastaukset tänne, kiitos. 23. marraskuuta 2020 kello 14.02.13
Kiitos palautteesta! Kerrostalokomplekseilla ilmeisesti viittaat Pähkinärinteen alueeseen. On totta, että Pähkinärinteen laajennusosan kaava yltää lähelle Taasjärven itäpuolen reunimmaisia pientaloja. Taasjärven itäpuolen kaava-alueella on kuitenkin vielä paljon alkuperäistä puustoa jäljellä, sekä muutamia paikallisesti arvokkaita luontokohteita, kuten Taasjärven eteläpäädyn rantasuo ja laskupuron lehto alueen pohjoisosassa. Taasjärven itäpuolta on pyritty kehittämään omana kokonaisuutenaan, vehreänä huvila- ja omakotitaloalueena. Alue yhdistyy Pähkinälehdon alueeseen kokoojakadun kautta.
Tarkastelemme ehdotusvaiheessa rakentamisoikeuden nostamista vähimmilään suunnilleen 130 m2 per tontti saadun palautteen perusteella. Taasjärven rantatonttien osalta rakentamisoikeuden määrä päätetään ehdotusvaiheessa, koska niihin liittyy maisemallisia- sekä mahdollisesti rakennusperintöön liittyviä arvoja. Maisemalliset- ja rakennusperintöarvot tullaan arvioimaan vielä uudestaan ehdotusvaiheessa yhteistyössä Porvoon museon kanssa. Porvoon museon ja ELY-keskuksen määrittelemät reunaehdot ohjaavat kaavoitusta.
Jos haluatte keskustella tiettyyn tonttiin liittyvistä asioista, niin kehotan olemaan suoraan yhteydessä minuun tai kaavoituspäällikkö Jarkko Lyytiseen sähköpostitse, niin voin antaa mahdollisesti yksityiskohtaisemman vastauksen. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@sipoo.fi.
Tämä on foorumi, jolla on tarkoitus käydä avointa keskustelua. Tämä on oikeusministeriön ylläpitämä edustaen avoimuutta ja demokratiaa.
Sen sijaan, että te kaavoituksen virkamiehet vastaisitte täällä, pyydätte tuossa yllä kysymyksen esittäjää ottamaan suoraan yhteyttä teihin. Mitä sellaista on, jota ei voi tässä keskustelussa vastata?
Kaikilla on oikeus saada lukea vastaukset täällä kysyttyyn. Olette nyt laittaneet erilleen tuohon alkuun jonkun yleisvastauksen eri viestiketjuun. Ei täällä nyt niin paljon kysymyksiä ole, että niihin ei voisi tässä keskustelussa vastata. Älkää irrottako asiayhteydestä!
@PietaKupiainen 27. marraskuuta 2020 kello 18.46.52
Taasjärventien varteen mahtuisi paljon uutta pientaloa tai miniomakotitaloja useampiakin. Vanhatkin talot mahtuisivat tonteille ja kenenkään näkymää ei haittaisi. Onkohan missään muussa kunnassa keskusta-alueella toimittu näin kuin näissä kaavaehdotuksissa on? Naurettavaa. Mistäköhän näihin on perustelut otettu? Eikö kunnan etu ole saada lisää asukkaita?
Hei! En täysin ymmärrä kysymystäsi. Taasjärventien varsi on yksityisessä omistuksessa, ja kaavaluonnoksessa on osoitettu rakennusoikeutta kaikille yksityisille tonteille Taasjärventien varrelle, joille se on ollut mahdollista. Poikkeuksena on rantavyöhyke, jonka rakennusoiekudesta päätetään tarkemmin ehdotusvaiheessa, maisemallisten arvojen tarkemman arvioinnin jälkeen. Myös rantavyöhykkeen rakennuksia voi remontoida ja huonokuntoiset on mahdollista korvata uusilla suunnilleen samankokoisilla rakennuksilla. Lisärakentamissoikeutta todennäköisesti tullaan osoittamaan myös rantavyöhykkeelle, jos se on Porvoon museon (maakuntamuseo) lausunnon puitteissa mahdollista.
Perustelut tähän on otettu suoraan Maankäyttö- ja rakennuslaista. Asemakaavan sisältövaatimusten (MRL 54 §) mukaan kaavaa laadittaessa tulee rakennettua ympäristöä vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Asemakaavan tehtävänä on luoda edellytykset valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten kulttuuriympäristön arvojen säilyttämiselle. Maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa kaavoitusta, ja velvoittaa asemakaavan yhteydessä laatimaan riittävät selvitykset rakennetusta kulttuuriympäristöstä, maisemasta ja muinaismuistoista kaavoituksen lähtökohdiksi (MRL 9 §).
Mukavaa syksyä!
@PietaKupiainen 27. marraskuuta 2020 kello 18.57.32
Tämä on foorumi, jolla on tarkoitus käydä avointa keskustelua. Tämä on oikeusministeriön ylläpitämä edustaen avoimuutta ja demokratiaa.
Sen sijaan, että te kaavoituksen virkamiehet vastaisitte täällä, pyydätte tuossa yllä kysymyksen esittäjää ottamaan suoraan yhteyttä teihin. Mitä sellaista on, jota ei voi tässä keskustelussa vastata?
Kaikilla on oikeus saada lukea vastaukset täällä kysyttyyn. Olette nyt laittaneet erilleen tuohon alkuun jonkun yleisvastauksen eri viestiketjuun. Ei täällä nyt niin paljon kysymyksiä ole, että niihin ei voisi tässä keskustelussa vastata. Älkää irrottako asiayhteydestä!
Hei, kiitos kysymyksestäsi!
Pyrin vastaamaan kaikkiin kysymyksiin täällä niin yksityiskohtaisesti kuin mahdollista. Jos kysyjä haluaa vastauksen tiettyä kiinteistöä koskevaan kysymykseen, hän voi laittaa kysymykseen kiinnteistötunnuksensa. Kiinteistötunnus on kuitenkin helppo yhdistää henkilöön, jolloin kysymys ei ole enää nimetön. Jos osalliset haluavat keskustella tällä foorumilla avoimesti omilla nimillään ja kiinteistötunnuksillaan, se on toki mahdollista. Yksityisyyden säilyttämiseksi on kuitenkin parempi hoitaa spesifit kysymykset sähköpostilla tai puhelimitse. Kun minulla ei ole tiedossa tarkkaa kiinteistöä tai sijaintia, mitä kysymys koskee, on siihen vaikeata vasta kovin yksityiskohtaisesti. MInuun henkilökohtaisesti yhteyttä ottamalla on mahdollista saada tarkempi vastaus koskien omaa kiinteistöään.
Olen hyvin samaa mieltä rakennusoikeus tehokkuuslukujen kanssa. Tasavertaisuutta tulee noudattaa, sitä se ei ole nyt eri tonttien kohdalla tällä hetkellä. Yksityisten omistuksessa ja kunnan omistuksessa olevat tontit ovat mm. aivan eri arvoisessa asemassa, tehokkuusluku on aivan eri luokkaa.
Tehokkusluku
ta2002
2. marraskuuta 2020 kello 10.23.02
Miksi täydennysrakentamisen vyöhykkeellä B tehokkuus on vain e=0,075? Tontinkäyttösuunnitelmaan on kirjattu asukkaiden toiveita, jossa rakennustehokkuudeksi on toivottu e= 0,1-0,25. Tehokkuus pitäisi nostaa ainakin tuohon 0,1:een, jolloin "pienemmillekin" tonteille saadaan rakennettua järkevän kokoinen omakotitalo.
@PietaKupiainen
4. marraskuuta 2020 kello 16.41.21
Kiitos palautteesta! Tulemme tutkimaan jatkosuunnittelun aikana pienimmän tonttikohtaisen rakennusoikeuden nostoa yhteistyössä ELY-keskuksen ja Porvoon museon kanssa, alueen maisemalliset ja rakennushistorialliset arvot huomioiden. Rakentamisvyöhykkeet pyrkivät takaamaan tasapuolisen kohtelun kaikille alueen maanomistajille. Ne määrittävät ympäröivän maiseman, rakennettavuuden, ja olemassa olevan rakennuskannan perusteella, sopivan suurusluokan rakentamiselle vyöhykkeellä. Alue muuttuu kaavan myötä omakotialueeksi, ja haluamme mahdollistaa siellä mukavan ja toimivan asumisen.
Alueen asukkailla on monenlaisia toiveita, ja yritämme parhaamme mukaan luoda kaikille mahdollisimman miellyttävän lopputuloksen. Tontinkäyttösuunnitelmassa mainitaan, että asukkaat toivovat myös näitä: ”Pienimittakaavaisen ja maastoon sopeutuvan rakentamisen säilyttäminen etenkin pienempien tonttikatujen varressa.” sekä ”Ilmapiirin säilyttäminen metsäisenä ja mökkimäisenä.” Jotta alue ei menettäisi ominaista luonnonläheistä tunnelmaansa, on tehokkuusluvut pidetty maltillisina.
Sipoo ei anna lapsiperheiden muuttaa
15. marraskuuta 2020 kello 18.16.30
Alueen viereen on rakennettu uusi kaupunkimainen asuinalue, jossa on suuria kerrostalokomplekseja. Kirjoitatte, että: ”Pienimittakaavaisen ja maastoon sopeutuvan rakentamisen säilyttäminen etenkin pienempien tonttikatujen varressa.” sekä ”Ilmapiirin säilyttäminen metsäisenä ja mökkimäisenä.” Jotta alue ei menettäisi ominaista luonnonläheistä tunnelmaansa, on tehokkuusluvut pidetty maltillisina." Tosiasiallisesti alue ei ole enää luonnonläheinen sen enempää kuin muuallakaan asutuskeskustoissa. Kuka "mökkeilee" esimerkiksi Helsingin Kontulan tai Vuosaaren vieressä?
Toisaalta kerrotte, että alue on omakotitaloaluetta. Miksi sitten yksityiset tontin omistajat eivät saa sellaista tehokkuuslukua, joka mahdollistaisi nykyaikaisen omakoti-paritalo-rivitalo asumisen? Taasjärventien varteen kyllä mahtuu alueen luonteeseen sopivaa puutaloa tai pienkerrostaloa. Lähellä sijaitsevat palvelut puoltaisivat mahdollisuutta normaaliin perheasumiseen ja tiiviiseen rakentamiseen. Onko kaavoituksella aiheellista ja tarkoituksenmukaista estää perheiden asuminen tontilla, josta on turvallinen ja lyhyt kävelymatka pikkukoululaisellekin Sipoonrannan koulukeskukseen?
Lapsiperheet eivät voi muuttaa rakennuksiin, joita ei saa nykyaikaistaa perhe-elämän tarpeisiin kaavoituksella epämääräisillä tapauskohtaisilla parin neliön, ehkä jos, tapauskohtaisilla lupauksilla. Kukaan ei voi suunnitella sellaisen varaan mitään. Mitä Sipoon kaavoitus aikoo tehdä, jotta perheemme voi muuttaa omistamallemme tontille? Meitä olisi kaksi lapsiperhettä kunnallisveron maksajia tulossa.
Ymmärtääkö Sipoon kaavoitus nykyajan elämänmuotoa?
15. marraskuuta 2020 kello 19.04.50
Hei,
Miksi pitäisi säilyttää aluetta sellaisena kuin se on, kun kehitys kaikkialla ympärillä menee eteenpäin?
Sipoonlahden koulun kohdalla oli perinteinen perunannostopaikka ja tärkeä rajapinta. Paikalla oli todellinen kulttuurimaisema, jostaon paljon dokumentteja eri lähteissä.
Pähkinärinteen kohdalla oli kulttuurisia arvoja, tyypillistä ja arvokasta kasvustoa sekä paikallishistoriaa huokuva metsäalue. Kirkon kohdalla oli perinteinen itkuvirsipaikka, jonne Mehtälän mummo kuoli ja paikalliset kansanparantajat keräsivät niityltä yrttejä. Tästä on paljon sanallista sukupolvelta toiseen kulkevaa historiaa. Jokaiselle paikalle, näin lähellä asutuskeskusta, löytyy kyllä merkitystä. Kuka arvottaa ja miten?
Tonttikohtainen rakennusoikeus ei ole tasa-arvoa. Alueen tonteille tulee saada yhtäläinen rakennusoikeus, täysin samassa linjassa muun Söderkullan omakotialueiden kanssa, ellei siihen ole erityistä perustetta toimia toisin. Tosiasiallisesti sellaista perustetta ei ole kuin harvalla alueen tontilla.
Itä-Taasjärven kehittäminen tulevaisuutta kohden luulisi olevan Sipoon halu. Perheet eivät realistisesti enää asu mökeissä, vaan tarvitsevat ajanmukaiset asuintilat. Myös etätyöhön ja yrittämiseen soveltuvia hybridi-ratkaisuja. Sellainen on 2020-luvun yhteiskuntarakentamista, jossa kohtaa vihreät arvot kaupunkisuunnittelun kanssa.
samaa mieltä
15. marraskuuta 2020 kello 19.44.16
Taasjärventien varteen mahtuisi paljon uutta pientaloa tai miniomakotitaloja useampiakin. Vanhatkin talot mahtuisivat tonteille ja kenenkään näkymää ei haittaisi. Onkohan missään muussa kunnassa keskusta-alueella toimittu näin kuin näissä kaavaehdotuksissa on? Naurettavaa. Mistäköhän näihin on perustelut otettu? Eikö kunnan etu ole saada lisää asukkaita?
@PietaKupiainen
17. marraskuuta 2020 kello 17.57.40
Kiitos palautteesta! Kerrostalokomplekseilla ilmeisesti viittaat Pähkinärinteen alueeseen. On totta, että Pähkinärinteen laajennusosan kaava yltää lähelle Taasjärven itäpuolen reunimmaisia pientaloja. Taasjärven itäpuolen kaava-alueella on kuitenkin vielä paljon alkuperäistä puustoa jäljellä, sekä muutamia paikallisesti arvokkaita luontokohteita, kuten Taasjärven eteläpäädyn rantasuo ja laskupuron lehto alueen pohjoisosassa. Taasjärven itäpuolta on pyritty kehittämään omana kokonaisuutenaan, vehreänä huvila- ja omakotitaloalueena. Alue yhdistyy Pähkinälehdon alueeseen kokoojakadun kautta.
Tarkastelemme ehdotusvaiheessa rakentamisoikeuden nostamista vähimmilään suunnilleen 130 m2 per tontti saadun palautteen perusteella. Taasjärven rantatonttien osalta rakentamisoikeuden määrä päätetään ehdotusvaiheessa, koska niihin liittyy maisemallisia- sekä mahdollisesti rakennusperintöön liittyviä arvoja. Maisemalliset- ja rakennusperintöarvot tullaan arvioimaan vielä uudestaan ehdotusvaiheessa yhteistyössä Porvoon museon kanssa. Porvoon museon ja ELY-keskuksen määrittelemät reunaehdot ohjaavat kaavoitusta.
Jos haluatte keskustella tiettyyn tonttiin liittyvistä asioista, niin kehotan olemaan suoraan yhteydessä minuun tai kaavoituspäällikkö Jarkko Lyytiseen sähköpostitse, niin voin antaa mahdollisesti yksityiskohtaisemman vastauksen. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@sipoo.fi.
rantatontti
18. marraskuuta 2020 kello 10.18.05
Suunnittelualue sijaitsee taajamassa ja Söderkullan keskustan välittömässä läheisyydessä. Suureen yhtenäiskouluun on noin kilometrin matka. Mielestäni tämä edellyttää ehdottomasti tiivistä kaavoittamista! Rantatonttien säilyttäminen omakotitalotontteina on perusteltua pienimittakaavaisuuden perusteluna, mutta mitä pienimittakaavaisuus tarkoittaa? Ehkä sitä, että rannassa talot eivät olisi pari- tai rivitaloja tai kolmikerroksisia omakotitaloja. Tonttikohtainen rakennusoikeus ei ole oikeudenmukaista. Keskustan läheisyydessä tehokkuusluku 0,1 on pieni.
Kaavan tavoitteena olis säilyttää alueen luontoarvoja ja se onkin perusteltua. Tämä pitäisi ottaa huomioon laadukkaina puistosuunnitelmina. Ranta-alueen arvojen säilyttämiseksi kaavamääräyksiin kannattaisi lisätä ehdottomasti vaatimus A1-luokan arkkitehdista (näin on tehty ainakin Helsingissä). Yhtenäisen ilmeen kannalta määräyksenä voisi olla puuverhoiltu julkisivu ja kadun varteen luonnonkivistä tehty aita. Myös tonttipuiden määrää voidaan määrätä. Muistakaa että uutta rakentamalla ei saada vanhaa ja olemassa oleva vanha ei palvele enään nykyajan lapsiperheen vaatimuksia. Taitavalla arkkitehtisuunnittelulla alueesta voidaan saada entistä tyylikkäämpi kokonaisuus, jossa nykyistä isommat omakotitalot ovat istutettu maisemaan ympäristöä kunnioittaen.
Avoimuus? Vastaukset tänne, kiitos.
23. marraskuuta 2020 kello 14.02.13
Tämä on foorumi, jolla on tarkoitus käydä avointa keskustelua. Tämä on oikeusministeriön ylläpitämä edustaen avoimuutta ja demokratiaa.
Sen sijaan, että te kaavoituksen virkamiehet vastaisitte täällä, pyydätte tuossa yllä kysymyksen esittäjää ottamaan suoraan yhteyttä teihin. Mitä sellaista on, jota ei voi tässä keskustelussa vastata?
Kaikilla on oikeus saada lukea vastaukset täällä kysyttyyn. Olette nyt laittaneet erilleen tuohon alkuun jonkun yleisvastauksen eri viestiketjuun. Ei täällä nyt niin paljon kysymyksiä ole, että niihin ei voisi tässä keskustelussa vastata. Älkää irrottako asiayhteydestä!
@PietaKupiainen
27. marraskuuta 2020 kello 18.46.52
Hei! En täysin ymmärrä kysymystäsi. Taasjärventien varsi on yksityisessä omistuksessa, ja kaavaluonnoksessa on osoitettu rakennusoikeutta kaikille yksityisille tonteille Taasjärventien varrelle, joille se on ollut mahdollista. Poikkeuksena on rantavyöhyke, jonka rakennusoiekudesta päätetään tarkemmin ehdotusvaiheessa, maisemallisten arvojen tarkemman arvioinnin jälkeen. Myös rantavyöhykkeen rakennuksia voi remontoida ja huonokuntoiset on mahdollista korvata uusilla suunnilleen samankokoisilla rakennuksilla. Lisärakentamissoikeutta todennäköisesti tullaan osoittamaan myös rantavyöhykkeelle, jos se on Porvoon museon (maakuntamuseo) lausunnon puitteissa mahdollista.
Perustelut tähän on otettu suoraan Maankäyttö- ja rakennuslaista. Asemakaavan sisältövaatimusten (MRL 54 §) mukaan kaavaa laadittaessa tulee rakennettua ympäristöä vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Asemakaavan tehtävänä on luoda edellytykset valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten kulttuuriympäristön arvojen säilyttämiselle. Maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa kaavoitusta, ja velvoittaa asemakaavan yhteydessä laatimaan riittävät selvitykset rakennetusta kulttuuriympäristöstä, maisemasta ja muinaismuistoista kaavoituksen lähtökohdiksi (MRL 9 §).
Mukavaa syksyä!
@PietaKupiainen
27. marraskuuta 2020 kello 18.57.32
Hei, kiitos kysymyksestäsi!
Pyrin vastaamaan kaikkiin kysymyksiin täällä niin yksityiskohtaisesti kuin mahdollista. Jos kysyjä haluaa vastauksen tiettyä kiinteistöä koskevaan kysymykseen, hän voi laittaa kysymykseen kiinnteistötunnuksensa. Kiinteistötunnus on kuitenkin helppo yhdistää henkilöön, jolloin kysymys ei ole enää nimetön. Jos osalliset haluavat keskustella tällä foorumilla avoimesti omilla nimillään ja kiinteistötunnuksillaan, se on toki mahdollista. Yksityisyyden säilyttämiseksi on kuitenkin parempi hoitaa spesifit kysymykset sähköpostilla tai puhelimitse. Kun minulla ei ole tiedossa tarkkaa kiinteistöä tai sijaintia, mitä kysymys koskee, on siihen vaikeata vasta kovin yksityiskohtaisesti. MInuun henkilökohtaisesti yhteyttä ottamalla on mahdollista saada tarkempi vastaus koskien omaa kiinteistöään.
Mukavaa viikonvaihdetta!
@Jarkko
30. marraskuuta 2020 kello 15.19.04
Olen hyvin samaa mieltä rakennusoikeus tehokkuuslukujen kanssa. Tasavertaisuutta tulee noudattaa, sitä se ei ole nyt eri tonttien kohdalla tällä hetkellä. Yksityisten omistuksessa ja kunnan omistuksessa olevat tontit ovat mm. aivan eri arvoisessa asemassa, tehokkuusluku on aivan eri luokkaa.